3) Voorzover het Hof van Justitie mocht oordelen dat de onderhavige prejudiciële verwijzing betrekking heeft op de geldigheid van een gemeenschapshandeling in de zin van het arrest van 22 oktober 1987, Foto-Frost (314/85, Jurispr. blz. 4199), is verordening nr. 2454/93 ongeldig voorzover het verzoeker en diens geschil met de douaneautoriteiten van de Tsjechische Republiek betreft op grond dat zij niet overeenkomstig artikel 58 van de Akte betreffende de voorwaarden voor toetreding regelmatig is bekendgemaakt in het Publicatieblad van de Europese Unie?

3) Jos yhteisöjen tuomioistuimen päättelisi, että tämä ennakkoratkaisupyyntö koskee yhteisön säädöksen pätevyyttä asiassa 314/85, Foto-Frost, 2.10.1987 annetussa tuomiossa (Kok. 1987, s. 4199) tarkoitetulla tavalla, onko asetus N:o 2454/93 pätemätön suhteessa valittajaan ja siihen oikeusriitaan, joka sillä on Tšekin tasavallan tulliviranomaisten kanssa, sillä perusteella, että kyseistä asetusta ei ole asianmukaisesti julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä liittymisehtoja koskevan asiakirjan 58 artiklan mukaisesti?

5) Zelfs wanneer een rechterlijke instantie van een lidstaat heeft vastgesteld dat is voldaan aan de voorwaarden waaronder zij de tenuitvoerlegging van een gemeenschapshandeling kan opschorten, in het bijzonder wanneer de vraag van de geldigheid van die handeling reeds aan het Hof is voorgelegd, zijn de bevoegde nationale overheidsinstanties van de overige lidstaten niet bevoegd om die handeling op te schorten totdat het Hof over de geldigheid ervan heeft beslist. Het staat immers alleen aan de nationale rechter om, rekening houdend met de bijzondere omstandigheden van de bij hem aanhangige zaak, na te gaan of wordt voldaan aan de voorwaarden voor toekenning van voorlopige maatregelen.

5) Myös silloin kun jäsenvaltion tuomioistuin on katsonut, että ne edellytykset, joilla se voi keskeyttää yhteisön toimen täytäntöönpanon, täyttyvät, ja erityisesti silloin, kun jäsenvaltion tuomioistuin on jo esittänyt kyseisen riidanalaisen toimen pätevyyttä koskevan kysymyksen yhteisöjen tuomioistuimelle, muiden jäsenvaltioiden toimivaltaiset hallintoviranomaiset eivät voi keskeyttää mainitun toimen täytäntöönpanoa siihen saakka, kunnes yhteisöjen tuomioistuin on antanut ratkaisun sen pätevyydestä. On näet ainoastaan kansallisen tuomioistuimen asiana selvittää sen ratkaistavaksi saatetun asian erityisolosuhteet huomioon ottaen, täyttyvätkö väliaikaismääräyksen antamisen edellytykset.

Deze hogere voorziening betreft het rechtstreeks en individueel geraakt worden in de zin van artikel 230, vierde alinea, EG. Volgens de Commissie heeft het Gerecht van eerste aanleg (hierna:%quot%Gerecht%quot%) in het bestreden arrest deze begrippen onjuist uitgelegd en toegepast. Daarbij heeft het inbreuk gemaakt op het institutionele evenwicht dat tot uiting komt in de regels betreffende de toegang tot de gemeenschapsrechter om de geldigheid van een gemeenschapshandeling te betwisten. Het Gerecht heeft geoordeeld dat een onderneming waarvan hoogstens kan worden aangenomen dat zij indirecte economische schade heeft geleden door een beschikking van de Commissie en die zelfs niet heeft aangetoond dat dergelijke schade waarschijnlijk is, door deze beschikking rechtstreeks en individueel wordt geraakt. Het Gerecht heeft aanvaard dat omstandigheden waarmee vele andere marktdeelnemers in gevallen als die van verzoekster worden geconfronteerd, de betrokkene individueel raken.

