Results for satelliittipaikannuslaitteet translation from Finnish to Slovak

e) kädessä pidettävät tai kannettavat satelliittipaikannuslaitteet;
(e) príručné alebo prenosné zariadenia na určovanie polohy pre satelitné navigačné systémy,

120 -yleinen tausta direktiivin 77/388/ety 21 artiklan 1 kohdassa, sellaisena kuin sen sanamuoto on 28 g artiklassa, säädetään yleiseksi säännöksi, että sisäisen järjestelmän mukaan arvonlisäveroa on velvollinen maksamaan verovelvollinen, joka suorittaa tavaroiden luovutuksen. yhdistynyt kuningaskunta haluaisi soveltaa käännettyä verovelvollisuutta, jolloin verovelvollinen, jolle tavarat luovutetaan, maksaisi arvonlisäveron seuraavien tavaroiden luovutuksista: matkapuhelimet mikrosirut/mikroprosessorit/keskusyksiköt tietokoneissa, matkapuhelinlaitteissa tai erityisissä sähkölaitteissa käytettävät sähköiset tallennusvälineet sähköisen tiedon säilyttämiseen, käsittelyyn tai tallentamiseen käytettävät elektroniikkalaitteet, kuten kädessä pidettävät digitaalikamerat ja videokamerat kädessä pidettävät digitaaliset audiosoittimet, kuten mp3-soittimet kädessä pidettävät digitaaliset kuvanauhurit ja kannettavat dvd-soittimet langattomat laitteet, joissa on sähköposti, puhelin, tekstiviestipalvelu, internet-yhteys ja langaton tiedonsaanti kädessä pidettävät tietokoneet kädessä pidettävät tai kannettavat satelliittipaikannuslaitteet näytölliset pelikonsolit tai televisioissa tai tietokoneissa käytettävät pelikonsolit. tämän toimenpiteen seurauksena olisi, että asiakkaan tällaisten tuotteiden toimittajalle maksamaan hintaan ei sisältyisi arvonlisäveron osuutta. sen sijaan asiakas tilittää arvonlisäveron omassa alv-ilmoituksessaan. tavallisesti hän voi myös vähentää tämän arvonlisäveron samassa ilmoituksessa. veroa ei siis maksettaisi tällaisista luovutuksista, jotka suoritetaan täysimääräisesti verovelvollisten henkilöiden välillä, vaan koko arvonlisäveron maksaisi toimitusketjun viimeinen linkki eli vähittäismyyjä. yhdistynyt kuningaskunta haluaa tällä tavalla poiketa yhdestä arvonlisäveron perusperiaatteista eli jaoteltujen maksusuoritusten järjestelmästä, jossa kukin toimitusketjun verovelvollinen maksaa osan luovutuksen lopullisesta arvonlisäverosta. yhdistyneen kuningaskunnan petosongelma edellä mainittujen tuotteiden luovutukset ovat erittäin usein veronkierron kohteena yhdistyneessä kuningaskunnassa. tyypillisin veronkierron muoto on, että arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröity toimittaja laskuttaa luovutukset, mutta katoaa tämän jälkeen veroja maksamatta. tällöin hän kuitenkin antaa asiakkaalle arvonlisäveron sisältävän pätevän laskun, jonka perusteella asiakas voi saada takaisin tuotantopanoksista kertyneen arvonlisäveron. näin ollen valtio ei saa luovutuksesta arvonlisäveroa, vaan sen on myönnettävä seuraavalle toimitusketjun toimijalle vähennys tuotantopanoksista kertyvästä arvonlisäverosta ikään kuin se olisi maksettu. tästä on kehittynyt järjestäytyneen rikollisuuden usein käyttämä mtic-järjestelmä (missing trader intra-community fraud), joka on erittäin pitkälle kehittynyt ja hyvin organisoitu hyökkäys arvonlisäverojärjestelmää vastaan. siinä käytetään hyväksi siirtymäkauden alv-järjestelmää, jossa toimittajan toisessa jäsenvaltiossa olevalle asiakkaalle suorittamasta luovutuksesta ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa lähetysmaassa. sen sijaan asiakas suorittaa arvonlisäveron saapumisjäsenvaltiossa (edellä kuvattu käännetty veroverovelvollisuus, joka koskee vain