Results for väljavahetamisega translation from Estonian to Finnish

käesolev assigneering on ette nähtud vananenud mööbli väljavahetamisega seotud kulude katmiseks.
määräraha on tarkoitettu kattamaan irtaimiston uusimiskustannukset.

antud assigneering on ette nähtud tehniliste seadmete ja sisustuse väljavahetamisega seotud kulude katmiseks.
alamomentin tarkoituksena on kattaa teknisten laitteiden ja laitteistojen vaihto uusiin.

investeeringu puhul on tõesti tegemist ajakohastamisega ning mitte üksnes siiani tehases kasutatava renditud masinate väljavahetamisega.
investointi merkitsee todellista nykyaikaistamista eikä pelkkää telakan toistaiseksi käyttämän vuokralaitteiston vaihtamista.

seda tööd tehes ja eelkõige konsortsiumiga peetud arutelude käigus ilmnes, et otsus sisi edasise arengu kohta tuleb teha kiiresti. kui süsteemi riistvara ja tarkvara väljavahetamisega ei uuendata, ei ole see tõenäoliselt võimeline toime tulema aastatuhande vahetusel dateeringu muutusega.
työn kestäessä ja erityisesti yhteenliittymän kanssa käytyjen keskustelujen yhteydessä on käynyt ilmi, että päätös sis-järjestelmän edelleenkehittämisestä on tehtävä pikaisesti. jos järjestelmää ei päivitetä laitteistot ja ohjelmistot uusimalla, on todennäköistä, ettei järjestelmä voi selviytyä vuosituhannen vaihteen päiväysmuutoksesta.

esialgse eelarveprojektiga võrreldes tehakse ettepanek täiendavale summale 3000 eurot; see on otseselt seotud kliimaseadmete väljavahetamisega. hoonete omanik tegi kulude algses kalkulatsioonis vea, mida on korrigeeritud kolme aasta kestel. käesolev aasta on viimane.
talousarvioesityksen luonnokseen verrattuna ehdotetaan 3000 euron lisäystä; liittyy suoraan ilmanvaihtotornien korvaamiseen. tilojen omistaja teki virheen alkuperäisessä kustannuslaskelmassa, joka korjataan kolmessa vuodessa. tämä on viimeinen vuosi.