Valitus koskee ongelmaa siitä, koskeeko toimi suoraan ja erikseen henkilöä EY:n perustamissopimuksen 230 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetulla tavalla. Komissio katsoo, että valituksen kohteena olevassa tuomiossa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen näiden käsitteiden tulkinnassa ja soveltamisessa. Se on siten horjuttanut toimielinten välistä tasapainoa, joka ilmenee säännöistä, joissa säädetään oikeudesta saada asiansa käsitellyksi yhteisöjen tuomioistuimissa yhteisön toimen pätevyyden riitauttamiseksi. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on katsonut, että komission päätös koskee suoraan ja erikseen yritystä, jolle kyseisestä päätöksestä voidaan katsoa enintään aiheutuvan välillistä taloudellista vahinkoa ja joka ei ole edes osoittanut tällaisen vahingon todennäköisyyttä. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on hyväksynyt seikoiksi, joiden perusteella toimi koskee henkilö erikseen, monille muille sellaisille toimijoille yhteisiä tekijöitä, jotka ovat kantajaan rinnastettavassa tilanteessa.

Tot staving van haar verzoek betoogt verzoekster, dat zij er mocht op vertrouwen dat de huidige vrijstelling, die is voorgesteld door de Commissie en met eenparigheid van stemmen is goedgekeurd bij beschikking 2001/224/EEG van de Raad [1], tot eind december 2006 een rechtsgeldige gemeenschapshandeling is, en dat elke handeling van de Italiaanse staat en verzoekster ter uitvoering van en vertrouwend op deze maatregelen, niet onrechtmatig zijn. Verzoekster mocht erop vertrouwen dat de bedragen waarvan de Italiaanse staat in overeenstemming met de rechtmatig verleende vrijstellingen heeft afgezien, in geen geval zouden worden teruggevorderd. Door te stellen dat de toepassing van de vrijstellingen van 3 februari 2002 tot 31 december 2003 terugvorderbare staatssteun was, heeft de Commissie dus inbreuk gemaakt op de rechten die verzoekster aan het vertrouwensbeginsel, het rechtszekerheidsbeginsel, het vermoeden van geldigheid, de beginselen van%quot%lex specialis%quot% en%quot%effet utile%quot% alsmede het beginsel van behoorlijk bestuur ontleent.

Kanteensa tueksi kantaja väittää, että sillä oli oikeus luottaa siihen, että nykyinen vapautus, jota komissio ehdotti ja joka hyväksyttiin yksimielisesti neuvoston päätöksellä 2001/224/EY [1] vuoden 2006 joulukuun loppuun saakka, on oikeudellisesti pätevä yhteisön toimi, ja että toimet, jotka Italian valtio ja kantaja toteuttavat kyseisten toimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi ja soveltamiseksi, eivät johtaisi lainvastaiseen tulokseen. Kantajan mukaan sillä oli oikeus luottaa siihen, että niitä summia, jotka Italian valtio myöntää lainmukaisesti myönnettyjen vapautusten mukaisesti, ei missään tapauksessa perittäisi takaisin. Kun komissio väittää, että vapautusten soveltaminen oli sellaista valtiontukea, joka voidaan periä takaisin 3.2.2002– 31.12.2003 väliseltä ajalta, se loukkaa kantajan oikeuksia luottamuksensuojan, oikeusvarmuuden ja pätevyysolettaman periaatteiden, lex specialis -periaatteen sekä tehokkuusperiaatteen ja hyvän hallinnon periaatteen osalta.

(4) Om te voorkomen dat de Gemeenschapshandel nadelige gevolgen ondervindt, moeten grenswaarden voor kaliumpermanganaat en azijnzuuranhydride worden vastgesteld.

(4) Jotta varmistettaisiin, että yhteisön sisäinen kauppa ei vaikeutuisi, olisi asetettava kynnysarvot kaliumpermanganaatille ja etikkahappoanhydridille.