3. Rahoitusselvitys

3. Dikjarazzjoni dwar l-effett finanzjarju

YKSINKERTAISTETTU RAHOITUSSELVITYS

FORMOLA FINANZJARJA SSIMPLIFIKATA

FI RAHOITUSSELVITYS 1.
http://www.ecb.int/

RAPPORT FINANZJARJU 1.
http://www.ecb.int/

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

DIKJARAZZJONI FINANZJARJA LEĠIŻLATTIVA

FI SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS 1.
http://www.ecb.int/

DIKJARAZZJONI FINANZJARJA LEĠIŻLATTIVA 1.
http://www.ecb.int/

Rahoitusselvitys(Varainhoitoasetuksen 28 artikla)

Rendikont finanzjarju(L-Artikolu 28 tar-Regolament Finanzjarju)

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS Tämä rahoitusselvityslomake on perusteluosaa täydentävä liite.
http://www.ecb.int/

DIKJARAZZJONI FINANZJARJA LEĠIŻLATTIVA Dan id-dokument huwa maħsub sabiex jakkompanja u jikkumplimenta l-Memorandum ta » Spjegazzjoni.
http://www.ecb.int/

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS Toimintalohko( t): Oikeus- ja sisäasiat Toiminto: Elintärkeiden infrastruktuurien suojaaminen
http://www.ecb.int/

DIKJARAZZJONI FINANZJARJA LEĠIŻLATTIVA Qasam( Oqsma) ta » politika: Ġustizzja u l-Intern Attività: Ħarsien ta » l-Infrastruttura Kritika( PIK)
http://www.ecb.int/

1. Jokaiseen lainsäätäjälle esitettävään ehdotukseen, joka saattaa vaikuttaa talousarvioon, myös henkilöstön määrään, on sisällyttävä rahoitusselvitys.

1. Kull proposta għal att li tasal għand l-awtorità leġislattiva u li jista'jkollha effett fuq il-budget, inklużi bidliet fin-numru ta'impjiegi, irid ikollha rendikont finanzjarju.

b) perustelut, joihin sisältyy rahoitusselvitys, jossa todetaan mietinnön mahdollisten rahoitusvaikutusten laajuus ja niiden yhteensopivuus rahoitusnäkymien kanssa,

(b) nota spjegattiva li tinkludi dikjarazzjoni finanzjarja li tistabilixxi l-impatt finanzjarju u l-kompatibilita` tiegħu mal-prospettiva finanzjarja;

c) tarvittaessa perustelut, joihin sisältyy rahoitusselvitys, jossa todetaan mietinnön mahdollisten rahoitusvaikutusten laajuus ja niiden yhteensopivuus rahoitusnäkymien kanssa.

(ċ) jekk ikun il-każ, nota spjegattiva li tinkludi dikjarazzjoni finanzjarja li tistabbilixxi l-impatt finanzjarju u l-kompatibilita` tiegħu mal-prospettiva finanzjarja.

Aina kun neuvosto hyväksyy YUTP:n alalla menoja aiheuttavan päätöksen, sen on välittömästi ja joka kerta annettava Euroopan parlamentille arvio suunnitelluista menoista (rahoitusselvitys), etenkin niistä menoista, jotka koskevat aikataulua, henkilöstöä, tilojen ja muun infrastruktuurin käyttöä, kuljetusvälineitä, koulutustarpeita ja turvallisuusjärjestelyjä.

Kull darba li jadotta deċiżjoni fil-kamp tal-CFSP li ġġib magħha nfiq, il-Kunsill għandu minnufih u f'kull każ jibgħat lill-Parlament Ewropew stima ta'l-ispejjeż previsti ("prospett finanzjarju"), b'mod partikolari dawk li jirrigwardaw termini ta'perjodu, persunal impjegat, użu ta'bini u infrastrutturi oħra, faċilitajiet ta'trasport, ħtiġiet għat-taħriġ u arranġamenti dwar is-sigurtà.

”1. Jokaiseen ehdotukseen, jonka komissio tai jäsenvaltio esittää lainsäätäjälle Euroopan unionista tehdyn sopimuksen asiaan sovellettavien määräysten mukaisesti ja joka saattaa vaikuttaa talousarvioon ja henkilöstön määrään, on liitettävä rahoitusselvitys sekä tämän asetuksen 27 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu arviointi.Jokaiseen lainsäätäjälle esitettävään säädösehdotusta koskevaan merkittävään muutokseen, joka saattaa vaikuttaa talousarvioon ja henkilöstön määrään, on liitettävä muutosta ehdottavan toimielimen tekemä rahoitusselvitys.”

