Results for tööjõunõudluse translation from Estonian to Finnish

et ennetada tööjõupakkumise ja tööjõunõudluse ebavõrdsust, tuleks eestis parandada kõigi töötajate, eelkõige vähekvalifitseeritud töötajate juurdepääsu koolitusele.
koska on olemassa vaara, etteivät taitojen kysyntä ja tarjonta kohtaa, viron olisi parannettava kaikkien työntekijöiden ja etenkin heikosti koulutettujen työntekijöiden koulutusmahdollisuuksia.

seistes tulevase tööjõupuuduse ees, on euroopas vaja säilitada võimalikult palju kõrge kvalifikatsiooniga töötajaid ja tõmmata ligi õigeid oskusi loodetava tööjõunõudluse tõusu puhuks.
vapaata liikkuvuutta rajoittavat käytännössä kuitenkin vielä monet esteet, jotka on poistettava, jotta nuorten työntekijöiden olisi helpompaa liikkua ja työskennellä unionissa ja hankkia uusia tietoja ja taitoja.

kokkuvõttes on tööturu paindlikkuse suurendamisel tehtud ainult väikeseid edusamme. haridussüsteemi reformimisel on vaja tööjõunõudluse ja -pakkumise vaheliste erinevuste vähendamiseks teha suuremaid jõupingutusi.
työmarkkinoiden joustavuutta ei ole pystytty juurikaan lisäämään. koulutusjärjestelmän uudistamista on tehostettava, jotta ammattitaidon tarjonta saadaan vastaamaan paremmin kysyntää.

( 5 ) tööjõunõudluse taseme ja struktuuri jälgimiseks ja analüüsimiseks euroopa tööjõustrateegia raames nõuab komisjon muu hulgas andmeid vabade töökohtade kohta majandustegevuste lõikes .
komissio tarvitsee avoimia työpaikkoja koskevia tietoja , jotka on luokiteltu esimerkiksi taloudellisten toimialojen perusteella , kun se seuraa ja analysoi työvoiman kysynnän tasoa ja rakennetta euroopan työllisyysstrategian puitteissa .

euroopa Ülemkogu taaskäivitas 2005. aasta märtsis lissaboni strateegia, kutsudes üles võtma meetmeid tööhõive suurendamiseks ja uute töökohtade loomiseks, millega seoses suureneb vajadus teabe järele tööjõunõudluse kohta.
maaliskuussa 2005 kokoontunut eurooppa-neuvosto käynnisti uudelleen lissabonin strategian toteuttamisen. se halusi erityisesti houkutella lisää ihmisiä työmarkkinoille ja luoda lisää työpaikkoja, ja näin ollen se vahvisti tarvetta saada parempaa tietoa työvoiman kysynnästä.

tööjõupakkumise seisukohalt on olulised maksu- ja toetussüsteemide reformid, et suurendada inimeste motivatsiooni tööturule tulemiseks või sinna jäämiseks. tööjõunõudluse osas tuleb soodustada palkade paindlikkust ja pöörata tähelepanu tööturu jäikusega seotud küsimustele.
eu: n sisämarkkinoiden viimeistelyn ja niiden ulottamisen myös palvelualalle tulisi olla ensisijainen tavoite. työvoiman tarjontapuolella on ehdottoman tärkeää uudistaa vero- ja etuusjärjestelmiä ja vahvistaa kannustimia osallistua työelämään.

