Results for sotsiaalkindlustusmakseid translation from Estonian to Finnish

te peate maksma sotsiaalkindlustusmakseid.
vähimmäismaksu on joka tapauksessa maksettava.

te peate maksma sotsiaalkindlustusmakseid teatava kindlaksmääratud protsendi ulatuses oma töötasust.
työntekijän on maksettava sosiaaliturvamaksuna tietty prosenttimäärä palkastaan.

kõnealune assigneering on kavandatud katma lepinguliste töötajate tasusid ja agentuuri sotsiaalkindlustusmakseid.
määräraha on tarkoitettu kattamaan sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkat ja elimen maksamat sosiaaliturvamaksut.

põllumajandusettevõtja ja tasustamata tööjõu sotsiaalkindlustusmakseid ja isiklikke kindlustusmakseid ei käsitata põllumajandusettevõtte kuludena.
tilan haltijan omia sekä palkattoman työvoiman sosiaaliturvamaksuja ja vakuutuksia ei pitäisi katsoa tilan kustannuksiksi.

kuhu maksta sotsiaalkindlustusmakseid, mis keeles hüvitisetaotlus ja millised on taotluse esitamise tähtajad?
mihin sosiaaliturvamaksut on maksettava, millä kielellä etuuksia koskevat hakemukset on tehtävä ja mitä määräaikoja on noudatettava?

sotsiaalkindlustusmakseid maksavad nii töötaja kui tööandja (töötaja makse ja tööandja makse).
sekä työntekijä että työnantaja maksavat sosiaaliturvamaksuja (työntekijän ja työnantajan osuudet).

hüvitiste maksmise kestus sõltub sellest, kui pika perioodi kestel on asjaomane isik tasunud sotsiaalkindlustusmakseid.
eläke on 52prosenttia laskentaperusteesta.

kuhu tuleb maksta sotsiaalkindlustusmakseid ja mis keeles tuleb esitada hüvitisetaotlus ning millised on tähtajad taotluse esitamiseks?
mihin sosiaaliturvamaksut on maksettava, millä kielellä etuuksia koskevat hakemukset on tehtävä ja mitä määräaikoja on noudatettava?

tööõnnetuse ja kutsehaiguse hüvitisi makstakse ka juhul, kui tööandja ei ole täitnud oma kohustust tasuda töötaja eest sotsiaalkindlustusmakseid.
tilanteissa, joissa työnantaja on laiminlyönyt velvoitteensa, sovelletaan jäljempänä vahvistettuja sääntöjä.

eri riikidel on märkimisväärselt erinevad süsteemid sotsiaalkaitserahastamiseks, sõltuvalt sellest, kas riik eelistab sotsiaalkindlustusmakseid või üldisi riiklikke toetusi.
sosiaalisen suojelun rahoitus on järjestetty selvästi eri tavoin eri maissa sen mukaan, tuleeko pääasiallinen rahoitus sosiaaliturvamaksuina vai valtion varoista.

madalaima ja keskmise sissetulekuga töötajate tulumaksumäärad on vähenenud ning töötajate ja tööandjate sotsiaalkindlustusmakseid on alandatud, eriti väikese sissetulekuga töötajate osas.
tuloveroasteet ovat laskeneetmatala- ja keskituloisten tuloluokassa ja työnantajien ja erityisesti matala-palkkaisten työntekijöiden sosiaaliturvamaksuja on alennettu.

kõnealune assigneering on kavandatud katma abipersonali tasusid ja asutuse sotsiaalkindlustusmakseid, v.a artikli 1 1 6 alla paigutatud paranduskoefitsientidena makstavad summad.
määräraha on tarkoitettu kattamaan ylimääräisen henkilöstön palkat ja sosiaaliturvamaksut, lukuun ottamatta palkanlisiä (momentti 1 1 6).

kui töövõimetuse põhjuseks on tööõnnetus või kutsehaigus, käsitletakse palgatöötajat igal juhul sotsiaalkindlustusmakseid tasuva isikuna ja hüvitist maksab sõltuvalt olukorrast kas riiklik sotsiaalkindlustusasutus või tööandja.
jos työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista, palkansaajan katsotaan maksaneen sosiaaliturvamaksuja tapauksesta riippumatta, ja korvaukset maksaa tapauksesta riippuen joko sosiaaliturvalaitos tai työnantaja.