“1. Kull proposta sottomessa lill-awtorità leġiżlattiva mill-Kummissjoni minn Stat Membru li tkun konformi mad-dispożizzjonijiet rilevanti tat-Trattat ta'l-Unjoni Ewropea li jista'jkollha impatt fuq il-baġit, inkluż tibdil fin-numru ta'entrati, għandu jkollha magħha dikjarazzjoni finanzjarja u l-valutazzjoni prevista fl-Artikolu 27(4) ta'dan ir-Regolament.Kull emenda sostanzjali għal proposta sottomessa lill-awtorità leġiżlattiva li jista'jkollha impatt fuq il-baġit, inkluż tibdil fin-numru ta'entrati, għandu jkollha magħha dikjarazzjoni finanzjarja mħejjija mill-istituzzjoni li tkun qed tipproponi l-emenda”.

230 -Vaikutusten arviointi Vaihtoehto 1: Ei toteuteta toistaiseksi mitään toimia. Tähän vaihtoehtoon päätyminen johtaisi sellaisen sääntelyjärjestelmän ennallaan säilymiseen, johon sisältyy monia velvollisuuksia (yksi velvoite direktiiviä kohti) toimittaa komissiolle kertomus eri ajankohtina. Nykytilanteessa kansallisten viranomaisten sekä kansallisten ja eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten on jatkuvasti suoritettava arviointeja ilman todellista lisäarvoa. Vaihtoehto 2: Muutetaan sääntelyjärjestelmää siten, että yhtenäistetään erilaiset raportointivelvollisuudet, jolloin saadaan kokonaisarviointi säännöllisin väliajoin ja voidaan yksinkertaistaa kansallisten viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten suorittamaa arviointia sekä vähentää huomattavasti kustannuksia. Ehdotettu muutos vaikuttaa ainoastaan jäsenvaltioiden velvoitteisiin antaa komissiolle kertomus työterveys-ja työturvallisuusdirektiivien käytännön täytäntöönpanosta. Se ei aiheuta lisävelvoitteita yrityksille. Koska tässä ehdotuksessa säädetään yhdestä kertomuksesta, on mahdollista paremmin arvioida työterveyden ja työturvallisuuden alalla annettujen yhteisön säännösten vaikutuksia työtapaturmien ja ammattitautien vähenemiseen sekä sen tuloksena yrityksille ja yleensä yhteiskunnalle koituvaa taloudellisen hyötyä. Tälle ehdotukselle ei ole suoritettu vaikutusten arviointia sen luonteen vuoksi. Tämän ehdotuksen liitteenä on rahoitusselvitys. -

230 -Analiżi ta'impatt Għażla 1: Ma jsir xejn f’dan l-istadju. Din l-għażla tħalli qafas ġuridiku li jinkludi obbligi multipli (wieħed għal kull Direttiva) li jsir rapport lill-Kummissjoni f’perjodi differenti. Din is-sitwazzjoni tobbliga lill-amministrazzjonijiet nazzjonali u lill-imsieħba soċjali fuq il-livell nazzjonali biex jagħmlu eżerċizzji kontinwi ta'valutazzjoni mingħajr ebda valur miżjud. Għażla 2: L-emenda tal-qafas ġuridiku bil-ħsieb li jingħaqdu l-obbligi differenti biex isir rapport wieħed biss tippermetti fl-istess ħin li tinkiseb valutazzjoni sħiħa f’intervalli regolari u li tissimplifika l-eżerċizzji ta'valutazzjoni ta'l-amministrazzjonijiet nazzjonali u ta'l-imsieħba soċjali fuq il-livell nazzjonali, kif ukoll li jinkiseb tnaqqis sostanzjali ta'l-ispejjeż. L-emenda proposta tolqot biss l-obbligi ta'l-Istati membri biex jagħmlu rapport lill-Kummissjoni dwar l-implimentazzjoni prattika tad-Direttivi “saħħa u sigurtà fuq ix-xogħol”. Ma timponix obbligi addizzjonali fuq l-intrapriżi. Din il-proposta, permezz ta'rapport uniku, tippermetti valutazzjoni aħjar ta'l-effetti tad-dispożizzjonijiet Komunitarji fil-qasam ta'saħħa u ta'sigurtà fuq ix-xogħol f’dak li għandu x’jaqsam mat-tnaqqis ta'inċidenti tax-xogħol u tal-mard relatat max-xogħol u, għaldaqstant, li ssir valutazzjoni aħjar tal-benefiċċji ekonomiċi li jirriżultaw minnha għall-intrapriżi u s-soċjetà b’mod ġenerali. Din il-proposta ma kenitx suġġetta għal analiżi ta'impatt minħabba n-natura tagħha. Dikjarazzjoni finanzjarja kompluta hija annessa mal-proposta preżenti. -

