Sie suchten nach: sisseseadmistoetust (Estnisch - Finnisch)

3. Sisseseadmistoetust makstakse töötajale siis, kui ta asub instituudis oma tööülesandeid täitma.
3. Korvaus maksetaan toimihenkilölle siitä lähtien, kun hän alkaa hoitaa tehtäviä tutkimuslaitoksessa.

Kui teenistuses olevatel abikaasadel on mõlemal õigus saada sisseseadmistoetust, makstakse seda ainult sellele abikaasale, kelle põhipalk on kõrgem.
Kun molemmilla toimihenkilöinä olevilla puolisoilla on oikeus asettautumiskorvaukseen, se maksetaan ainoastaan sille puolisolle, jonka peruspalkka on suurempi.

Sama suurt sisseseadmistoetust makstakse igale töötajale, kes viiakse üle uuele töökohale ja kes seetõttu peab personalieeskirjade artikli 22 täitmiseks elukohta vahetama.
Samansuuruinen asettautumiskorvaus maksetaan uuden asemapaikan osoittamisen yhteydessä toimihenkilölle, jonka on vaihdettava asuinpaikkaansa täyttääkseen henkilöstösääntöjen 22 artiklan velvoitteet.

1. Sisseseadmistoetust makstakse töötajatele, kelle elukoht sel ajal, kui nad keskuse töökoha vastu võtsid, oli teenistuskohast kaugemal kui 100 km.
1. Asettautumiskorvaus maksetaan toimihenkilölle, jos hänen asuinpaikkansa sijaitsee yli 100 kilometrin päässä työpaikalta silloin kun hän ottaa vastaan työn keskuksessa.

Töötaja, kes saab sisseseadmistoetust, deklareerib kõik mujalt saadavad samalaadsed toetused; sellised toetused arvatakse maha käesolevas artiklis ettenähtud toetusest.
Asettautumiskorvaukseen oikeutetun toimihenkilön on ilmoitettava mahdolliset muualta saamansa samanluontoiset korvaukset; nämä korvaukset vähennetään tässä artiklassa säädetystä korvauksesta.

Ajutisele töötajale, kes on tööle võetud vähemalt üheks aastaks, makstakse sisseseadmistoetust kooskõlas V lisa artikliga 5 vastavalt eeldatavale teenistusajale järgmiselt:
Väliaikainen toimihenkilö, joka otetaan palvelukseen vähintään vuoden ajaksi, saa liitteessä V olevassa 5 artiklassa säädetyin edellytyksin asettautumiskorvauksen, jonka määrä vahvistetaan todennäköisen palvelusajan mukaan seuraavasti:

1. Sisseseadmistoetust makstakse töötajatele, kelle elukoht sel ajal, kui nad instituudi töökoha vastu võtsid, oli teenistuskohast kaugemal kui 100 km või 60 miili.
1. Asettautumiskorvaus maksetaan toimihenkilölle, jos hänen asuinpaikkansa sijaitsee yli 100 kilometrin tai yli 60 mailin päässä työpaikalta silloin kun hän ottaa vastaan työn tutkimuslaitoksessa.

a) ametisse astudes sisseseadmistoetust, mis võrdub kahe kuu põhipalgaga, ning ametist lahkudes ümberasumistoetust, mis võrdub ühe kuu põhipalgaga;
a) korvaukseen asettautumisesta aiheutuneista kuluista. Tehtävien alkaessa korvauksena on kahden kuukauden peruspalkka ja tehtävien päättyessä kuukauden peruspalkka;

a) ametisse astudes sisseseadmistoetust, mis võrdub kahe kuu põhipalgaga, ning ametist lahkudes ümberasumistoetust, mis võrdub ühe kuu põhipalgaga;
a) tehtäviensä alkaessa uuteen asuntoon asettautumiskorvaukseen, joka vastaa kahden kuukauden peruspalkkaa ja tehtävien päättyessä uudelleenasettautumiskorvaukseen, joka vastaa yhden kuukauden peruspalkkaa,

Kui mõlemad abikaasad on agentuuri ajutised töötajad ja neil mõlemal on õigus saada sisseseadmistoetust või ümberasumistoetust, makstakse seda ainult sellele abikaasale, kelle põhipalk on suurem.
Kun kummatkin puolisot ovat viraston väliaikaisia toimihenkilöitä ja kummallakin on oikeus asettautumis- tai uudelleenasettautumiskorvaukseen, korvaus maksetaan vain sille puolisolle, jolla on korkeampi peruspalkka.

