Results for jälleenrahoituskustannukset translation from Finnish to Latvian

jälleenrahoituskustannukset vähensivät verotettavaa voittoa.
refinansēšanas izmaksas samazina ar nodokļiem aplikto peļņu.

tämän vuoksi kaikki jälleenrahoituskustannukset ovat vähennyskelpoisia.
tā rezultātā ir jāatvelk kopējās refinansēšanas izmaksas.

jälleenrahoituskustannukset ovat yrityksen toimintakuluja ja vähentävät siten sen verotettavaa tuloa.
refinansēšanas izmaksas ir uzņēmuma izmaksas, un līdz ar to samazinās ar nodokļiem apliekamie ieņēmumi.

lisäksi oli väärin vähentää pelkästään nettomääräiset jälleenrahoituskustannukset jälleenrahoituksen kokonaiskustannusten sijaan.
visbeidzot, nepareizi ir arī atskaitīt neto refinansēšanas izmaksas, nevis pilnās refinansēšanas izmaksas.

jos jälleenrahoituskustannukset on otettava huomioon, jälleenrahoitusasteet oli laskettava vasta verojen jälkeen.
ja refinansēšanas izmaksas ir jāņem vērā, tad atbilstošās refinansēšanas likmes būtu jānosaka tikai pēc nodokļu nomaksas.

westlb:n todelliset keskimääräiset jälleenrahoituskustannukset olivat vuoden 1991 marraskuussa 9,28 prosenttia.
westlb faktiskās vidējās refinansēšanas izmaksas 1991. gada novembrī – ap 9,28 %.

bdb väitti lisäksi, että westlb:n 7,5 prosentin jälleenrahoituskustannukset oli joka tapauksessa määritetty liian korkeiksi.
ziņojuma turpinājumā bdb skaidro, ka westlb refinansēšanas izmaksas 7,5 % apmērā visādā ziņā esot noteikusi pārāk augstas.

saksa katsoo nordlb:n maksaneen kohtuullisen korvauksen, sillä yksityinen sijoittaja olisi vähentänyt korvauksesta säästämänsä jälleenrahoituskustannukset.
vācija uzskata, ka banka nordlb esot maksājusi atbilstošu atlīdzību, jo privāts investors būtu viņam ietaupītās refinansēšanas izmaksas atskaitījis no atlīdzības.

kun saksa vähensi jälleenrahoituskustannukset täysimääräisenä, se tuli siihen tulokseen, että kohtuullinen korvaus siirroista yhteensä oli 1,48 prosenttia.
pilnībā atvelkot atkārtotas finansēšanas izmaksas, tā ieguva aptuveno atlīdzību 1,48 % apmērā par visu ieguldījuma summu.

sopimuksessa osapuolet arvioivat jälleenrahoituskustannukset 7,15 prosentiksi käyttäen perusteena määrittämäänsä pitkän aikavälin riskitöntä peruskorkoa 31 päivänä joulukuuta 1991.
ieinteresētās puses savā vienošanās dokumentā atbilstoši paziņotajai bezriska bāzes procentu likmei uz 1991. gada 31. decembri par pamatu izmantoja likmi 7,15 %.

jälleenrahoituskustannukset vähennettiin jälleen täysimääräisenä, minkä jälkeen hlb:n osakkuuteen verrattavissa olevien määräämättömäksi ajaksi tehtyjen äänettömien osakkuuksien lisä oli 1,29 prosenttia.
pēc visu atkārtotas finansēšanas izmaksu atvilkšanas tika iegūta prēmija 1,29 % apmērā par neierobežota darbības termiņa pasīvās līdzdalības ieguldījumiem, līdzīgi kā hlb ieguldījumam.

kantaja esittää lisäksi, että komissio on virheellisesti jättänyt jälleenrahoituskustannukset huomioon ottamatta helabaan sijoitetulta pääomalta puuttuvan likviditeetin vuoksi. tällä perusteella markkinoiden ehdoilla toimivan sijoittajan periaatetta on loukattu ja ey 87 artiklan 1 kohtaa on rikottu.
turklāt prasītāja apgalvo, ka komisija sakarā ar noguldījumu helaba likviditātes trūkumu bija netaisnīgi atskaitījusi pārfinansēšanas izmaksas. tāpēc tika pārkāpts princips, kas ir kapitāla ieguldītāja darbības pamatā tirgus ekonomikā, un tādējādi pārkāpa ekl 87. panta 1. punktu.

(215) komissio pitää mazarsin vahvistamalla tavalla pankin jälleenrahoitusstrategiaa ja siihen liittyen erityisesti laadittua perusskenaariota sekä sen mukaisesti laskettuna vastaavasti nousevia jälleenrahoituskustannuksia periaatteessa uskottavina. pankin tulevia jälleenrahoitusmahdollisuuksia tosin vaarantaa markkinaosapuolten mahdollinen pidättyvyys erityisesti silloin, jos pankin tulokset jäävät odotettua heikommiksi. tällaisessa tapauksessa voitaisiin odottaa jälleenrahoituskustannusten nousevan. nykytilanteessa ei voida myöskään täysin ennustaa, missä määrin markkinat ovat kyllästetyt vuoden 2005 puolivälissä, jolloin kaikki saksan julkiset pankit menettävät valtiontakauksensa. tiettyjen arvopapereiden kohdistaminen voisi tuolloin ainakin vaikeutua.
(215) kā apliecināja mazars, komisija principā uzskata bankas refinansēšanas stratēģiju un tās ietvaros sevišķi izstrādāto bāzes scenāriju un attiecīgi palielinātu refinansēšanas izmaksu prognozes par ticamām. tomēr sakarā ar bankas turpmāko refinansējumu veidojas nedrošība potenciālās tirgus dalībnieku atturības dēļ, kas īpaši varētu rasties tad, ja bankas savā darbībā nesasniegtu cerētos rezultātus. Šādā gadījumā būtu jārēķinās ar to, ka refinansēšanas izmaksas turpinās pieaugt. bez tam patlaban nav pilnībā paredzams, cik lielā mērā 2005. gadā tirgū varētu parādīties iespējamie piesātinājuma efekti, ja visas vācijas publiskās bankas zaudēs valsts atbildības nodrošinājumu. noteiktu vērtspapīru pozīcijas tad būtu vismaz apgrūtinātas.