Sie suchten nach: laajakaistayhteydet (Finnisch - Holländisch)

tukkutason laajakaistayhteydet.
wholesalebreedbandtoegang

• laajalti saatavilla olevat ja hinnaltaan kilpailukykyiset laajakaistayhteydet• tietoturva.
• ruime beschikbaarheid van breedbandtoegang tegen concurrerendeprijzen;• een veilige informatie-infrastructuur.

nopeuksissa puhutaan gigahertseistä (ghz), ja nopeat laajakaistayhteydet yleistyvät koko euroopassa.
e gigahertz (ghz) en snelle breedbandinternetverbindingen verspreiden zich over heel europa.

huimasta kasvusta huolimatta laajakaistayhteydet ovat kuitenkin vielä puutteelliset eu:n heikoimmin kehittyneillä alueilla.
bovendien moet breedband, ondanks een snelle groei, nog enkele van de minder ontwikkelde gebieden van de eu bereiken.

tavoitteena olisi oltava, että euroopalla olisi huipputeknologian perustuvat maailman nopeimmat laajakaistayhteydet vuoteen 2020 mennessä.
er moet daarbij naar worden gestreefd dat europa in 2020 beschikt over de snelste breedband ter wereld, op basis van de allermodernste technologieën.

viimeisten tutkimusten mukaan vuoden 2000 alkupuolella 400 000 eurooppalaisella oli laajakaistayhteydet, kun yhdysvalloissa jo 3 miljoonalla ihmisellä oli ne.
volgens recente onderzoeken hadden begin 2000 maar 400.000 europeanen toegang tot breedbanddiensten, terwijl dat er in de vs al 3 miljoen waren.

) eurooppalainen tietokoneen ajokortti (ecdl) on todistus, kuulemisen jälkeen niihin asennettiin laajakaistayhteydet.
) het european computer driving licence (ecdl) is een ce r - meenschappen over de meest moderne ict-faciliteiten k u n - t i f i c a a t w a a r u i t b l i j k t d a t i e m a n d o v e r d e b a s i s v a a r d i g h e d e n nen beschikken.

tiedonannossa käsiteltiin kysymystä siitä, olisiko yleispalvelun laajuus säilytettävä entisellään vai olisiko sitä muutettava erityisesti sisällyttämällä siihen matkapuhelimet ja laajakaistayhteydet.
niettemin merkt de commissie op dat hiervoor aan een aantal randvoorwaarden moet worden voldaan, zoals fiscale prikkels, herziening van de regels voor staatssteun en intellectueel-eigen-domsrecht en versterking van de banden tussen universiteiten en industrie.

yhteisö toimittaa rahallista tukea jäsenvaltioille varmistaakseen, että niitä kunnioitetaan ja esimerkiksi rakennerahastojen käytön avulla varmistetaan mahdollisimman kattava käsipuhelinverkko ja laajakaistayhteydet.
de gemeenschap verleent financiële steun aan de lidstaten om ervoor te zorgen dat de verplichtingen nageleefd worden en gebruikt bij voorbeeld de structuurfondsen om de netwerken voor mobiele telefonie en breedband uit te bouwen zodat ze zich over het hele grondgebied uitstrekken.

lisäksi kilpailua kiristää laajakaistatelevisio (esimerkiksi dsl-laajakaistayhteydet), sillä laajakaistatelevisio on vakiinnuttamassa asemaansa lisälähetysjärjestelmänä.
die concurrentie zal nog toenemen door breedbandtelevisie (bijvoorbeeld dsl), dat momenteel een nieuw televisieplatform aan het worden is.

laajalle levinneet laajakaistayhteydet ovat keskeinen edellytys nykyaikaisen talouden kehitykselle ja tärkeä osa lissabonin toimintasuunnitelmaa. euroopan unionin on entistä pontevammin pyrittävä lisäämään laajakaistapalvelujen käyttöönottoa ja lisäkehitystä erityisesti unionin heikommin kehittyneillä alueilla.
grootschalige toegang tot breedband is een kernvoorwaarde voor de ontwikkeling van moderne economieën en een belangrijk onderdeel van de lissabon-agenda. de europese unie moet meer doen om breedbanddiensten populair te maken en de verdere uitrol te stimuleren, met name in de minder ontwikkelde gebieden van de unie.

