2. Põllumajandusettevõtetele ei tohi anda investeeringutoetusi, mis ületavad artiklis 7 nimetatud protsentuaalsed määrad.

2. Maatilainvestoinneille ei saa myöntää sellaista tukea, joka ylittää 7 artiklassa mainitut prosenttiosuudet.

(28) 1988.–1994. aastani said France 2 ja France 3 riigilt vastavalt investeeringutoetusi ja muid tabelites 1 ja 2 näidatud toetusi.

(28) Vuosina 1988–1994 France 2 ja France 3 saivat valtiolta investointi-ja muita tukia taulukoissa 1 ja 2 esitetyn mukaisesti.

Äärepoolseimates piirkondades võib anda investeeringutoetusi kolmandatest riikidest pärit toodete töötlemiseks ja turustamiseks, kui töödeldud tooted on ette nähtud kõnealuse piirkonna turu jaoks.

Syrjäisimmillä alueilla voidaan myöntää tukea kolmansien maiden tuotteiden jalostukseen tai markkinointiin liittyviin investointeihin edellyttäen, että jalostetut tuotteet on tarkoitettu kyseisen alueen markkinoille.

(33) Meede 11: 8. juulil 1998 maksti investeeringutoetusi summas 1937796 eurot (3,79 mln Saksa marka). Vastavalt Saksamaa andmetele kasutati sellest ainult 1845764 eurot (3,61 mln Saksa marka).

(33) Toimenpide 11: Heinäkuun 8 päivänä 1998 myönnettiin yhteensä 1937796 euron (3,79 miljoonan Saksan markan) suuruinen investointiavustus. Saksan toimittamien tietojen mukaan summasta on käytetty vain 1845764 euroa (3,61 miljoonaa Saksan markkaa).

(12) Ühenduse äärepoolseimate piirkondade puhul tuleks teatavatel tingimustel kehtestada erand määruse (EÜ) nr 1257/1999 artikli 28 lõike 1 teisest taandest, mille kohaselt ei anta investeeringutoetusi kolmandatest riikidest pärit toodete töötlemiseks ja turustamiseks.

(12) Olisi aiheellista poiketa tietyin edellytyksin asetuksen (EY) N:o 1257/1999 28 artiklan 1 kohdan toisesta luetelmakohdasta, jossa jätetään tuen ulkopuolelle kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden markkinointiin tai jalostukseen tarkoitetut investoinnit syrjäisimmillä alueilla.

(27) France 2 ja France 3 rahastamisviis on segatüüpi, kuivõrd see põhineb samaaegselt televisioonimaksul ja reklaami-ja sponsorlusressurssidel. Televisioonimaks moodustab Prantsuse avalik-õiguslike kanalite tavalise riigipoolse rahastamise. Ajavahemikul 1988–1994 said France 2 ja France 3 siiski lisaks investeeringutoetusi ja France 2 sai ka kapitalidotatsioone.

(27) France 2:n ja France 3:n rahoitus koostuu sekä televisiolupamaksuista että mainoksista ja sponsoroinnista saatavista tuloista. Ranskan valtion omistamien kanavien julkinen rahoitus koostuu yleensä televisiolupamaksuista. Kuitenkin vuosina 1988–1994 France 2 ja France 3 saivat lisäksi investointitukia sekä France 2 pääomatukia.

Abi ülemmäär -Kogu antud abi vastab: i)VKE investeeringutoetusi käsitleva grupierandi artikli 4 punktides 2 ja 3 sätestatud ülemmääradele vastavalt Yorkshire ja Humberi toetatavate piirkondade kaardile. Üksikabi ei ületa 5000000 GBP abisaaja kohta.võiii)50% ülemmäär konsultatsioonitoetustele. Üksikabi ei ületa 5000000 GBP abisaaja kohta -

Tuen enimmäisintensiteetti -Kaikki myönnetty tuki täyttää seuraavat tukirajat: i)pk-yritysten investointitukea koskevan ryhmäpoikkeuksen 4 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyt rajat Yorkshiren ja Humberin aluetukikartan mukaan. Yksittäiselle tuensaajalle myönnettävä tuki on korkeintaan 5000000 GBP.taiii)50 prosenttia konsultointituen osalta. Yksittäiselle tuensaajalle myönnettävä tuki on korkeintaan 5000000 GBP -

1994., 1997. ja 2001. aasta suuniste punkti 2.3 ja 2004. aasta suuniste punkti 3.10 kohaselt võib kalandustoodete töötlemise ja turustamisega seotud investeeringutoetusi pidada ühisturuga kokkusobivaks, kui need vastavad määruses (EÜ) nr 3699/93 ja määruses (EÜ) nr 2792/1999 sätestatud asjakohastele tingimustele. Toetust võib anda kuni 60% ulatuses abikõlblikest kuludest.