yksittäistä luovutusta). kun asiakas katoaa suorittamatta arvonlisäveroa tämän pyynnön kohteena olevien tavaroiden kaltaisten arvokkaiden tavaroiden luovutuksista, tulonmenetykset voivat olla huomattavat. lisäksi tällaisiin petoksiin syyllistyvät henkilöt usein järjestävät monia luovutuksia, joissa samat tavarat voivat kulkea jäsenvaltioiden välillä useaan kertaan (ns. karusellipetos). täten valtion tulonmenetykset voivat olla monta kertaa suuremmat kuin yksittäisen tavaraluovutuksen veron määrä. tällaisten petosten arvioidaan maksaneen yhdistyneelle kuningaskunnalle 6,75–11 miljoonaa englannin puntaa vuodesta 2001 alkaen. yhdistyneessä kuningaskunnassa on viime vuosina havaittu, että eräiden vastatoimenpiteiden seurauksena petokset ovat entistäkin taidokkaampia ja monimutkaisempia. viimeisimpien julkaistujen arvioiden mukaan mtic-petokset maksoivat 1,12–1,9 miljoonaa englannin puntaa vuosina 2004–2005. viimeaikaiset toimintaindikaattorit ovat kuitenkin osoittaneet, että tällaisten petosten määrä lisääntyy yhdistyneessä kuningaskunnassa, vaikka niiden torjuntaa on pyritty tehostamaan ja kaikilla jäsenvaltioilla on käytössään yhteisön lainsäädännössä määrätyt välineet niiden torjumiseksi. tällaisen rikollisen toiminnan torjumiseksi yhdistynyt kuningaskunta haluaa ottaa käyttöön käännetyn verovelvollisuuden. sen mielestä tällainen menettely estäisi edellä kuvatut petokset, koska voiton saamisen mahdollisuus poistuu. jos arvonlisäveroa ei kanneta, toimijan ei ole mahdollista piiloutua suorittamatta asiakkaaltaan saamansa hinnan alv-osuutta. menettely koskisi ainoastaan tavaroita, joita mtic-petokset ovat useimmiten koskeneet, ja se estäisi merkittävien tulonmenetysten jatkumisen. koska kyseessä ovat vain muutamat tavaraluokat, ehdotettu järjestelmä ei ole yleinen käännetyn verovelvollisuuden järjestelmä eikä siitä ole tarkoituskaan sellaista tehdä. järjestelmä ei siten muuttaisi merkittävällä tavalla nykyistä alv-järjestelmää, joka perustuu veron suorittamiseen jaoteltuina maksuosuuksina. yhdistynyt kuningaskunta asettaisi samalla valvonta-ja selontekovelvoitteet varmistaakseen, että veronviranomaisille annetaan tietoja toimenpiteen tehokkuudesta. nämä voivat olla samankaltaisia kuin yhteisön sisäisiä tavaraluovutuksia nykyisin koskevat selontekovaatimukset. yksinkertaisuuden vuoksi yhdistynyt kuningaskunta haluaisi asettaa tuhannen punnan suuruisen rajan (noin 1 480 euroa), jonka alittavilta osin luovutuksiin ei sovelleta käänteistä verovelvollisuutta. tämä lieventäisi vähittäismyyjille ja pienyritysasiakkaille mahdollisesti aiheutuvia ongelmia. rajan olisi kuitenkin oltava tarpeeksi alhainen, jotta myyntiä ei hajautettaisi käänteisen verovelvollisuuden välttämiseksi. komission kanta pyyntöön kun komissio vastaanottaa 27 artiklan mukaisen pyynnön, se tarkastelee sitä varmistaakseen, että pyynnön hyväksymistä koskevat perusedellytykset täyttyvät ts. yksinkertaistaako ehdotettu erityistoimenpide verovelvollisia tai verohallintoja koskevia menettelyjä tai estääkö ehdotus tietyntyyppisiä veropetoksia ja veronkiertoa. komissio omaksuu tällaisissa tapauksissa varovaisen lähestymistavan varmistaakseen, etteivät poikkeukset vaaranna yleisen alv-järjestelmän toimintaa. tästä syystä se teki vuonna 2005 ehdotuksen direktiivin 77/388/ety muuttamisesta tiettyjen arvonlisäveron kantamisen yksinkertaistamisen ja veropetosten ja veronkiertämisen estämiseen tähtäävien toimenpiteiden osalta sekä tiettyjen poikkeuslupapäätösten kumoamisesta[1], jotta kaikki