ne vaikuttavat olevan eriytetyn käyttöoikeuden (suosituksen markkinat 11) ja tukkutason laajakaistayhteydet (suosituksen markkinat 12).
het lijkt daarbij te gaan om de wholesale-markt voor ontbundelde toegang tot het aansluitnetwerk (markt 11 van de aanbeveling) en de markt voor wholesale-breedbandtoegang (markt 12 van de aanbeveling).

on pyrittävä välttämään tilan-netta, jossa vain joillakin kansalaisilla jaalueilla on käytössään internet ja nopeat laajakaistayhteydet, mikä johtaisi”digitaalisen kuilun” syntymiseen.
ook moet worden voorkomen dat er een digitale kloof ontstaattussen de burgers en regio’s die volledige toegang hebben tot internet ensnelle breedbandtechnologieën en degenen die dat niet hebben.

eu:n tietoyhteiskunnan kehittäminen on eräs peruspilari lissabonin strategiassa, jonka tavoitteena on tehdä euroopan unionista maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamistalous vuoteen 2010 mennessä. sen varmistamiseksi, että tieto-ja viestintätekniikka tukee täysin näiden kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamista, komissio esitteli eeurope-aloitteen lissabonin eurooppa-neuvostossa maaliskuussa 2000. tämän poliittisen aloitteen yleisenä tavoitteena on luoda eurooppalainen tietoyhteiskunta kaikille, ja sen tueksi laadittiin eeurope 2002 -toimintasuunnitelma, joka hyväksyttiin feiran eurooppa-neuvostossa kesäkuussa 2000. toimintasuunnitelma perustuu avoimeen koordinointimenetelmään, jossa tavoitteiden asettamisen, vertailuanalyysien ja vastavuoroisen kokemusten vaihdon kautta pyritään yksilöimään ja vaihtamaan parhaita toimintatapoja. uusi eeurope 2005 -toimintasuunnitelma käynnistettiin sevillan eurooppa-neuvostossa kesäkuussa 2002. eeurope 2005 –toimintasuunnitelman yleisenä päämääränä on luoda otollinen ympäristö yksityisille investoinneille ja uusien työpaikkojen luomiselle, parantaa tuottavuutta, uudenaikaistaa julkisia palveluja ja antaa jokaiselle mahdollisuus osallistua maailmanlaajuiseen tietoyhteiskuntaan. eeuropen pyrkimyksenä on siksi edistää turvallisia palveluja, sovelluksia ja sisältöjä, joiden perustana ovat laajalti saatavilla olevat laajakaistayhteydet. modinis-ohjelmasta myönnetään rahoitustukea vertailuanalyyseille ja parhaiden toimintatapojen vaihdolle, jotka muodostavat avoimen koordinointimenetelmän ytimen. tähän liittyen modinis-ohjelmassa on seuraavat neljä yleistavoitetta: -eri jäsenvaltioissa tapahtuvan edistymisen seuranta ja vertaaminen maailman parhaisiin käyttämällä virallisia tilastoja, mikäli mahdollista -jäsenvaltioiden eeuropen puitteissa kansallisesti, alueellisesti tai paikallisesti toteuttamien pyrkimysten tukeminen analysoimalla eeuropeen liittyviä hyviä toimintatapoja ja kehittämällä mekanismeja kokemustenvaihtoa varten keskinäisesti täydentävän kanssakäymisen puitteissa -talouteen ja yhteiskuntaan kohdistuvien tietoyhteiskunnan vaikutusten analysointi poliittisten keskustelujen helpottamiseksi erityisesti yhteenkuuluvuuden ja teollisuuden kilpailukyvyn sekä sosiaalisen osallisuuden kannalta sekä tarpeellisten tietojen toimittamiseksi eeurope-johtoryhmälle, jotta tämä pystyisi arvioimaan eeurope 2005 -toimintasuunnitelman asianmukaisen strategisen suunnan -verkko-ja tietoturva-asioita euroopan tasolla käsittelevän rakenteen perustamisen valmistelu 28 päivänä tammikuuta 2002 annetun neuvoston päätöslauselman ja eeurope 2005 -toimintasuunnitelman mukaisesti verkko-ja tietoturvallisuuden parantamiseksi. euroopan verkko-ja