(53) korea arengupanga võlakirjaprogrammiga seotud asjaolud võttis vaekogu kokku alljärgnevalt:„7.88 kolmas programm, mis leiti kujutavat endast korea-poolset subsiidiumi, oli korea arengupanga võlakirjaprogramm, mis algatati hynixi suhtes 4. jaanuaril 2001. tegemist oli programmiga, mis sisuliselt kestis ühe aasta (2001) ja mis käivitati valitsuse poolt vastusena korea finantsilisele ebastabiilsusele, mille põhjustas see, et suure hulga äriühingute (sealhulgas hynixi) poolt emiteeritud võlakirjade tagasimakse tähtpäev oli üheaegselt kätte jõudmas. nimetatud programmi raames asendati aeguv laen ja pakendati see investorite jaoks ümber. osalev äriühing maksis ise tagasi 20% oma ettevõtte aeguvatest võlakirjadest ning korea arengupank võttis enda kanda ülejäänud 80%. selles seisnes programmi esimene faas. seejärel müüdi 20% algselt korea arengupanga poolt ülevõetud 80%st võlakirjadest äriühingu kreeditorpankadele proportsionaalselt nende laenuriskiga äriühingu suhtes; 70% pakiti ümber, et müüa nad investoritele kui lisatagatisega võlakohustused ja/või lisatagatisega laenukohustused, mille garanteeris korea krediiditagamise fond (korea credit guarantee fund – kcgf),1 ja korea arengupank pidas kinni ülejäänud 10%. osalev äriühing pidi ostma tagasi vähemalt 3% mis tahes lisatagatisega võlakohustustest ja 5% mis tahes lisakohustusega laenukohustustest.2 7.89 me juhime tähelepanu, et äriühingud valiti programmi jaoks peamise kreeditorpanga poolse ülesseadmise alusel ning neid pidi kinnitama kreeditoride finantsasutuste nõukogu (creditor financial institutions council – cfic) äriühingu finantstuleviku hinnangu alusel. kreeditoride finantsasutuste nõukogu koosnes korea krediiditagamise fondi, korea arengupanga ja seitsmeteistkümne muu kreeditorpanga esindajatest.3 lõpliku otsuse programmis osalemise kohta tegi kreeditoride finantsasutuste nõukogu. kui pangad, kellel oli 75 protsenti äriühingu laenudest, olid nõus äriühingu osalemisega programmis, siis luges kreeditoride finantsasutuste nõukogu otsuse ühehäälseks. programmi saamiseks pidid äriühingud olema võimelised maksma tagasi 20 protsenti oma aeguvatest võlakirjadest; normaliseerima äritegevuse päästeplaani alusel; nende krediidireitingud pidid olema alla a, kuid kõrgemad kui bb; ning nad pidid olema nõus mis tahes muudatustega aktsiate kontrollpaki osas, mida nende kreeditorpangad nõudsid, või juhtkonna väljavahetamisega maksejõuetuse puhul. hynix kaasati programmi 4. jaanuaril 2001 krediidireitinguga bbb-. kokku kaasati programmi kuus äriühingut. neli nendest, hynix kaasa arvatud, kuulusid hyundai kontserni.4 eÜ leidis, et võlakirjade ostmine korea arengupanga poolt osana sellest programmist oli valitsusepoolne rahaline toetus, mis kujutas endast hynixi tulu.
(53) paneeli esitti seuraavan tiivistelmän kdb:n debentuuriohjelmaan liittyvistä seikoista:”7.88 kolmas ohjelma, jota pidettiin korean viranomaisten antamana tukena, oli kdb:n debentuuriohjelma, johon hynix otettiin 4 päivänä tammikuuta 2001. korean viranomaiset perustivat tämän periaatteessa vuoden (vuoden 2001) kestäneen ohjelman vastauksena korean rahoitusjärjestelmän epävakaisuuteen, jonka katsottiin johtuvan siitä, että suuri määrä muutaman yrityksen (muun muassa hynixin) liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjolainoja erääntyi samanaikaisesti. tämän ohjelman avulla erääntyvien velkojen takaisinmaksuaikaa pidennettiin ja velkapaketti järjestettiin uudelleen sijoittajia varten. ohjelmaan osallistunut yritys maksoi itse takaisin 20 prosenttia joukkovelkakirjalainoistaan eräpäivänä ja kdb otti vastatakseen jäljellä olevasta 80 prosentista. tämä oli ohjelman ensimmäinen vaihe. kdb myi tämän jälkeen 20 prosenttia alkuperäisestä 80 prosentin osuudestaan hynixin velkojapankeille määräsuhteessa niiden osuuteen yrityksen lainoista; 70 prosenttia joukkovelkakirjalainoista järjestettiin uudelleen siten, että ne voitiin myydä sijoittajille luottotakuita myöntävän korea credit guarantee fund -rahaston, jäljempänä ’kcgf’, takaamina ensisijaisina cbo-lainainstrumentteina (collateralised bond obligations) ja/tai clo-lainainstrumentteina (collateralised loan obligations) 1; loput 10 prosenttia kdb piti itsellään. osallistuvan yrityksen oli ostettava takaisin vähintään 3 prosenttia cbo-instrumenteistä ja 5 prosenttia clo-instrumenteista2.7.89 yrityksiä otettiin ohjelmaan päävelkojapankkien ehdotuksesta, minkä lisäksi tarvittiin velkojarahoituslaitosten neuvoston (creditors'financial institution council, jäljempänä ’cfic’) hyväksyntä, joka perustui arvioon asianomaisen yrityksen talousnäkymistä. cfic koostui kcgf:n, kdb:n ja 17 muun velkojapankin edustajista3 ja sillä oli lopullinen päätösvalta, kun ohjelman osallistujia valittiin. cfic katsoi, että päätös yrityksen ottamisesta ohjelmaan oli tehty yksimielisesti, jos 75:tä prosenttia yrityksen lainoista hallussaan pitävä osa pankeista hyväksyi esityksen. ohjelmaan päästäkseen yrityksen oli pystyttävä maksamaan takaisin 20 prosenttia erääntyvistä joukkovelkakirjalainoistaan ja normaalistamaan liiketoimintansa saneeraussuunnitelman avulla, sen luottoluokituksen oli oltava huonompi kuin a mutta parempi kuin bb ja sen oli suostuttava velkojapankkien mahdollisesti vaatimiin muutoksiin enemmistöosakkuuksissa tai johdon vaihtamiseen maksukyvyttömyystapauksessa. kun hynix otettiin ohjelmaan 4 päivänä tammikuuta 2001, sen luottoluokitus oli bbb-. ohjelmaan otettiin kaikkiaan kuusi yritystä, joista neljä, myös hynix, kuului hyundai-konserniin4. euroopan yhteisö totesi, että kdb:n osana tätä ohjelmaa suorittama joukkovelkakirjojen osto oli julkisten viranomaisten antamaa taloudellista tukea, josta koitui etua hynixille.