jäsenvaltiot voisivat soveltaa käyttökelpoisiksi ja tehokkaiksi osoittautuneita poikkeuksia. komissio on tavallisesti haluton ehdottamaan käänteistä verovelvollisuutta koskevien pyyntöjen hyväksymistä, sillä tällaisessa toimenpiteessä ei sovelleta jaoteltujen maksuosuuksien järjestelmää, joka on alv-järjestelmän keskeinen piirre. kuudennen arvonlisäverodirektiivin 26 b artiklassa kullalle säädettyä erityisjärjestelmää voidaan kuitenkin pitää vakiintuneena käänteisenä verovelvollisuutena. näiden säännösten soveltaminen on kuitenkin kohdennettu huolellisesti ja niiden soveltamisaika ja suuruus on rajoitettu. päätelmä yhdistyneen kuningaskunnan esittämällä pyynnöllä pyritään soveltamaan 27 artiklaa merkittävien muutosten tekemiseksi alv-järjestelmään, sillä siinä pyydetään yleisen käänteisen verovelvollisuuden käyttöönottoa, joka kuitenkin rajoitettaisiin koskemaan vain tiettyjä tavaraluokkia. tämä tarkoittaisi sitä, että näiden alojen verovelvollisten olisi tosiasiassa sovellettava kolmea erilaista verojärjestelmää, jotka ovat seuraavat: ”perinteinen” alv-järjestelmä, käännetty verovelvollisuus yritysten välisiin (b2b) tavaroiden luovutuksiin, kun tietyt arviointiperusteet täyttyvät, yhteisön sisäinen järjestelmä. tämä lisäisi entisestään yritysten kirjanpitorasitteita. vastaavasti kaikille kyseessä olevien alojen yrityksille, myös rehellisille kauppiaille, aiheutuisi lainsäädännön noudattamisesta uusia velvoitteita (asiakkaiden aseman tarkastaminen ja selonteot). käänteisen verovelvollisuuden soveltaminen tarjoaisi lisäksi uusia petosmahdollisuuksia erityisesti lopullisessa kulutuksessa ja sen vuoksi olisi toteutettava asianmukaiset valvontatoimenpiteet sen takaamiseksi, että myös loppukulutusta verotetaan, vaikka käytössä ei ole varsinaista jaoteltujen maksuosuuksien järjestelmää. näistä puutteista huolimatta komissio katsoo kuitenkin, että pyyntö täyttää 27 artiklassa säädetyt vaatimukset. toimenpide poistaisi todennäköisesti nykyiset mtic-petokset ja ratkaisisi siten tietyntyyppiset petosongelmat. ongelmana on kuitenkin se, missä määrin toimenpide pysyy oikeasuhteisena, kun otetaan huomioon suhde petollisen ja ei-petollisen toiminnan suuruuden välillä kyseessä olevalla alalla. toimenpiteen soveltamisala on melko laaja, sillä se kattaa suuren osan elektroniikka-alasta. yhdistyneestä kuningaskunnasta saatujen tietojen mukaan sellaisten veronmaksajien lukumäärä, joita toimenpide koskee, ja heidän liiketoimintansa taloudellinen merkitys jäisivät kuitenkin rajalliseksi (noin 22 500 verovelvollista yhteensä 1 900 000 arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityneestä yrityksestä). kun otetaan huomioon kyseessä olevat mittavat alv-tulot ja lailliselle kaupalle aiheutuvan taakan melko lievä lisääntyminen, laaja soveltamisala näyttää olevan 27 artiklan säännösten mukainen. samalla on huomattava, että muissakin jäsenvaltioissa esiintyy vastaavanlaisia petoksia (samoissa tai muissa tavaraluokissa) ja että ne voivat pyytää vastaavia poikkeuksia kuudennen arvonlisäverodirektiivin 21 artiklan säännöksistä. tämä voi johtaa siihen, että eri jäsenvaltioissa veronmaksajiin sovelletaan erilaisia velvoitteita. tämä ei vastaisi toimivien sisämarkkinoiden periaatetta. sen vuoksi ehdotuksessa, jolla pyydetty poikkeus myönnetään, on määriteltävä käänteisen verovelvollisuuden täytäntöönpanoon liittyvät pääkohdat ja toimenpiteen kesto on rajoitettava, jotta sen tehokkuus (millainen vaikutus mtic-petoksiin ja missä määrin estetään loppukulutus ilman arvonlisäveron suorittamista) ja vaikutus sisämarkkinoiden toimintaan voidaan arvioida. ehdotuksella annetaan lupa käännettyyn verovelvollisuuteen 31. joulukuuta 2009 asti. -