Kui agentuuri ajutise töötaja abikaasa on Euroopa ühenduste ametnik või muu teenistuja, kellel on õigus saada sisseseadmistoetust või ümberasumistoetust ja kelle põhipalk on suurem, ei maksta sellist toetust ajutisele töötajale.
Kun viraston väliaikaisen toimihenkilön puoliso on Euroopan yhteisöjen virkamies tai muuhun henkilöstöön kuuluva ja puolisolla on oikeus asettautumis- tai uudelleenasettautumiskorvaukseen ja korkeampi peruspalkka, korvausta ei makseta väliaikaiselle toimihenkilölle.

Alaline töötaja, kes on saanud sisseseadmistoetust ja kes vabatahtlikult lahkub agentuuri teenistusest kahe aasta jooksul pärast teenistusse tulekut, hüvitab teenistusest lahkudes osa toetusest võrdeliselt kahe aasta pikkusest ajavahemikust puuduva ajaga.
Kun vakinainen toimihenkilö, joka on saanut asettautumiskorvauksen, irtisanoutuu viraston palveluksesta omasta tahdostaan ennen kuin hänen palvelukseen tulostaan on kulunut kaksi vuotta, hänen on palveluksesta lähtiessään palautettava saamastaan korvauksesta osa, joka lasketaan sen mukaan, paljonko kahden vuoden jaksosta on jäljellä.

Sisseseadmistoetust makstakse dokumentide esitamise korral, mis sedastavad fakti, et töötaja – ja kui tal on õigus saada majapidamistoetust siis ka tema pere – on asunud elama kohta, kus ta töötab.
Asettautumiskorvaus maksetaan esitettäessä todisteet siitä, että toimihenkilö – ja jos toimihenkilöllä on oikeus kotitalouslisään, myös hänen perheensä – on asettautunut asemapaikkaan.

Sisseseadmistoetust, mis moodustab majapidamistoetuse saamise õigusega töötaja puhul kahe kuu põhipalgaga võrdse summa või muudel juhtudel ühe kuu põhipalgaga võrdse summa, makstakse alalisele töötajale, kes tõendab, et ta on pidanud personalieeskirjade artikli 22 nõuete täitmiseks vahetama elukohta.
Vakinaisella toimihenkilöllä, joka osoittaa, että hänen on ollut vaihdettava asuinpaikkaa täyttääkseen henkilöstösääntöjen 22 artiklan mukaiset edellytykset, on oikeus asettautumiskorvaukseen, joka on kotitalouslisään oikeutetun toimihenkilön osalta kahden kuukauden peruspalkan suuruinen ja sellaisen toimihenkilön osalta, jolla ei ole oikeutta tähän lisään, yhden kuukauden peruspalkan suuruinen.

2. detsembri 2008. aasta otsuses kohtuasjas F-131/07: Baniel-Kubinova jt vs. parlament otsustas AvalikuTeenistuse Kohus, et ajutised teenistujad ja/või abiteenistujad, kes on saanud päevaraha ja seejärel osaliselt või täies ulatuses sisseseadmistoetust (alalise elukoha teenistuskohta üleviimist tõendavate dokumentide alusel), ei saa hiljem katseajal oleva ametnikuna samas teenistuskohas töölevõtmisel päevaraha uuesti taotleda.
Asiassa F-22/07, Lafili vastaan komissio, 4.9.2008 annettu tuomio (josta on valitettu ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen) koski muun muassa sitä, kuinka tulkitaan henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 7 artiklan 7 kohdan neljättä virkettä, joka koskee niitä vaikutuksia, joita palkkaluokkien nimityksen muutoksella mahdollisesti on ennen 1.5.2004 palvelukseen otettujen virkamiesten palkkaan.