Vuosien 1994, 1997 ja 2001 suuntaviivojen 2.3 kohdan ja vuoden 2004 suuntaviivojen 3.10 kohdan kalastustuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen tehtäviin investointeihin myönnettyä tukea voidaan pitää sääntöjenmukaisena, jos se täyttää ensimmäisessä tapauksessa asetuksessa (EY) N:o 3699/93 ja toisessa asetuksessa (EY) N:o 2792/1999 säädetyt asiaa koskevat edellytykset. Myönnettävän tuen enimmäismäärä saa olla 60 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

(26) Täieliku ülevaate saamiseks Prantsuse riigi ja avalik-õiguslike kanalite France 2 ja France 3 vahelistest rahalistest suhetest käesoleva otsusega kaetud ajavahemikul peab komisjon siiski arvesse võtma mitte üksnes investeeringutoetusi ja kapitalidotatsioone, vaid ka televisioonimaksu. Järelikult viitab komisjon käesolevas otsuses televisioonimaksule niivõrd, kuivõrd see on vajalik põhjenduses 25 osutatud rahaliste meetmete analüüsimiseks.

(26) Jotta komissio saisi kuitenkin kokonaiskuvan Ranskan valtion ja julkisten kanavien France 2:n ja France 3:n välisistä rahoitussuhteista tämän päätöksen kattamalla ajanjaksolla, sen on otettava huomioon investointi-ja pääomatukien lisäksi myös televisiolupamaksut. Tämän johdosta komissio viittaa tässä päätöksessä televisiolupamaksuun siltä osin kuin se on tarpeen johdanto-osan 25 kappaleessa tarkoitettujen rahoitustoimien analyysin kannalta.

1.8 Komisjon näeb ette, et tulevikus rahastatakse investeerimisprojekte uutelt eelarveridadelt 1a, 1b, 2 ja 4. Komisjon väidab, et on saavutatud kokkulepe keskkonnakaitse integreerimiseks kõikidesse poliitikavaldkondadesse ning seetõttu tuleb keskkonnakaitse vajadustega arvestavaid või neile vastavaid investeeringutoetusi rahastada loetletud finantsmahukatelt eelarveridadelt säästva arengu strateegia ning Lissaboni strateegia (mis on keskkonnaga tihedalt seotud) rakendamise raames.

1.8 Komission suunnitelmien mukaan investointihankkeet rahoitetaan vastedes etupäässä uusista otsakkeista 1A, 1B, 2 ja 4. Komissio perustelee tätä päätöksellä, jonka mukaan ympäristönsuojelu yhdennetään kaikkiin politiikan aloihin. Näin ollen niin kestävän kehityksen strategiaa kuin — kiinteästi ympäristönsuojeluun nivottavaa — Lissabonin strategiaa toteutettaessa on tuettava ympäristönsuojeluun sovitettuja tai sen mukaisia investointeja edellä mainituista otsakkeista, joilla on suuret määrärahat.

(100) Meede 11: investeeringutoetusi summas 1,94 mln eurot (3,8 mln Saksa marka) anti abiprogrammi alusel, mis on saanud komisjonilt kinnituse regionaalse investeeringutoetusena. [20] Vastuses informeerimiskorraldusele teatas Saksamaa, et CWP-le regionaalabi andmisel on tagatud summeerimiseeskirjadest kinnipidamine ning arvestamine regionaalse toetuse ülempiiriga VKE jaoks. Sellest tulenevalt peab komisjon meedet olemasolevaks abiks. Peale selle ei võetud abimeedet arvele formaalse kontrollmenetluse algatamisel.

(100) Toimenpide 11: 1,94 miljoonan euron (3,8 miljoonan Saksan markan) investointiavustukset myönnettiin tukiohjelmasta, jonka komissio on hyväksynyt alueelliseksi investointitueksi [20]. Vastauksessaan tietojen antamista koskevaan välipäätökseen Saksa ilmoitti varmistavansa, että tuen kumuloitumista koskevia säännöksiä noudatetaan kaikessa CWP:lle myönnettävässä aluetuessa ja että pk-yrityksille asetettua aluetuen enimmäismäärää noudatetaan. Komissio katsoo sen vuoksi, että toimenpide on voimassa olevaa tukea. Tämän lisäksi muodollisen tutkintamenettelyn aloittaminen ei koskenut kyseistä tukitoimenpidettä.

1.3 EMSK usub, et puidu säästlik kasutamine peaks suurenema kõigis riikides ning et kütuseturg tuleb avada tööstuse kõrvalsaadustele, energiatootmiseks metsast hangitud puidule ja töödeldud puitkütustele. Kütuse tootmist ja kasutamist seostatakse sageli metsanduse ja puidutööstusega. Tekkinud on rahvusvaheline turg ka sellistele uutele puitkütustele nagu graanulid, brikett ja vedel biokütus. Puitkütuse turu arendamiseks on vaja majanduslikke vahendeid, mis võimaldaksid ka uutel ettevõtjatel turule siseneda. Majanduslikud vahendid võivad aidata suurendada puidu nõudlust ja pakkumist. Süsinikdioksiidi maks fossiilkütustele ja madal käibemaksumäär puitkütusele suurendaks nõudlust puiduenergia järele. Energiatootjate puitkütuse nõudluse suurendamiseks võib kasutada investeeringutoetusi. Lisaks tuleb rohkem edendada ka puitkütustest teavitamist ja tõhustada koolitust ning teadus-ja arendustegevust. Majanduslikud vahendid tuleks eelkõige suunata saastekvootidega kauplemise välistesse sektoritesse. Uutes liikmesriikides võib eriti oluliseks osutuda toetustegevus tehnosiirde ning hea tava ja kommunikatsioonistrateegia loomise valdkonnas.