kui te maksite tegelikke sotsiaalkindlustusmakseid enne 1953. aastat, võite saada õiguse spetsiaalsele (osamakselisele) 50% baaspensionile.
vanhuuseläke voidaan maksaa myös ulkomaille.

kui isikud on tasunud sotsiaalkindlustusmakseid asutusele montepio maritimo national või sadamatöötajate pensionikassadele, võivad nad minna pensionile 55-aastaselt, ka sel juhul kohaldatakse pensionisumma suhtes vastavaid vähenduskoefitsiente.
kun kyse on yli 55-vuotiaasta henkilöstä, jonka on vaikeaa löytää työtä, eläkkeen määrä nousee 75prosenttiin edellä mainitusta laskentaperusteesta.

füüsilisest isikust ettevõtjatest põllumajandustöötajad ning sõltumatud töötajad peavad haiguse ja õnnetusega seotud hüvitiste saamiseks olema eelnevalt sõlminud vabatahtliku kindlustuslepingu, mis hõlmab õigust saada hüvitist ajutise töövõimetuse eest, samuti peavad asjaomased isikud olema tasunud vastavaid sotsiaalkindlustusmakseid.
työtapaturmasta tai ammattitaudista johtuvat pysyvät ruumiilliset vahingot, vammat ja sairaudet, jotka eivät aiheuta pysyvää työkyvyttömyyttä mutta vaikuttavat heikentävästi palkansaajan fyysiseen koskemattomuuteen, oikeuttavat hänet kertaluonteiseen korvaukseen.

[51] palgakulu on abisaaja poolt tegelikult töötajatele makstud kogusumma, mis hõlmab brutopalka (enne maksude mahaarvamist) ja kohustuslikke sotsiaalkindlustusmakseid.
[51] palkkakustannuksilla tarkoitetaan tuensaajan todella maksamaa kokonaissummaa kyseisen työpaikan osalta. kustannuksiin sisältyvät bruttopalkka (ennen veroja) ja pakolliset sosiaaliturvamaksut.

kõnealuses asjas sedastas esimese astme kohus, et sotsiaalkindlustusmakseid koguvatel hispaania asutustel on teatav kaalutluspädevus nii ümberkorraldamis- ja makselepingute sõlmimisel kui ka teatud lepingutingimuste määramisel, nagu maksegraafik,osamaksetesummajavõla tasumise tagamiseks esitatud tagatiste piisavus.
esillä olleessa asiassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi, että espanjan julkisilla elimillä, jotka vastasivat sosiaaliturvamaksujen perimisestä, oli tiettyä harkintavaltaa sekä uudelleenjärjestely- ja maksusopimusten tekemisessä että kyseisten sopimusten yksityiskohtien, kuten maksuaikataulun, maksuerien suuruuden ja saatavien suorittamisen vakuudeksi asetettujen vakuuksien riittävyyden määrittämisessä.

(17) põllumajandus-ja kalandusminister otsustas 15. aprilli 2000. aasta ja 13. juuli 2000. aasta ringkirjades vähendada kõikide selle sektori ettevõtete sotsiaalkindlustusmakseid 50% võrra ajavahemikul 2000. aasta 15. aprillist 15. juulini akvakultuuritootjate puhul ning 2000. aasta 15. aprillist 15. oktoobrini kalurite puhul.
(17) maa-ja kalatalousministeriö teki 15 päivänä huhtikuuta 2000 ja 13 päivänä heinäkuuta 2000 päivätyillä kahdella yleiskirjeellä päätöksen soveltaa sosiaaliturvamaksujen 50 prosentin kevennystä kaikkiin alan yrityksiin vesiviljelijöiden osalta 15 päivän huhtikuuta ja 15 päivän heinäkuuta 2000 välisen ajan ja kalastajien osalta 15 päivän huhtikuuta ja 15 päivän lokakuuta 2000 välisen ajan.