f) kaas-edasikindlustusgruppide liikmed ei lepi kokku brutokindlustusmakseid otsekindlustuse eest;

f) rinnakkaisjälleenvakuutusryhmittymän jäsenet eivät sovi ensivakuutuksesta veloittamistaan bruttovakuutusmaksuista; ja

1. THHIs kindlustushinna indeksite koostamisel kasutatakse hindadena brutokindlustusmakseid.

1. Vakuutushintaindeksien laadinnan yhteydessä YKHI:ssä käytetään hintoina bruttovakuutusmaksuja.

(22) Seetõttu antakse käesoleva määrusega erand sellisele kaaskindlustusandjate või kaas-edasikindlustusandjate grupile, kes on tegutsenud üle kolme aasta või kes ei ole asutatud uue riski katmiseks, tingimusel et grupi liikmete pakutavate kindlustustoodete osa ei ületa järgmisi künniseid: 25% asjaomasest turust kaas-edasikindlustusgruppide puhul ja 20% kaaskindlustusgruppide puhul. Kaaskindlustusgruppide puhul on künnis madalam, sest kaaskindlustuskoondised võivad kasutada ühtseid kindlustustingimusi ja brutokindlustusmakseid. Selliseid erandeid kohaldatakse üksnes juhul, kui kõnealune grupp vastab kõigile käesolevas määruses sätestatud tingimustele, mille eesmärk on minimeerida grupi liikmete vahelisi konkurentsipiiranguid.

(22) Tästä syystä tällä asetuksella myönnetään poikkeus rinnakkaisvakuutus-tai rinnakkaisjälleenvakuutusryhmittymille, jotka ovat toimineet yli kolme vuotta tai joita ei perusteta uuden riskin kattamiseksi, kunhan ryhmittymän jäsenten tarjoamien vakuutustuotteiden osuus ei ylitä 25 prosentin ylärajaa merkityksellisistä markkinoista rinnakkaisjälleenvakuutusryhmittymien ja 20 prosentin ylärajaa rinnakkaisvakuutusryhmittymien osalta. Rinnakkaisvakuutusryhmittymien markkinaosuusraja on alhaisempi, koska rinnakkaisvakuutuspoolien toimintaan voi liittyä yhdenmukaisia vakiovakuutusehtoja ja bruttovakuutusmaksuja. Poikkeuksia sovelletaan ainoastaan silloin, kun kyseinen ryhmittymä täyttää tämän asetuksen 8 artiklan mukaiset lisävaatimukset, joilla pyritään minimoimaan ryhmittymän jäsenten väliset kilpailunrajoitukset.

(10) Kindlustusseltsidevaheline või ettevõtjate ühenduste sisene koostöö, mis on seotud minevikus teatava riski katmisest tekkinud keskmise kulu arvutamisega või elukindlustuse puhul suremustabelite või haigestumiste, õnnetusjuhtumite või invaliidistumise esinemissageduse tabelite koostamisega, võimaldab parandada riskide tundmist ning hõlbustab üksikettevõtjal riske hinnata. See võib omakorda hõlbustada turulepääsu ja olla seega kasulik tarbijatele. Sama kehtib ühisuuringute puhul, mis käsitlevad väliste asjaolude võimalikku mõju nõuete sagedusele või ulatusele või eri liiki investeeringute tasuvusele. Tuleks siiski tagada, et sellise koostöö puhul antakse erand üksnes sellises ulatuses, mis on vajalik nende eesmärkide saavutamiseks. Seetõttu on asjakohane sätestada, et erandit ei anta kokkulepetele, mis käsitlevad brutokindlustusmakseid; brutokindlustusmaksed võivad olla väiksemad kui kõnealuste arvutuste, tabelite või uuringute tulemused näitavad, sest kindlustusandjad võivad kasutada investeeringutest saadud tulusid kindlustusmaksete vähendamiseks. Kõnealused arvutused, tabelid või uuringud ei peaks olema siduvad, vaid üksnes suunavad.

(10) Vakuutusyritysten välinen tai yritysten yhteenliittymien sisäinen yhteistyö, joka koskee tietyn riskin kattamisen menneisyydessä aiheuttamien keskimääräisten kustannusten laskemista tai henkivakuutustoiminnan osalta kuolevuustaulukoiden tai sairauksien, tapaturmien ja invaliditeetin esiintymistiheystaulukoiden laatimista, antaa mahdollisuuden parantaa riskien tuntemusta ja helpottaa niiden arviointia yksittäisissä yrityksissä. Tämä voi vuorostaan helpottaa markkinoille tuloa ja hyödyttää näin kuluttajia. Sama koskee yhteisiä tutkimuksia ulkoisten olosuhteiden todennäköisestä vaikutuksesta vahinkojen esiintymistiheyteen tai suuruuteen taikka erityyppisten sijoitusten kannattavuuteen. On kuitenkin taattava, että poikkeuksia sovelletaan tällaiseen yhteistyöhön ainoastaan siinä määrin kuin ne ovat välttämättömiä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Siksi on aiheellista säätää, että bruttovakuutusmaksuja koskeviin sopimuksiin ei sovelleta poikkeusta; bruttovakuutusmaksut voivat olla alhaisempia kuin kyseisten laskelmien, taulukoiden tai tutkimusten perusteella saadut tulokset osoittavat, sillä vakuuttajat voivat käyttää sijoituksista saatuja tuloja maksujen alentamiseen. Lisäksi kyseisten laskelmien, taulukoiden tai tutkimusten ei pitäisi olla sitovia vaan ainoastaan viitteellisiä.