tietoturvaviraston perustamisesta maaliskuussa 2004 annetun asetuksen (ey) n:o 460/2004 jälkeen tähän tavoitteeseen liittyvät toimet eivät enää kuulu modinis-ohjelman piiriin. modinis-päätöksen 2 artiklassa annetaan yksityiskohtaiset suuntaviivat siitä, miten nämä tavoitteet tulisi saavuttaa: -tietojen keruu ja vertailuanalyysit -tutkimukset, joilla yksilöidään hyvät toimintatavat -kohdennetut konferenssit, seminaarit ja työryhmätapaamiset -strategisen analyysin ja keskustelun tukeminen ensisijaisesti eeurope-johtoryhmässä, jossa kokoontuvat jäsenvaltioiden asiantuntijat ja muut sidosryhmien edustajat. näiden toimien toteuttamisessa komission yksiköt käyttävät tarkoituksenmukaisia ja sopivia keinoja eu:n talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen täytäntöönpanon mukaisesti. sekä modinis-ohjelman että eeurope 2005 –toimintasuunnitelman voimassaolo päättyy vuoden 2005 lopussa. lissabonin eurooppa-neuvoston asettama tavoite ulottuu kuitenkin vuoteen 2010. joulukuun 9. päivänä 2004 antamassaan päätöslauselmassa neuvosto kehotti komissiota aloittamaan eeurope 2005 –toimintasuunnitelman jatkotoimien valmistelutyöt tärkeänä osana uutta vuoden 2005 jälkeistä tietoyhteiskuntaa koskevaa toimintaohjelmaa. tiedonannossa eurooppalaisen tietoyhteiskunnan haasteet vuoden 2005 jälkeen (kom(2004) 757 lopullinen) analysoidaan haasteita, joihin eurooppalaisen tietoyhteiskuntastrategian on vastattava vuoteen 2010 mennessä. tiedonanto tarjoaa lähtökohdan pohdinnalle, jonka on määrä johtaa uuden strategian laatimiseen vuoden 2005 aikana ja käynnistämiseen vuoden 2006 alussa. tämän vahvisti maaliskuussa 2005 kokoontunut eurooppa-neuvosto, joka pyysi komissiota laatimaan uuden tietoyhteiskunta-aloitteen. uudistettua lissabonin strategiaa koskevassa tiedonannossa komissio ehdottaa keskittymistä toimiin, joilla pyritään ”varmistamaan vahvempi ja kestävä kasvu sekä luomaan enemmän ja parempia työpaikkoja". komission suorittamassa lissabonin strategian uudelleentarkastelussa yksilöidään useita toimia tieto-ja viestintätekniikan alalla: i) on lisättävä tieto-ja viestintätekniikan käyttöä ja siihen tehtäviä investointeja, ii) on edistettävä tieto-ja viestintätekniikan tutkimusta ja kehittämistä, sähköistä hallintoa, laajakaistaa ja maaseudun kehittämistä ja iii) on varmistettava, että työntekijöillä on osaamisyhteiskunnan edellyttämät tieto-ja viestintätekniikkataidot. tieto-ja viestintätekniikka-ala on suuri työnantaja koulutetulle työvoimalle, ja tieto-ja viestintätekniikka lisää työkäytänteiden joustavuutta ja laatua. uusi aloite ”i2010: eurooppalainen tietoyhteiskunta” esiteltiin kevään eurooppa-neuvostolle annetussa komission tiedonannossa kasvua ja työtä euroopan tulevaisuuden hyväksi – uusi alku lissabonin strategialle[1]. aloitteen tavoitteena on edistää tieto-ja viestintätekniikan käyttöönottoa. komission tiedonannossa i2010 – kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta[2] määritellään keskeiset poliittiset painopisteet viisivuotisstrategiassa, jonka pyrkimyksenä on edistää avointa ja kilpailuun perustuvaa digitaalista taloutta. hyvien toimintatapojen vaihdon edistäminen ja tieto-ja viestintätekniikan mahdollistamien palvelujen käyttöönoton seuranta tukevat jatkossakin sidosryhmien ja jäsenvaltioiden välistä vuoropuhelua nimenomaan avoimen koordinointimenetelmän kautta. komissio 10. helmikuuta 2004 antamassa vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymiä koskevassa