EPA: -Economic Partnership Agreement – majanduspartnerluse leping -

EPA: -talouskumppanuussopimus -

2.2 Kodanikuühiskonna osalemine majanduspartnerluse lepingutes on nende tulemuste tõhususe üks olulisemaid tingimusi.

2.2 Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen talouskumppanuussopimusten toteuttamiseen on keskeinen edellytys, jos sopimuksilla halutaan päästä onnistuneisiin tuloksiin.

Euroopa Majandus-ja Sotsiaalkomitee arvamus teemal: "Kuidas integreerida sotsiaalsed aspektid majanduspartnerluse lepingute läbirääkimistesse"

Euroopan talous-ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Sosiaalisten näkökohtien sisällyttäminen talouskumppanuussopimuksista käytäviin neuvotteluihin"

7.7 Igal juhul on majanduspartnerluse lepingute edu tihedalt seotud ühiskonna kaasamisega kogu läbirääkimiste vältel.

7.7 Joka tapauksessa talouskumppanuussopimusten onnistuminen riippuu oleellisesti siitä, että yhteiskunta osallistuu kaikkiin neuvotteluvaiheisiin.

1.2 Kõnealune konsulteerimistaotlus näitab tähtsust, mida komisjon omistab sotsiaalse mõõtme arvestamisele majanduspartnerluse läbirääkimistes.

1.2 Lausuntopyyntö osoittaa, että komission mielestä on tärkeää ottaa sosiaalinen ulottuvuus huomioon talouskumppanuussopimuksista käytävissä neuvotteluissa.

1.2.4 Kõnealusest seisukohast omab keskset tähtsust kodanikuühiskonna osalus majanduspartnerluse lepingutel põhineva protsessi erinevates etappides.

1.2.4 Näin ollen on erittäin tärkeää, että kansalaisyhteiskunta osallistuu talouskumppanuussopimuksista käytävien neuvottelujen eri vaiheisiin.

2.3 Tagamaks majanduspartnerluse lepingute tõhusust sotsiaalses mõttes, on ühiskondlik-ametialastele sotsiaalsetele tegutsejatele tarvis luua aja-ja kohaühtsust loov raamistik.

2.3 Jotta talouskumppanuussopimuksilla saadaan aikaan tehokkaita tuloksia sosiaalikysymyksissä, on yhteiskunnallis-ammatillisia toimijoita varten luotava kehys, jolla varmistetaan sekä ajallinen että paikallinen yhtenäisyys.

3.1.4 Sama raskust võib ennustada majanduspartnerluse lepingute elluviimise juures. Tõelise ühtse turu programmi ja tõelise reformiprogrammi elluviimisel tuleb arvestada järgmist:

3.1.4 Sama ongelma on huomioitava talouskumppanuussopimusten toteuttamisessa. Jotta voidaan toteuttaa aito yhtenäismarkkinaohjelma ja todellinen uudistusohjelma, on otettava lukuun seuraavat asiat:

-kui Euroopa Liidu abi suunamine on tootmistegurite mõjutamiseks vajalik, tuleb sellele seada paremad tingimused ning majanduspartnerluse lepingute programmi raames on vaja ühtseid riikidevahelisi võrgustikke.

-Euroopan unionin kehitysavun kohdistaminen saattaa olla tarpeen tuotantotekijöiden kohentamiseksi, mutta tällöin avulle on asetettava ehtoja. Talouskumppanuussopimusohjelmassa on tarpeen sanoa, että tarvitaan yhtenäisiä valtioidenvälisiä verkkoja.

3.2 Loodud on ka Aafrika, Kariibi mere ja Vaikse ookeani piirkonna (AKV) riike hõlmav komitee, mis on nüüd komisjoni kontaktpunktiks Cotonou lepingu kohaldamisel ja majanduspartnerluse kokkulepete haldamisel.

3.2 Myös AKT-maiden (Afrikan, Karibian ja Tyynen meren maat) kanssa on perustettu neuvoa-antava sekakomitea. Se tarjoaa tätä nykyä komissiolle viitekehyksen Cotonoun sopimuksen täytäntöönpanossa ja talouskumppanuussopimuksen hallinnoinnissa.

44. 2004. aastal osales komisjon majanduspartnerluse lepingute üle peetavate läbirääkimiste raames tegevuskava väljatöötamisel kuue arengumaade piirkonna jaoks. Jätkati ELi ja Lõuna-Aafrika vahelise veinide ja kangete alkohoolsete jookide lepingu arutamist.