-teha uus otsus, mille kohaselt oli hageja H.-ga (nüüd pr Erbežnik) seadusjärgselt vabaabielus, mis on tunnustatud Euroopa Liidu esmaste ja teiseste õigusnormidega, alates tema tööle asumisest jurist-lingvistina Euroopa Parlamendis ning seetõttu on tal õigus saada Euroopa Parlamendilt täies ulatuses sisseseadmistoetust nagu see on ette nähtud abielus ametnikele ja mida arvutatakse majapidamistoetuse alusel;
-on annettava ratkaisu, jossa kantaja todetaan henkilöksi, joka oli H:n (nykyisin Erbežnikin vaimo) kanssa muussa laillisessa parisuhteessa kuin avioliitossa, joka tunnustetaan EU:n lainsäädännön primaarisissa ja johdetuissa säännöissä, siitä saakka, kun hän aloitti työskentelyn juristi-lingvistinä Euroopan parlamentissa ja näin ollen hänellä on oikeus siihen, että Euroopan parlamentti maksaa hänelle täysimääräisesti asettautumiskorvauksen sen suuruisena kuin sitä maksetaan avioliitossa oleville virkamiehille ja kuin se on laskettuna kotitalouslisän perusteella;

1) Tühistada komisjoni 25. veebruari ja 14. novembri 2002. aasta otsused osas, milles hagejale keelduti maksmast Euroopa ühenduste ametnike personalieeskirjade VII lisa artikli 4 lõike 1 punktis a ette nähtud kodumaalt lahkumise toetust ja sama lisa artikli 5 lõikes 1 ette nähtud sisseseadmistoetust.
1) Komission 25.2.2002 antama ilmoitus ja komission 14.11.2002 tekemä päätös kumotaan sikäli kuin niissä evätään kantajalta Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetty ulkomaankorvaus ja tämän saman liitteen 5 artiklan 1 kohdassa säädetty asettautumiskorvaus.

Euroopa Parlamenti teenistusse asumisel taotles hageja eluasemetoetust, mida keelduti talle maksmast põhjusel, et see toetus on vastavalt personalieeskirjade VII lisa artiklile 1 ette nähtud abielupaaridele ja samasoolistele vabaabielus olevatele partneritele. 2005. aasta mais taotles hageja sisseseadmistoetust, mis moodustab majapidamistoetuse saamise õigusega ametniku puhul kahe kuu põhipalgaga võrdse summa või muudel juhtudel ühe kuu põhipalgaga võrdse summa. Talle maksti esimene osa vallalistele isikutele ette nähtud sisseseadmistoetusest (mida makstakse kolmes osas, üks osa aastas). Pärast abiellumist taotles ta sisseseadmistoetuse osa, mis on ette nähtud abielus teenistujatele, kuid seda keelduti maksmast põhjusel, et tema perekonnaseis muutu pärast katseaja lõppu.
Hänen palvelussuhteensa alkaessa Euroopan parlamentissa kantaja pyysi kotitalouslisää, joka evättiin sillä perusteella, että se oli varattu aviopareille ja samaa sukupuolta olevia muussa parisuhteessa kuin avioliitossa olevia varten henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 1 artiklan mukaan. Toukokuussa 2005 hän haki asettautumiskorvausta, joka vastaa kotitalouslisään oikeutetun virkamiehen tapauksessa kahden kuukauden peruspalkkaa ja muissa tapauksissa yhden kuukauden peruspalkkaa. Hänelle myönnettiin ensimmäinen osa naimattomille maksettavasta asettautumiskorvauksesta (joka maksetaan kolmessa osassa, osa vuodessa). Avioitumisensa jälkeen hän haki avioliitossa olevalle henkilöstölle myönnettävää asettautumiskorvauksen osaa, mutta se evättiin sillä perusteella, että hänen siviilisäätynsä muutos oli tapahtunut hänen koeaikansa päätyttyä.