44. Neuvoston puheenjohtaja kuulee Euroopan parlamenttia vuosittain neuvoston laatimasta asiakirjasta, jossa käsitellään YUTP:n tärkeimpiä näkökohtia ja perusvalintoja sekä niiden Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi sen mukaisesti, mitä on sovittu neuvottelukokouksessa 24 päivänä marraskuuta 2003, neuvoston puheenjohtaja ja kaksi seuraavaa puheenjohtajaa antavat parlamentille tietoja järjestämällä yhteisiä neuvottelukokouksia vähintään viidesti vuodessa. Tilaisuuksien ajankohdasta on sovittava viimeistään ennen neuvoston toista käsittelyä järjestettävässä neuvottelukokouksessa. Komissio osallistuu näihin kokouksiin. Aina kun neuvosto hyväksyy YUTP:n alalla menoja aiheuttavan päätöksen, sen on välittömästi annettava Euroopan parlamentille arvio suunnitelluista menoista ('rahoitusselvitys'), etenkin niistä menoista, jotka koskevat aikataulua, henkilöstöä, tilojen ja muun infrastruktuurin käyttöä, kuljetusvälineitä, koulutustarpeita ja turvallisuusjärjestelyjä. Komissio antaa budjettivallan käyttäjälle neljännesvuosittain tiedot YUTP-toimien toteuttamisesta sekä rahoitustilanteesta loppuvuoden osalta. -Ensimmäiseen alakohtaan tehty muutos vastaa sitä, mitä sovittiin neuvottelukokouksessa 24. marraskuuta 2003. -

44. Darba fis-sena, il-Presidenza tal-Kunsill għandha tikkonsulta lill-Parlament Ewropew biex ikun stabbilit dokument tal-Kunsill li jistabbilixxi l-aspetti ewlenin u l-għażliet bażiċi tal-CFSP, inklużi l-implikazzjonijiet finanzjarji għall-estimi ġenerali tal-Komunitajiet Ewropej. Barra minn hekk, skond il-ftehim milħuq fil-laqgħa konċiljatorja fl-24 ta'Novembru 2003, il-Presidenza tal-Kunsill u ż-żewġ Presidenzi li ġejjin se jżommu lill-Parlament mgħarraf billi jorganizzaw laqgħat ta'konsultazzjoni konġunti mill-inqas ħames darbiet fis-sena li dwarhom għandu jkun hemm ftehim sa mhux aktar tard mil-laqgħa konċiljatorja li għandha tinżamm qabel it-tieni qari tal-Kunsill. Il-Kummissjoni se tkun assoċjata u se tieħu sehem f’dawn il-laqgħat. Kulmeta din tadotta deċiżjoni fil-qasam tal-CFSP li tkun tinkludi n-nefqa, il-Kunsill għandu jibgħat lill-Parlament Ewropew, minnufih u f’kull każ, stima ta'l-infiq previst ('dikjarazzjoni finanzjarja'), l-aktar dak li għandu x’jaqsam mal-limitu ta'żmien, il-ħaddiema impjegati, l-użu tal-bini u infrastruttura oħra, il-faċilitajiet ta'trasport, il-kriterji ta'taħriġ u l-arranġamenti ta'sigurtà. Kull tliet xhur il-Kummissjoni għandha tgħarraf lill-awtorità ta'l-estimi dwar l-implimentazzjoni ta'l-azzjonijiet tal-CFSP u dwar il-previżjonijiet finanzjarji għall-perijodu li jkun għad fadal minn dik is-sena. -Il-modifika f’§ 1 hija skond il-ftehim milħuq fil-laqgħa konċiljatorja fl-24 ta'Novembru 2003. -