Results for työttömyysasteen translation from Finnish to Slovak

työttömyysasteen arvioidaan laskevan arviointijaksolla edelleen.
miera nezamestnanosti by mala počas sledovaného obdobia ďalej klesať.

työttömyysasteen arvioidaan alkavan laskea vuonna 2006.
celkovo sa predpokladá, že miera nezamestnanosti začne v roku 2006 klesať.

työllisten määrän vähentyessä työttömyysasteen odotetaan nousevan tarkastelujaksolla.
vzhľadom na pokles zamestnanosti sa v priebehu sledovaného obdobia očakáva rast miery nezamestnanosti.

työttömyysasteen arvioidaan näin ollen pysyvän arviointijaksolla lähes muuttumattomana.
za týchto okolností by sa miera zamestnanosti počas sledovaného obdobia v podstate nemala zmeniť.

työllisyyttä koskevien arvioiden valossa työttömyysasteen odotetaan nousevan tarkastelujaksolla.
na základe projekcií zamestnanosti sa v priebehu sledovaného obdobia očakáva rast miery nezamestnanosti.

työttömyysasteen odotetaan nousevan ylimmillään 18 ½ prosenttiin työvoimasta vuonna 2014.
miera nezamestnanosti dosiahne podľa odhadov v roku 2014 vrchol na úrovni 18,5 % pracovnej sily.

työttömyysasteen kasvaessa ei ole tehty tarpeeksi köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi.
eÚ žije v chudobe približne 78 miliónov ľudí, z toho 19 miliónov je zamestnaných15.

hitaan talouskasvun, pysyvien budjettivajeiden, korkean työttömyysasteen, huonon tuotta-
vzhľadom na nízky hospodársky rast, pretrvávajúce schodky v rozpočtoch, vysokú nezamestnanosť, nízku produktivitu a starnutie obyvateľstva je nanajvýš dôleži-

hitaan kasvun jakson alussa työllisyys pysyi melko vakaanaja työttömyysasteen nousupysyi vähäisenä.
na začiatku fázy spomalenia zamestnanosdosdobre odolávalaa zvyšovanienezamestnanosti zostávalo obmedzené.

työllisyyttä koskevien arvioiden ja työvoimaa koskevien oletusten valossa työttömyysasteen odotetaan nousevan merkittävästi arviointijaksolla.
pri zohľadnení projekcií zamestnanosti a predpokladaného vývoja počtu ekonomicky aktívneho obyvateľstva by mala miera nezamestnanosti v sledovanom období výrazne vzrásť.

työttömyysasteen odotetaan silti nousevan enimmillään 17,7 prosenttiin ensi vuonna mutta alkavan sitten vähitellen laskea.
podľa očakávaní miera nezamestnanosti dosiahne vrchol (17,7 %) budúci rok a potom začne postupne klesať.

työvoiman tarjontaa ja työllisyyttä koskevat arviot viittaavat siihen, että työttömyysasteen pitäisi alkaa laskea vuoden 2005 jälkipuoliskolla.
z projekcií ponuky práce a zamestnanosti vyplýva, že miera nezamestnanosti by mala v druhom polroku 2005 začať klesať.

nuts 2 -alueiden työttömien määrä työttömyysasteen ylittäessä kaikkien kehittyneempien alueiden keskimääräisen työttömyysasteen (painokerroin 20 prosenttia)
počet nezamestnaných osôb v regiónoch na úrovni nuts 2 s mierou nezamestnanosti vyššou ako priemer všetkých rozvinutejších regiónov (váha 20 %);

työttömyysasteen odotetaan nousevan alkuvuoteen 2011 saakka ja vakautuvan sitten, sillä vuoden 2009 puoliväliin saakka jatkuneeseen tuotannon rajuun supistumiseen mukaudutaan viiveellä, talouskehityksen odotetaan elpyvän hitaasti eivätkä palkat jousta alaspäin.
vzhľadom na oneskorenú reakciu na prudký pokles produkcie zaznamenávaný až do polovice roku 2009, predpokladané pomalé oživovanie hospodárskej aktivity a nepružnosť miezd smerom nadol sa očakáva, že miera nezamestnanosti bude do začiatku roku 2011 rásť a že následne sa ustáli.

työttömyysasteen ennustetaan jatkavan hienoista nousuaan8,2prosenttiin vuonna 2004(euroalueella 9,1 prosenttia), kunnes se kääntyy laskuunvuonna 2005(6).
vzhadom na pomalosoživenia a pretrvávanie niektorých nepružností sa v roku 2004 vytvorí len málopracovných miest a miera nezamestnanosti by mala naalej slabo rása v roku 2004dosiahnu8,2%(9,1% v eurozóne), no v roku 2005 by mala klesa(6).