2.1 on oluline, et sellisele ümbervaatamisele lähenetaks keskmist või pikaajalist perspektiivi silmas pidades, sest suurema hulga inimeste tööturule saamine toob kaasa kulutusi nii töötutele ja majanduslikult mitteaktiivsetele inimestele kui ka valitsustele, nii et reformid võivad nõuda suurenenud kulutusi enne, kui töötusest või alahõivatusest tulenev majanduslik koorem lõpuks vähenema hakkab. riiklikud ja erainvesteeringud inimeste ettevalmistamiseks teadmistepõhiseks majanduseks ja tööealiste inimeste pidev arendamine on küll pikaajaline protsess, mis enne täielikku valmimist võib võtta kuni 20 aastat, kuid annab suurimat tulu investeeringutelt, mida tehti riigi tööturu ümberkorraldamiseks. riiklikud investeeringud haridus-ja kutseharidussüsteemidesse nagu ka privaatinvesteeringud välja-ja edasiõppesse on teadmistepõhise majanduse eelduseks ja lubavad edu pikas perspektiivis, et kõrvaldada kvalitatiivne ebakõla tööturu nõudluse ja pakkumise vahel. pikemaajalised pakkumisest tulenevat tootlikkust suurendavad meetmed vähendavad madala kvalifikatsiooniga tööjõu pakkumist ja töötust (eriti pikaajalist töötust); suurendavad tööjõu osalusmäära (eriti naiste hulgas) ning suurendavad üldist tootlikkust. need on kestvad tulemused. puhtalt pakkumisele orienteeritud strateegiast aga ei piisa. siia peab lisanduma tööjõunõudluse kasv, s.t töökohtade pakkumise kasv aktiivse tööhõivet soodustava majandus-ja finantspoliitika kaudu. siiski mõned liikmesriigid, kus on keskendutud kiirele kasule, on rakendanud kehvade oskustega tööjõudu, selle asemel et parandada pigem inimkapitali kvaliteeti, vaevalt et leiavad püsiva lahenduse selliseid töötajaid nende elu jooksul sageli tabavale dilemmale, kas madal töötasu või töötasu puudumine. seega annab taoline käitumine küll kiire tulemuse, kuid sureb sama kiiresti välja, sest madala kvalifikatsiooniga inimeste ülalpidamine ei saa tänapäeva majandusseisu juures kuigi kaua kesta. seetõttu on tulukus selles kontekstis sama oluline kui kulude kärpimine.
2.1 edellä mainittu tarkistus on tärkeää tehdä keskipitkän tai pitkän aikavälin näkökulmasta, kun otetaan huomioon, että uusien ihmisten saamisesta työmarkkinoille aiheutuu myös kustannuksia sekä työttömille ja työelämän ulkopuolella oleville että hallituksille. sen vuoksi uudistukset saattavat johtaa kustannusten lisääntymiseen, ennen kuin työttömyydestä tai vajaatyöllisyydestä valtioille aiheutuva taloudellinen taakka lopulta kevenee. julkiset ja yksityiset investoinnit työntekijöiden valmistamiseksi tietoon perustuvan talouden tarpeisiin ja työikäisen väestön ammattitaidon jatkuvaksi kehittämiseksi ovat pitkäaikaisia prosesseja, joiden lopullisia tuloksia voidaan joutua odottamaan jopa 20 vuoden ajan. työmarkkinoiden muuttamiseen tähtäävistä investoinneista juuri edellä mainitun kaltaiset investoinnit johtavat kuitenkin kaikkein parhaimpiin tuloksiin. heikosti koulutettuja varten tarvitaan erityisesti ammattitaidon parantamiseen suunnattuja julkisia ja yksityisiä investointeja. lisäksi he tarvitsevat julkisten laitosten että työnantajapuolen tarjoamia mahdollisuuksia ammatilliseen jatkokoulutukseen pystyäkseen vastaamaan tietoon perustuvan talouden muuttuviin vaatimuksiin. tarjontapuolen tuottavuutta edistävät pitkäaikaiset toimenpiteet vähentävät vähän koulutetun työvoiman tarjontaa, pienentävät työttömyyttä (etenkin pitkäaikaistyöttömyyttä), lisäävät (varsinkin naisten) osallistumista työelämään ja parantavat yleistä tuottavuutta. kyseiset vaikutukset ovat pysyviä. ainoastaan tarjontaan keskittyvä strategia ei kuitenkaan riitä. lisäksi on lisättävä työvoiman kysyntää, toisin sanoen lisättävä työpaikkatarjontaa aktiivisen työllisyyttä edistävän finanssipolitiikan avulla. eräät jäsenvaltiot ovat kuitenkin keskittyneet henkilöresurssien kehittämisen sijaan vähän koulutettujen työntekijöiden työllistämiseen, koska sillä tavalla saadaan nopeasti aikaan myönteisiä tuloksia. kyseiset valtiot eivät kuitenkaan todennäköisesti löydä kestävää ratkaisua siihen ongelmaan, että vähän koulutetut työntekijät joutuvat kärsimään työuransa eri vaiheissa matalapalkkaisuudesta tai työttömyydestä. tällaisten toimenpiteiden tulokset voivat näkyä nopeasti, mutta ne myös häviävät yhtä nopeasti, sillä matalaan koulutustasoon perustuva toimeentulo ei ole kestävällä pohjalla nykyisessä globaalissa taloudessa. sen vuoksi kustannustehokkuus on tässä yhteydessä yhtä hyvä periaate kuin kustannusten leikkaaminen.