1.3 ETSK pitää tärkeänä, että puun kestävä käyttö lisääntyy kaikissa maissa ja että polttoainemarkkinat avautuvat teollisuuden sivutuotteille, metsistä energiantuotantoon saatavalle puuainekselle ja jalostetuille puupolttoaineille. Polttoaineen tuotanto ja käyttö liittyvät usein kiinteästi metsä-ja puuteollisuuteen. Uudenaikaisille puupolttoaineille kuten pelleteille, briketeille ja nestemäisille biopolttoaineille on syntynyt myös kansainväliset markkinat. Puupolttoainemarkkinoiden kehittämiseksi tarvitaan taloudellisia ohjauskeinoja, jotka mahdollistavat myös uusien toimijoiden tulon alalle. Ohjauskeinot voivat lisätä puun kysyntää ja tarjontaa. Fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidivero ja puupolttoaineen alhainen arvonlisävero lisäävät puuenergian kysyntää. Investointituilla voidaan lisätä puun kysyntää energiantuottajien keskuudessa. Samalla on tehostettava puuenergiaviestintää, koulutusta sekä tutkimus-ja kehittämistoimintaa. Taloudellisia ohjauskeinoja tulee suunnata etenkin päästökaupan ulkopuoliselle sektorille. Uusissa jäsenmaissa erityisen tärkeitä tukitoimia voivat olla teknologian ja hyvien käytäntöjen siirto sekä viestintästrategian luominen.

(41) Prantsuse ametiasutused põhjendavad France 2-le ja France 3-le antud investeeringutoetusi vajadusega aidata kanalitel toime tulla programmide maksumuse tõusuga. Lisaks sellele töötasid Coopers%amp% Lybrand kabineti auditi tagajärjel mõlemad avalik-õiguslikud kanalid 1991. aasta juulis välja strateegilise plaani, mis hõlmab kummagi kanali kohta sisemise ümberkorralduse projekti ja koondamiskava, mis on mõeldud kokkuhoiu saavutamiseks, ja mis määravad strateegia televaatajate ootustele paremini vastamiseks, kinnitades nende avalik-õiguslike kanalite eripära. Riik jälgis lähedalt selle strateegilise plaani elluviimist täiendava rahastamise teel juba nimetatud investeeringutoetuste kujul ja France 2 puhul ühe kapitalidotatsiooni kujul, tervendamaks selle kanali äriseisu struktuuri. Kuna esimene 500 miljoni FRF suurune dotatsioon osutus ebapiisavaks, otsustas riik anda France 2-le 1993. ja 1994. aastal kaks uut kapitalidotatsiooni, kusjuures see viimane dotatsioon anti Coopers%amp% Lybrand kabineti uue auditi tagajärjel ja kaasnevalt uue majandusplaaniga. Need rekapitaliseerimismeetmed võimaldasid saneerida France 2 rahalist olukorda. Prantsuse ametiasutused leiavad, et need rahalised meetmed võimaldasid kahel avalik-õiguslikul kanalil kohanduda uute konkurentsioludega.

(41) Ranskan viranomaiset perustelevat France 2:lle ja France 3:lle myönnettyjä investointitukia tarpeella auttaa kanavia kestämään ohjelmakustannuksien kasvun. Konsulttitoimisto Coopers%amp% Lybrandin toteuttaman tarkastuksen johdosta molemmat julkiset kanavat laativat heinäkuussa 1991 strategiasuunnitelman, joka sisälsi sekä kummankin kanavan osalta sisäisen uudelleenjärjestelyhankkeen ja sosiaalisuunnitelman, joiden tarkoituksena oli luoda säästöjä, että strategian, jolla vastataan paremmin katsojien odotuksiin ja vahvistetaan niiden erityisluonne julkisina kanavina. Ranskan valtio osallistui strategiasuunnitelman toteuttamiseen edellä mainittuina investointitukina annetulla lisärahoituksella ja France 2:lle myönnetyllä pääomatuella sen taseen rakenteen kohentamiseksi. Ensimmäisen, 500 miljoonan Ranskan frangin suuruisen tuen osoittauduttua riittämättömäksi Ranskan valtio päätti myöntää France 2:lle kaksi uutta pääomatukea vuosina 1993 ja 1994, joista jälkimmäinen annettiin konsulttitoimisto Coopers%amp% Lybrandin toteuttaman uuden tarkastuksen perusteella ja samaan aikaan kuin julkistettiin uusi taloussuunnitelma. Kyseisillä pääomatuilla pystyttiin tervehdyttämään France 2:n taloudellinen tilanne. Ranskan viranomaiset katsovat, että kyseisten rahoitustoimien ansiosta kyseiset kaksi julkista kanavaa pystyivät sopeutumaan uuteen kilpailutilanteeseen.