120 -všeobecný kontext vo všeobecnosti sa v článku 21 ods. 1 písm. a) smernice 77/388/ehs, v znení uvedenom v článku 28 písm. g) tejto smernice stanovuje, že podľa vnútorného systému zdaňovaná osoba, ktorá dodáva tovar je povinná platiť daň z pridanej hodnoty (dph) do štátnej pokladnice. spojené kráľovstvo má v záujme uplatňovať postup prenesenia daňovej povinnosti, pri ktorom zdaňovaná osoba, ktorej sú dodávky tovaru a poskytované služby určené, je povinná platiť dph z tohto tovaru do štátnej pokladnice: mobilné telefóny počítačové čipy/mikroprocesory/centrálne jednotky na spracovanie elektronické médiá na použitie v počítačoch alebo v akomkoľvek nástroji mobilného telefónu alebo špecifických elektronických nástrojoch. elektronické zariadenia používané na ukladanie údajov, spracovanie alebo zaznamenávanie elektronických údajov ako napríklad: vrecková digitálna kamera a videokamery, vreckové digitálne audioprehrávače, napr. mp3 prehrávač, vreckové digitálne video prehrávače a prenosné dvd prehrávače, bezdrôtové zariadenia, ktoré poskytujú elektronickú poštu, textové správy, prehľadávanie internetu a iné bezdrôtové prístupy k údajom, vreckový počítač, príručné alebo prenosné zariadenia na určovanie polohy pre satelitné navigačné systémy, hracie konzoly s obrazovkou alebo typy, ktoré sa používajú s televízorom alebo počítačom. následkom tohto opatrenia by cena, ktorú zaplatí odberateľ dodávateľovi za takéto výrobky, nezahŕňala dph. namiesto toho by odberateľ uviedol dph z tejto dodávky vo vlastnom daňovom priznaní. v tom istom daňovom priznaní by si potom podľa normálnych pravidiel toto dph odrátal. Žiadna daň by sa tým pádom z takýchto dodávok neplatila medzi zdaňovanými osobami a posledným článkom v dodávateľskej reťazi, ktorý by potom zaplatil plnú výšku dph do pokladnice, by bol maloobchodník. spojené kráľovstvo si takto želá výnimku zo základných princípov dph: teda zo systému platby po častiach, v ktorom všetky zdaňované osoby v dodávateľskom reťazci platia časť z konečnej sumy dph na dodávku. problém s podvodom v spojenom kráľovstve dodávky uvedených výrobkov spôsobili v spojenom kráľovstve značný nárast prípadov daňových únikov. najčastejšie formy únikov spočívajú vo faktúrovaní dodávok dodávateľom, ktorý je registrovaný ako platca dph, ale potom sa stratí bez zaplatenia dane. napriek tomu poskytne zákazníkovi platnú faktúru s dph, ktorá mu umožní vrátenie vloženej dph. výsledkom je, že do pokladnice sa nedostane dph z dodávky, ale ďalšiemu obchodníkovi v reťazci sa umožní pripísať k dobru vstupná dph, ako keby bola zaplatená. na základe toho sa rozvinul podvod nazývaný podvody v rámci spoločenstva na báze chýbajúceho subjektu (missing trader intra-community fraud mtic), čo je vysoko prepracovaný a dobre organizovaný útok na systém dph, ktorý sa často pácha v rámci organizovaného zločinu. využíva sa tu možnosť, ktorá sa poskytuje pri prechodnom režime dph, pri ktorom dodávky, ktoré dodávateľ z jedného členského štátu doručuje odberateľovi do ďalšieho členského štátu, sú oslobodené od dph v krajine odoslania. namiesto toho zákazník vyúčtuje dph v štáte určenia dodávky (podobne ako v popísanom režime prenesenia daňovej povinnosti, ale s obmedzením na jednu dodávku) ak sa odberateľ stratí bez toho, aby vyúčtoval dph pri dodávke hodnotných kusov tovaru, ako sú napríklad