tiedonannossa todetaan, että eu:n rahoitusvälineitä aiotaan mahdollisuuksien mukaan konsolidoida, sujuvoittaa ja järkiperäistää. tulevia vuoden 2007-2013 rahoitusnäkymiä koskevassa ehdotuksessaan komissio ehdotti erityisen kilpailukykyä ja innovointia koskevan ohjelman perustamista. ne eri rahoitusvälineet, joilla tietoyhteiskuntaa tällä hetkellä tuetaan (modinis, eten, econtent), tullaan integroimaan tieto-ja viestintätekniikan tukiohjelmaan, joka kuuluu osana komission huhtikuussa 2005 hyväksymään kilpailukykyä ja innovointia koskevaan puiteohjelmaan. tieto-ja viestintätekniikan tukiohjelman on määrä käynnistyä tammikuussa 2007. pilotti-ja käyttöönottohankkeiden, verkottumisen ja tiedotustoimien lisäksi tieto-ja viestintätekniikan tukiohjelmalla tuetaan vertailuanalyysejä ja parhaiden toimintatapojen vaihtoa. vaikka tieto-ja viestintätekniikan käyttöönoton ja parhaan käytön pääasiallinen rahoitusvastuu on jäsenvaltioilla, ohjelmasta myönnettävällä yhteisön rahoituksella on olennainen merkitys erityisesti kehitettäessä yhteisiä lähestymistapoja ja koordinoituja toimia, joiden tavoitteena on tieto-ja viestintätekniikan laajempi käyttöönotto ja paras käyttö kaikkialla eu:ssa sekä tämän toiminnan niveltäminen eu:n muuhun politiikkaan (mm. sisämarkkinoiden, kilpailun, työllisyyden, koheesion, kestävän kehityksen, ulkosuhteiden ja turvallisuuden aloilla). eeurope 2005 –toimintasuunnitelman päättymisen ja puiteohjelman suunnitellun käynnistymisen (vuoden 2007 alun) väliin jäävien 12 kuukauden aikana tieto-ja viestintätekniikan käyttöönottoa taloudessa on seurattava ja tuettava jatkamalla vertailu-ja tilastoanalyysejä rakenteellisten indikaattorien pohjalta ja hyvien toimintatapojen vaihtoa. euroopan verkko-ja tietoturvaviraston perustamisesta maaliskuussa 2004 annetun asetuksen (ey) 460/2004 jälkeen verkko-ja tietoturvaan liittyvät toimet eivät enää kuulu modinis-ohjelman piiriin. -
de ontwikkeling van het eu-informatiemaatschappijbeleid is een van de belangrijkste pijlers van de lissabon-strategie, die erop gericht is de europese unie uiterlijk in 2010 tot een van 's werelds best concurrerende en meest dynamische kenniseconomieën te maken. om ervoor te zorgen dat de ict (informatie-en communicatietechnologieën) zo veel mogelijk worden benut bij de realisatie van deze ambitieuze doelstellingen, presenteerde de commissie op de europese raad van lissabon in maart 2000 het eeurope-initiatief. teneinde het algemene doel van een europese informatiemaatschappij voor iedereen te bereiken, werd dit beleidsinitiatief ondersteund met het actieplan eeurope 2002, dat in juni 2000 op de europese raad van santa maria da feira werd vastgesteld. dit voorzag in een procedure om op basis van de open coördinatiemethode doelstellingen te bepalen, benchmarkings uit te voeren en van elkaar te leren door inventarisatie en uitwisseling van beste praktijken. op de europese raad van sevilla van juni 2002 werd een nieuw actieplan, eeurope 2005, gelanceerd. het doel van dit actieplan is een gunstig klimaat te scheppen voor particuliere investeringen en nieuwe werkgelegenheid, de productiviteit te verhogen, de overheidsdiensten te moderniseren en iedereen de kans te geven aan de wereldwijde informatiemaatschappij deel te nemen. eeurope 2005 is daarom gericht op het stimuleren van veilige diensten, toepassingen en inhoud die gebaseerd zijn op een op grote schaal beschikbare breedbandinfrastructuur. modinis voorziet in financiële