44. Talouskumppanuussopimuksia koskevien neuvotteluiden osalta komissio osallistui vuonna 2004 etenemissuunnitelmien laatimiseen kolmannen maailman kuudelle alueelle, jotka ovat osallisina suunnitelmissa. Keskusteluja jatkettiin EU:n ja Etelä-Afrikan välistä viinejä ja väkeviä alkoholijuomia koskevan sopimuksen jäljellä olevista kysymyksistä.

-võtta kahepoolsetes ja regionaalsetes kaubandusläbirääkimistes (sealhulgas majanduspartnerluse lepingud AKV, Mercosur’i, Pärsia lahe riikide koostöönõukogu, Vahemere piirkonna, Kesk-Ameerika riikidega) arvesse sotsiaalset mõõdet ja inimväärse töö tagamise vajadust ning SIA uuringute soovitusi;

-ottaa huomioon yhteiskunnallisen ulottuvuuden ja ihmisarvoisen työn sekä SIA-tutkimusten suositukset kahdenvälisissä ja alueellisissa kauppaneuvotteluissa (mukaan luettuina talouskumppanuussopimukset (EPA) AKT-maiden, Mercosurin, Persianlahden yhteistyöneuvoston, MED:in ja Keski-Amerikan maiden kanssa),

7.4 Majanduspartnerluse lepingud saavad olla tõeliselt ja positiivselt tõhusad üksnes sel määral, mil on tagatud majandus-ja sotsiaalvaldkonna tegutsejate kaasamine lepingute kavandamisse, ettevalmistusse ja rakendamisse ning eriti mõju-uuringutesse, samuti läbirääkimistesse ja asjakohaste sotsiaalsete aspektide määratlemisse.

7.4 Talouskumppanuussopimusten täysimittainen tehokkuus ja onnistuminen riippuu siitä, miten pitkälle varmistetaan talous-ja yhteiskuntaelämän toimijoiden osallistuminen sopimusten — ja etenkin vaikutustutkimusten — suunnitteluun, laatimiseen ja toteuttamiseen sekä sopimuksiin liittyviä sosiaalisia näkökohtia koskeviin neuvotteluihin ja määrittelyyn.

EL võtab kindlalt oma kohustuseks tagada, et EL-AKV (Aafrika, Kariibi mere ja Vaikse ookeani piirkond) majanduspartnerluse lepingute (samuti Mercosuri, Kesk-Ameerika, Andide rühma ja Vahemere piirkonnaga peetavate läbirääkimiste) tulemused toetaksid arengut ja oleksid jätkusuutlikud.

EU on voimakkaasti sitoutunut siihen, että EU:n ja AKT-maiden taloudellisilla kumppanuussopimuksilla (sekä Mercosurin ja Keski-Amerikan, Andien yhteisön ja Välimeren alueen maiden kanssa käytävissä neuvotteluissa) saavutetaan kehitysmyönteisiä ja kestäviä tuloksia.

c) uus hoog majanduspartnerluse tugevdamisele, mille puhul keskendutakse sihipärastele ideedele, mis aitavad teostada edasist võimalikult laiaulatuslikku atlandiülest majanduslikku integratsiooni, töötatakse kõikehõlmava atlandiülese lennunduskokkuleppe suunas ja kiirendatakse finantsturgude reguleerimise dialoogi, et edendada elavat ja avatud atlandiülest kapitaliturgu;

c) entistä tehokkaampi taloudellisen kumppanuuden vahvistaminen keskittymällä erityisiin ideoihin, joiden avulla transatlanttista taloudellista kumppanuutta voidaan edistää mahdollisimman laajalti, ja pyrkiminen kattavaan transatlanttiseen lentoliikennesopimukseen sekä rahoitusmarkkinoiden sääntelyä koskevan vuoropuhelun tehostamiseen vahvojen ja avointen transatlanttisten pääomamarkkinoiden edistämiseksi;

-Vastavate muudatuste vajalikkusele on tähelepanu juhitud eeskätt seoses uue üldise soodustuste süsteemi (GSP) ettevalmistamisega aastateks 2006-2015[1], läbirääkimiste alustamisega uute regionaalsete majanduspartnerluse lepingute sõlmimiseks Aafrika, Kariibi mere ja Vaikse ookeani (AKV) riikidega ja tekstiilitööstuse sektori tulevikku puudutavate aruteludega[2].