tovary uvedené v predloženej žiadosti, môže ísť o značnú finančnú stratu. naviac osoby, ktoré páchajú takéto podvody, často organizujú sériové dodávky tých istých tovarov, ktoré môžu cirkulovať viackrát medzi členskými štátmi (ide o tzv. podvod kolotočového typu). takýmto spôsobom môže byť strata štátnej pokladnice mnohonásobkom dane pri jednorázovej dodávke tovarov. odhaduje sa, že podvody tohto typu stáli spojené kráľovstvo medzi 6 750 miliónov a 11 000 miliónov gbp od roku 2001. v posledných rokoch zaznamenalo spojené kráľovstvo značné zdokonalenie a zložitosť prevedenia podvodov, ktoré sú reakciou na rôzne intervencie. podľa najnovších uverejnených odhadov predstavovali mtic podvody medzi 1 120 a 1 990 miliónov gbp v rokoch 2004/05. najnovšie operatívne ukazovatele v spojenom kráľovstve však vykazujú, že sa úroveň podvodných činností zvyšuje napriek zvýšenému úsiliu bojovať proti tomuto typu podvodu a využívaniu dostupných nástrojov pre všetky členské štáty v rámci legislatívy spoločenstva. na boj proti tejto kriminálnej činnosti vláda spojeného kráľovstva by rada uplatnila postup prenesenia daňovej povinnosti. podľa jej názoru by takýto postup eliminoval opísané podvody tým, že sa znížia šance na sebaobohatenie. ak sa nebude vyberať žiadna dph, nevznikne ani priestor pre potencionálny „chýbajúci subjekt“, ktorý by zmizol bez toho, aby vyúčtoval štátnej pokladnici časť dph z ceny, ktorú zaplatil odberateľ. postup by sa obmedzil na sortiment tovarov, ktoré by sa identifikovali, ako najčastejšie predmety prípadov podvodov mtic, čím by sa predišlo ďalším stratám na štátnom zisku. obmedzením na malý sortiment tovaru, by systém nemal charakter všeobecného mechanizmu prenesenia daňovej povinnosti, ani by jeho cieľom nemalo byť stať sa takýmto všeobecným mechanizmom. systém teda neprinesie žiadne fundamentálne zmeny do súčasného systému dph, ktorý je založený na platbe dani po častiach. spojené kráľovstvo súčasne zavedie povinnosť kontrol a výkazníctva, aby sa zabezpečilo, aby boli k dispozícii informácie dokazujúce finančným úradom, že opatrenia sú účinné. táto povinnosť môže byť podobná súčasným požiadavkám na výkazníctvo pri dodávkach tovaru v rámci spoločenstva. kvôli zjednodušeniu by spojené kráľovstvo chcelo stanoviť strop 1000 gbp (približne 1480 eur), potom by dodávky, ktoré nedosahujú tento strop, nespadali pod režim prenesenia daňovej povinnosti. znamenalo by to zmiernenie potencionálnych ťažkostí pre maloobchodníkov a odberateľov z malých firiem. strop by mal byť zároveň natoľko nízky, že sa zabráni drobeniu predaja kvôli vyhýbaniu sa režimu prenesenia daňovej povinnosti názor komisie na túto žiadosť keď komisia dostane žiadosť v súlade s článkom 27, preskúma tieto požiadavky a presvedčí sa, či sú splnené základné podmienky na vyhovenie takýmto požiadavkám, t. j. či navrhované osobitné opatrenie zjednoduší postupy pre zdaňované osoby alebo pre daňovú správu, alebo či sa návrhom zabraňuje určitým druhom daňových únikov alebo vyhýbaniu sa daňovým povinnostiam. v tejto súvislosti komisia prijíma obozretný prístup, aby sa zabezpečilo, že takéto odchýlky nenarušia fungovanie všeobecného systému dph. v tejto súvislosti podala aj návrh[1] v roku 2005 s cieľom zmeniť a doplniť smernicu 77/388/ehs, pokiaľ ide o určité opatrenia na zjednodušenie postupu na účtovanie dane z pridanej hodnoty a na pomoc proti daňovým únikom a vyhýbaniu sa daňových povinností a na zrušenie určitých rozhodnutí, ktorými sa udeľujú výnimky, čo by umožnilo všetkým členským