ondersteuning van de benchmarking-activiteiten en de uitwisseling van beste praktijken, die samen de kern vormen van de open coördinatiemethode. daarom zijn er vier algemene doelstellingen voor het modinis-programma geformuleerd: -de prestaties van en in de lidstaten bewaken, deze met de beste prestaties in de wereld vergelijken, waar mogelijk gebruik makend van officiële statistieken; -de inspanningen van de lidstaten op nationaal, regionaal of lokaal niveau in het kader van eeurope steunen door het analyseren van voor eeurope specifieke goede praktijken en, als complementaire interactie, door het ontwikkelen van mechanismen voor uitwisseling van ervaringen; -de economische en maatschappelijke consequenties van de informatiemaatschappij analyseren teneinde beleidsdiscussies te vergemakkelijken, met name op het punt van het concurrentievermogen van de industrie en de cohesie, alsmede van maatschappelijke integratie; de adviesgroep eeurope de nodige informatie ter beschikking stellen om te beoordelen of het actieplan eeurope 2005 strategisch gezien de goede richting uitgaat; -voorbereidingen treffen voor het opzetten van de toekomstige europese structuur inzake netwerk-en informatiebeveiliging (enisa), waarin is voorzien door de resolutie van de raad van 28 januari 2002 en het actieplan eeurope 2005, teneinde de netwerk-en informatiebeveiliging te verbeteren. sinds de goedkeuring van verordening (eg) nr. 460/2004 van maart 2004 tot oprichting van enisa worden activiteiten in verband met deze doelstelling niet langer gesteund in het kader van modinis. artikel 2 van de modinis-beschikking bevat gedetailleerde richtsnoeren voor de wijze waarop deze doelstellingen moeten worden bereikt: -inzameling van gegevens en de analyse daarvan op basis van benchmarking-indicatoren, -studies ter inventarisatie van beste praktijken, -specifieke conferenties, seminars en workshops, -ondersteuning van strategische analyses en discussies, met name via de adviesgroep eeurope, waarin deskundigen uit de lidstaten en andere spelers zijn vertegenwoordigd. bij de tenuitvoerlegging van deze activiteiten zullen de diensten van de commissie gebruik maken van de passende en relevante middelen in overeenstemming met het financieel reglement dat van toepassing is op de eu-begroting. zowel het modinis-programma als het actieplan eeurope 2005 verstrijken eind 2005. de doelstelling van de europese raad van lissabon loopt evenwel tot 2010. in zijn resolutie van 9 december 2004 heeft de raad de commissie verzocht voorbereidingen te treffen voor een vervolg op het actieplan eeurope 2005, dat een belangrijke rol moet gaan spelen op de nieuwe agenda voor de informatiemaatschappij na 2005. in de mededeling "uitdagingen voor de europese informatiemaatschappij na 2005" (com (2004) 757 def.) wordt een analyse gemaakt van de uitdagingen van een europese strategie (dat tot 2010 loopt) voor de informatiemaatschappij. deze analyse dient als vertrekpunt voor een bezinning die in 2005 moet resulteren in een nieuwe strategie welke in 2006 van start moet gaan. de europese raad heeft dit in maart 2005 bevestigd, toen hij de commissie vroeg een nieuw initiatief voor de informatiemaatschappij te ontplooien. in de mededeling over de herziening van de lissabon-strategie stelde de commissie voor de inspanningen erop te richten "sterkere en duurzame groei [te] bewerkstelligen en meer en betere banen [te] creëren". in deze herziening wordt op diverse