Results for poliaromatični translation from Slovenian to Finnish

4.2.4 hidravlične tekočine za letalstvo so tekočine, ki se uporabljajo za krmilne površine in druge dele komercialnih in vojaških letal ter letal splošnega letalstva. uporabljajo se (in morajo vsak dan delovati v skladu z največjimi možnimi standardi delovanja, ki se nanašajo na vzdrževanje letal in varnost potnikov) pri najbolj skrajnih temperaturah in pod najbolj ekstremnim pritiskom. to je posel, ki se opravlja po celem svetu; izdelke, dele in sisteme morajo testirati in potrditi proizvajalci letal in pristojni nacionalni in mednarodni organi. običajni postopek potrjevanja novega pripravka lahko traja tudi do 20 let. pfos in sorodne snovi se uporabljajo v malih količinah (približno 0,1% utežnega odstotka) za doseganje odpornosti na erozijo mehanskih delov, ventilov, cevi in odprtin. kljub obsežnemu testiranju doslej niso bili odkriti nobeni nadomestki (niti možnosti za njihovo odkritje se še niso pokazale). uporabljajo se v zaprtih sistemih v strogo nadzorovanih razmerah. scher je ocenil, da izpusti v tla in vodo znašajo manj kakor 15 kg na leto. glede na zgoraj navedeno in glede na to, da ni nobenih dokazov, ki bi zbujali skrb, eeso priporoča, da se za odpravo tega odstopanja ne določi noben rok.4.2.5 pene za gašenje požarov: fluorirani surfaktanti se že več let uporabljajo za protipožarne pene visoke specifikacije. pfos in sorodne snovi se pogosto nadomeščajo v novih penah, proizvedenih za nadomeščanje zalog, ki se uporabljajo za gašenje dejanskih požarov ali za zagotovitev zalog za novi razvoj, letala, naftne rafinerije in kemijske obrate, morska plovila in skladišča nafte. zdravstveni in okoljski vpliv teh alternativnih izdelkov še vedno ni v celoti ocenjen. vse pene se morajo prodajati s 15 do 20-letno garancijo, ker se v idealnih razmerah nikoli ne uporabijo. zato še vedno obstajajo precejšnje zaloge pene z vsebnostjo pfos, njihova odstranitev pa je zdaj ključni problem. surfaktanti morajo omogočiti penam na osnovi vode, da se hitro širijo po površini gorečih ogljikovodikov (ne da bi se znašli pod njimi) zaradi prekinitve dotoka kisika in preprečitve ponovnega vžiga. surfaktanti in pene morajo biti stabilni v skrajnih razmerah uporabe in odporni na oksidacijo. standarde delovanja za pene, ki se uporabljajo za različne požare, določijo nacionalni in mednarodni organi. zaloge 3-ali 6-odstotnih koncentratov se hranijo v osrednjih skladiščih zaradi dostave in redčenja na kraju požara. včasih je potrebna velika količina, kar povzroča precejšnje probleme v zvezi z odstranjevanjem odtoka tekočine po požaru. odtok je vedno kontaminiran z izdelki, ki so goreli, s stranskimi produkti nenadzorovanega sežiga ogljika pri nizki temperaturi (poliaromatični ogljikovodiki in dioksini) in s sestavinami pen. po nedavnem požaru v skladišču v buncefieldu (združeno kraljestvo) je na primer ostalo 20 milijonov litrov kontaminiranih odpadkov. sežig pri visokih temperaturah je edini varni pristop, vendar je to neučinkovito in drago, če je večina materiala voda. zaradi tega je težko ugotoviti letne emisije v okolje, saj so odvisne od števila, obsega in okoliščin vsakega požara ter kritično odvisne od količine odtoka, ki ga vsebujejo zaporne stene. scher je ocenil, da je letni izpust v eu manjši kakor 600 kg, in opozoril, da bi to lahko bila pretirana ocena dejanskih izpustov. eeso se strinja s scher, da se obstoječe zaloge koncentratov pene na osnovi pfos ne bi smele sežigati, dokler se v celoti ne ocenijo druge možnosti. eeso zato meni, da bi bilo treba čim prej opraviti potrebne presoje vpliva in oceno tveganja ter da bi bilo treba preostale količine pene na osnovi pfos uporabljati le, če je to bistvenega pomena za delovanje in če bi lahko zaporne stene vsebovale odpadne ostanke. komisija bi morala sodelovati z industrijo in nacionalnimi pristojnimi organi oblasti, da bi zagotovili ustrezne načine odstranjevanja velikih količin nastalih odpadkov. glede na številne dvome eeso verjame, da ni smiselno določati rok za odpravo tega odstopanja, vendar pa je treba čim prej odgovoriti na odprta vprašanja.