štátom uplatňovať odchýlky, ktoré sa osvedčili ako užitočné a účinné. konkrétne komisia nie je obyčajne ochotná schvaľovať požiadavku prenesenia daňovej povinnosti, pretože toto opatrenie eliminuje hlavnú charakteristiku systému dph a to platbu po častiach. je pravda, že špeciálna schéma pre zlato stanovená v článku 26 písm. b) šiestej smernice dph by sa mohla považovať za zavedený systém prenesenia daňovej povinnosti. uplatňovanie týchto ustanovení sú pozorne sledované a obmedzené vo svojom rozsahu pôsobnosti a závažnosti. záver cieľom žiadosti spojeného kráľovstva je využiť článok 27 na účel základnej zmeny systému dph tým, že sa zovšeobecní systém prenesenia daňovej povinnosti, i keď len pre určité druhy tovaru. to by znamenalo, že zdaňované osoby v príslušných sektoroch by sa vlastne museli zaoberať tromi rôznymi druhmi daňového režimu: „klasický“ systém dph systém prenesenia daňovej povinnosti na dodávky medzi podnikmi (b2b), ak sú splnené určité kritériá systém v rámci spoločenstva. toto by znamenalo ďalšie zvýšenie účtovného zaťaženia, ktorému už podniky aj tak čelia. podobne ďalšie zaťaženie z plnenia povinností (overovanie charakteru zákazníkov a hlásenie transakcií) by sa uložilo všetkým obchodníkom, vrátane čestných zákazníkov, ktorí vykonávajú svoje činnosti v dotknutých oblastiach. okrem toho, prenesenie daňovej povinnosti bude mať za následok ďalšie príležitosti páchať podvody, najmä na úrovni posledného spotrebiteľa, preto sa bude musieť doplniť o vhodné kontrolné opatrenia, aby sa zabezpečilo, že konečný spotrebiteľ neunikne zdaneniu, keďže nebude správne fungovať systém platby po častiach. i keď si komisia uvedomuje tieto nevýhody, komisia zastáva názor, že žiadosti môžu spĺňať podmienky testu požadované v článku 27. v skutočnosti by toto opatrenie malo obmedziť situácie, ku ktorým v súčasnosti dochádza v oblasti podvodov mtic, preto rieši špecifický typ podvodu. vzniká však otázka, do akej miery ostane opatrenie primerané, ak sa vezme do úvahy vzťah medzi rozsahom podvodných a nepodvodných činností v príslušnom sektore. rozsah pôsobnosti opatrenia je relatívne široké, pokrýva značnú časť elektronického sektoru, ale na základe informácií od spojeného kráľovstva ostáva počet daňových poplatníkov, ktorých sa toto opatrenie týka, ako aj hospodárska dôležitosť ich činnosti, obmedzená (okolo 22 500 zdaňovaných osôb z celkovo 1 900 000 podnikov registrovaných ako daňových poplatníkov). berúc do úvahy obrovské čiastky ohrozených príjmov dph a relatívne obmedzené zvýšenie zaťaženia pre legitímny obchod široký rozsah pôsobnosti zrejme neprekročí rámec rozsahu pôsobnosti článku 27. súčasne je nutné si uvedomiť, že aj iné členské štáty sa potýkajú s podobnými prípadmi podvodov (zahŕňajúc tie isté kategórie alebo iné typy tovaru) a môžu sa snažiť dosiahnuť podobné odchýlky od článku 21 šiestej smernice. to by mohlo viesť k celému radu rôznych povinností pre daňových poplatníkov v rôznych členských štátoch a vznikla by situácia, ktorá je v rozpore s požiadavkami dobre fungujúceho vnútorného trhu. z tohto dôvodu v návrhu, ktorým sa povoľuje požadovaná odchýlka, sa musia definovať aj základné prvky implementácie režimu prenesenia daňovej povinnosti, ako aj jej trvanie s cieľom umožniť hodnotenie jej účinnosti (v súvislosti s uvedenými podvodmi mtic i pri predchádzaní konečnej spotreby bez zaplatenia dph) ako aj jej dosahov na fungovanie vnútorného trhu. návrh umožňuje oprávnenie na prenesenie daňovej povinnosti do 31. decembra 2009. -