maatregelen op ict-gebied aangedrongen: i) meer investeren in en gebruik maken van ict, ii) onderzoek en ontwikkeling op ict-gebied, e-overheid, breedband en plattelandsontwikkeling bevorderen, en iii) ervoor zorgen dat werknemers over de vereiste ict-vaardigheden voor de kennismaatschappij beschikken. de ict-sector is een belangrijke werkgever voor hoogopgeleide werknemers en verhoogt de flexibiliteit en kwaliteit van de werkmethoden. in de mededeling van de commissie aan de europese voorjaarsraad, "samen werken aan werkgelegenheid en groei -een nieuwe start voor de lissabon-strategie"[1], is een nieuw initiatief "i2010: de europese informatiemaatschappij in 2010" aangekondigd, dat erop gericht is de acceptatie van de ict te stimuleren. in de mededeling van de commissie "i2010: een europese informatiemaatschappij voor groei en werkgelegenheid"[2] worden de voornaamste beleidsprioriteiten voor een vijfjarige strategie voor de bevordering van een open en concurrerende digitale economie ontvouwd. door de uitwisseling van goede praktijken te bevorderen en de acceptatie van op ict gebaseerde diensten te volgen, zal de steun voor de dialoog met de betrokkenen en de lidstaten worden voortgezet, met name in de context van de open coördinatiemethode. in de mededeling van de commissie van 10 februari 2004 inzake de financiële vooruitzichten voor 2007-2013 wordt gesteld dat de eu-financieringsinstrumenten zoveel mogelijk geconsolideerd, gestroomlijnd en gerationaliseerd moeten worden. in haar voorstel inzake de financiële vooruitzichten voor 2007-2013 heeft de commissie een voorstel gedaan voor de invoering van een kaderprogramma voor concurrentievermogen en innovatie. de verschillende financiële instrumenten waarmee de informatiemaatschappij momenteel wordt gesteund (modinis, eten, econtent), zullen worden geïntegreerd in het ict-beleidsondersteuningsprogramma, een onderdeel van het kaderprogramma voor concurrentievermogen en innovatie, dat in april 2005 door de commissie is vastgesteld. de activiteiten van het ict-beleidsondersteuningsprogramma moeten in januari 2007 van start gaan. naast proef-en introductieprojecten en netwerkings-en bewustmakingsactiviteiten zal in het kader van dit programma de ondersteuning van activiteiten op het gebied van benchmarking en uitwisseling van beste praktijken worden voortgezet. ofschoon de lidstaten de grootste financiële inspanning moeten leveren bij de introductie van ict en de beste ict-prakijken, is de steun van de gemeenschap essentieel, met name voor de ontwikkeling van gemeenschappelijke benaderingen en gecoördineerde acties voor een bredere acceptatie en een optimale toepassing van de ict in de gehele unie, alsmede voor de samenhang met ander eu-beleid, waaronder dat ten aanzien van interne markt, concurrentie, werkgelegenheid, cohesiebeleid, duurzame ontwikkeling, externe betrekkingen en veiligheid. in de 12 maanden tussen de afloop van het actieplan eeurope 2005 en de geplande start van het kaderprogramma in 2007 dient de acceptatie van de ict in de economie te worden gevolgd en gesteund door benchmarking-activiteiten en statistische analyse op basis van structurele indicatoren, alsmede door de uitwisseling van goede praktijken voort te zetten. sinds de vaststelling van verordening (eg) nr. 460/2004 van maart 2004 tot oprichting van enisa worden activiteiten op het gebied van netwerk-en informatiebeveiliging niet langer gesteund in het kader van modinis. -