1.2 eurooppa-neuvosto totesi 22.– 23. maaliskuuta 2005 pitämässään huippukokouksessa lissabonin strategian elvyttämisestä, että painopiste on asetettava kasvun ja työllisyyden tukemiseen ja että makropolitiikalla on tässä yhteydessä ratkaiseva merkitys. [1] korkeana pysyvän työttömyysasteen ja edelleen jatkuvan matalasuhdanteen vuoksi tällaista priorisointia tarvitaankin kipeästi. eurooppa-neuvoston lähtökohtana on lähestymistapa, jossa talous-, työllisyys-ja sosiaalipolitiikka tukevat toisiaan, sillä päätelmissä todetaan seuraavaa: "saavuttaakseen tavoitteensa unionin on otettava aiempaa tehokkaammin käyttöön kaikki asianmukaiset jäsenvaltioiden ja yhteisön keinot — – strategian kaikilla kolmella osa-alueella eli talous-, sosiaali-ja ympäristöalalla niiden välisten synergioiden hyödyntämiseksi entistä tehokkaammin ja ottaen yleisesti huomioon kestävän kehityksen." [2] keskittyminen ensisijaisesti kasvuun ja työllisyyteen ei etsk:n näkemyksen mukaan kuitenkaan automaattisesti paranna sosiaalista tilannetta, vaikka kasvun lisääminen on työttömyyden torjunnan ja sosiaalisen tilanteen parantamisen keskeisiä edellytyksiä. pikemminkin sosiaalipolitiikka on nähtävä tuotannontekijänä, joka omalta osaltaan vaikuttaa myönteisesti kasvuun ja työllisyyteen. sosiaalipoliittinen ohjelma "edistää lissabonin strategian tavoitteiden toteuttamista vahvistamalla euroopan sosiaalista mallia, joka perustuu täystyöllisyyden tavoittelemiseen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen." [3]
1.2 európska rada konštatovala na svojom summite o oživení lisabonskej stratégie 22. a 23. marca 2005, že prioritou by sa mala stať podpora hospodárskeho rastu a zamestnanosti, pričom poukázala aj na rozhodujúci význam makropolitiky pre hospodársky rast a zamestnanosť [1]. takéto stanovenie priorít sa zdá byť kvôli pretrvávajúcej slabej konjunktúre a trvalo vysokej nezamestnanosti nevyhnutne potrebné. rada pritom vychádza zo vzájomného posilňovania v rámci hospodárskej politiky, politiky zamestnanosti a sociálnej politiky, keď zdôrazňuje:%quot%na dosiahnutie týchto cieľov musí Únia viac mobilizovať všetky vhodné prostriedky jednotlivých štátov a spoločenstva […] v troch rozmeroch stratégie – hospodárskom, sociálnom a environmentálnom – aby lepšie využila ich synergie vo všeobecnom kontexte trvalo udržateľného rozvoja.%quot% [2] prednostné zameranie na rast a zamestnanosť však podľa názoru ehsv nevedie automaticky k zlepšeniu sociálnej situácie, hoci väčší rast je podstatnou podmienkou pre boj proti nezamestnanosti a zlepšovanie sociálnej situácie. sociálnu politiku je naopak potrebné vidieť ako produktívny faktor, ktorý má pozitívny vplyv na rast a zamestnanosť. sociálny program prispieva%quot%k plneniu cieľov lisabonskej stratégie tým, že posilňuje európsky sociálny model založený na hľadaní plnej zamestnanosti a väčšej sociálnej súdržnosti%quot% [3].