4.2.5 sammutusvaahdot: fluorattuja pinta-aktiivisia aineita on käytetty tarkkaan määritellyissä sammutusvaahdoissa vuosien ajan. pfos-aineet on yleisesti korvattu muilla aineilla uusissa vaahdoissa, joita on valmistettu tulipalojen sammuttamisessa kuluneiden varastojen korvaamiseksi tai varastojen luomiseksi uusia laitoksia, öljynjalostamoja, kemiantehtaita, aluksia tai säiliöalueita varten. näiden vaihtoehtoisten tuotteiden terveys-ja ympäristövaikutuksia ei kuitenkaan vielä ole täysimääräisesti arvioitu. kaikille vaahdoille on annettava myytäessä 15—20 vuoden takuu, ja ihannetilanteessa niitä ei koskaan käytetä. sen vuoksi varastoissa on edelleen huomattavia määriä pfos-aineita sisältäviä vaahtoja, joiden hävittämisestä on tullut suurin ongelma. pinta-aktiivisten aineiden tehtävänä on mahdollistaa vesipohjaisten vaahtojen nopea leviäminen palavien hiilivetyjen pinnalle sen sijaan että vaahto vajoaisi niiden alle, jotta voidaan katkaista hapensaanti ja estää uudelleen syttyminen. sekä pinta-aktiivisten aineiden että vaahtojen on säilytettävä ominaisuutensa äärimmäisissä käyttöolosuhteissa, ja niiden on torjuttava hapettumista. kansalliset ja kansainväliset elimet asettavat vaahtojen toimintaa erilaisissa palotilanteissa koskevat vaatimukset. 3-tai 6-prosenttisia tiivisteitä on varastoitu keskusvarastoihin, joista niitä jaetaan palon sattuessa ja laimennetaan tapahtumapaikalla. aineita tarvitaan suuria määriä, ja palopaikalta palon jälkeen valuvien jätevesien hävittäminen saattaa aiheuttaa huomattavia ongelmia. jätevesi on väistämättä saastunutta, sillä se sisältää palaneita materiaaleja, sivutuotteita, joita syntyy hiilen palaessa kontrolloimattomasti ja alhaisessa lämpötilassa (polyaromaattiset hiilivedyt [pah] ja dioksiinit), sekä vaahtojen ainesosia. esimerkiksi buncefieldissä yhdistyneessä kuningaskunnassa äskettäin tapahtuneen varastopalon yhteydessä syntyi 20 miljoonaa litraa saastunutta jätevettä. jätteen ainoa varma hävittämismuoto on polttaminen korkeassa lämpötilassa, mikä on kuitenkin tehoton ja kallis ratkaisu, jos pääosa hävitettävästä materiaalista on vettä. vuosittaisten ympäristöpäästöjen määrää on siten vaikea arvioida, sillä se riippuu tulipalojen lukumäärästä, laajuudesta ja olosuhteista sekä erityisesti siitä, miten tehokkaasti palopaikalta valuvan veden leviäminen voidaan estää palomuureilla. scher viittaa lukuun, jonka mukaan päästöt olisivat eu:ssa vuosittain alle 600 kiloa, ja toteaa, että kyseinen arvio saattaa liioitella todellisia päästömääriä. etsk on scherin kanssa samaa mieltä siitä, että pfos-pohjaisten vaahtotiivisteiden nykyisiä varastoja ei pitäisi hävittää polttamalla ennen kuin vaihtoehtoisten tuotteiden vaikutukset on arvioitu täysimääräisesti. etsk suosittaa siksi, että tarvittavat vaikutusten ja riskien arvioinnit tehdään mahdollisimman nopeasti ja että jäljellä olevia pfos-pohjaisia vaahtoja käytetään vain silloin, kun niiden käyttö on suorituskyvyn varmistamiseksi oleellisen tärkeää ja kun valumavesien leviäminen voidaan estää palomuureilla. komission tulisi tehdä alan teollisuuden ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa yhteistyötä sen varmistamiseksi, että syntyvät suuret jätemäärät voidaan hävittää asianmukaisesti. kun otetaan huomioon asiaan liittyvät monet epävarmuustekijät, etsk katsoo, ettei kyseisen poikkeuksen poistamiselle kannata asettaa mitään määräaikaa. sen sijaan jäljelle jääneet ongelmat on syytä ratkaista mahdollisimman nopeasti.