-Tarve tällaisiin muutoksiin on tuotu esille erityisesti valmisteltaessa uutta yleistä tullietuusjärjestelmää (GSP-järjestelmä) vuosiksi 2006–2015[1], aloitettaessa neuvotteluja AKT-maiden kanssa tehtävistä uusista alueellisista talouskumppanuussopimuksista ja pohdittaessa tekstiilialan tulevaisuutta[2].

-EL töötab selle nimel, et aastaks 2007 viiakse lõpule läbirääkimised majanduspartnerluse lepingute sõlmimiseks kõigi kuue AKV regiooniga. Selle protsessi peamised eesmärgid on arengumaadevahelise kaubanduse edendamine, piirkondlike turgude tugevdamine ja integratsioon. Läbirääkimistel võetakse jätkusuutlikkuse ekspertiisi põhjal arvesse säästva arengu vajadust.

-EU pyrkii siihen, että talouskumppanuussopimusneuvottelut kaikkien kuuden AKT-alueen kanssa saataisiin päätökseen vuoteen 2007 mennessä. Etelä–etelä-kaupan edistäminen sekä alueellisten markkinoiden ja integraation vahvistaminen ovat tämän prosessin tärkeimmät tavoitteet. Neuvotteluissa otetaan huomioon kestävän kehityksen näkökohdat kestävyyteen liittyvien vaikutusten arviointiin perustuen.

-Majanduspartnerluse lepingute rakendamist toetab arengukoostöö, eriti pakkumispoolse võimsuse ja konkurentsivõime tugevdamise kaudu. Sellega seoses teostab EL järelevalvet lepingutega seotud abi rakendamise üle. Majanduspartnerluse lepingud kindlustavad reforme võtmevaldkondades, nagu investeeringud, tollide ja kaubanduse lihtsustamine, maksustamine, tööhõive, sotsiaal-ja keskkonnapoliitika.

-Kehitysyhteistyöllä tuetaan talouskumppanuussopimusten täytäntöönpanoa, erityisesti lujittamalla tarjontapuoleen liittyviä valmiuksia ja kilpailukykyä. Lisäksi EU valvoo talouskumppanuussopimuksiin liittyvän avun käyttöönottoa. Talouskumppanuussopimukset vahvistavat uudistuksia keskeisillä aloilla, joihin kuuluvat investoinnit, tulli ja kaupan helpottaminen, verotus, työllisyys, sosiaali-ja ympäristöpolitiikat.

E. arvestades, et ELi-USA tippkohtumine Dublinis tõi kaasa mõned tagasihoidlikud edusammud majanduspartnerluse tugevdamise hoogustamisel, näiteks meetmete kaudu edusammude soodustamiseks finantsturgude valdkonnas ja atlandiülese lennunduskokkuleppe läbirääkimiste kaudu; ning arvestades, et tippkohtumine käsitles ühisavaldustes olukorda laiemas Lähis-Idas ja terrorismivastase võitluse ning massihävitusrelvade leviku aspekte;

E. panee merkille, että Dublinissa pidetty EU:n ja Yhdysvaltojen välinen huippukokous johti kohtuulliseen edistykseen taloudellisen kumppanuuden vahvistamisessa, mistä esimerkkinä ovat edistymistä rahoitusmarkkinoiden alalla lisäävät toimet ja transatlanttista lentoliikennesopimusta koskevat neuvottelut, ja että yhteisissä julkilausumissa käsiteltiin laajemman Lähi-idän tilannetta sekä terrorismin torjuntaan ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen liittyviä näkökohtia,

7.6.1 On selge, et vähimarenenud riigid peavad vabakaubandusele üleminekul kandma märgatavaid sotsiaalseid ja majanduslikke kulusid. Suuremat osa EPAdest tulenevat kasu on raske arvuliselt väljendada. Seetõttu peaks komisjon koos AKV riikide kodanikuühiskonna esindajatega hindama ELiga majanduspartnerluse lepingute sõlmimisest tulenevaid tegelikke kulusid ja tulusid.

7.6.1 Heikoimmin kehittyneille maille koituu vapaakauppaan siirtymisestä huomattavia sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia. Suurinta osaa talouskumppanuussopimusten tuomista eduista on vaikea arvioida määrällisesti. Komission tulisikin yhdessä AKT-maiden kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa arvioida AKT-maiden ja EU:n talouskumppanuussopimusten todelliset edut ja haitat.