Usted buscó: käibemaksudeklaratsioonis (Estonio - Finés)

a) märkis käibemaksudeklaratsioonis tasumisele kuuluvast väiksema käibemaksusumma;
a) on ilmoittanut antamassaan veroilmoituksessa verovelan, joka on pienempi kuin verovelan määrä, tai

c) märkis käibemaksudeklaratsioonis järgmisele kuule ülekantava käibemaksu ettemaksu, mis vastab sisendkäibemaksu ja tasumisele kuuluva käibemaksu vahele;
c) on ilmoittanut veroilmoituksessa hyvitettävän veron määrän ja arvonlisäverovelan välisen erotuksen siirrettäväksi seuraavalle kuukaudelle, tai

b) näitas käibemaksudeklaratsioonis, et ettemakstud käibemaks või tagasimakstava sisendkäibemaksu, mille summa on suurem tasumisele kuuluvast käibemaksust;
b) on ilmoittanut veroilmoituksessa hyvitettävän verojen erotuksen tai hyvitettävän veron määrän, joka on suurempi kuin sille kuuluva määrä, tai

d) märkis käibemaksudeklaratsioonis ettemaksu ja sisendkäibemaksu, mis maksti talle tagasi, samas kui oleks pidanud ära tooma maksuametile makstud käibemaksusumma;
d) on ilmoittanut veroilmoituksessa hyvitettävän verojen erotuksen määrän tai hyvitettävän veron määrän ja on saanut tämän määrän, vaikka hänen olisi pitänyt ilmoittaa verovirastolle maksettavan verovelan määrä, tai

kuna maksukontrolli saab läbi viia vaid summade suhtes, mis ületavad kahekordselt seda summat, mille maksukohustuslane deklareeris täiendavas käibemaksudeklaratsioonis, ajendab seadus nr 289/2002 samas maksukohustuslasi oluliselt deklareerima ainult osa tasumisele kuuluvast maksuvõlast.
kuitenkin kun otetaan huomioon, että tarkastusta ei voida toimittaa kuin niiden määrien osalta, jotka ovat yli kaksinkertaiset verovelvollisen täydentävässä arvonlisäveroilmoituksessa ilmoittamiin nähden, laki nro 289/2002 ohjaa voimakkaasti verovelvollisia jättämään ilmoittamatta osan todellisesta verovelasta.

Üldine taust direktiivi 77/388/emÜ artikli 21 lõike 1 punktis a, nagu see on sõnastatud kõnealuse direktiivi artikli 28 punktis g, sätestatakse üldreeglina, et siseriikliku süsteemi alusel käibemaksu tasumise eest vastutab kaupu tarniv maksukohustuslane. Ühendkuningriik soovib kohaldada tagasipööratud maksustamise korda, mille puhul kaupade tarnimisel vastutab käibemaksu riigikassasse tasumise eest maksukohustuslane, kellele tarnitakse alljärgnevaid kaupu: mobiiltelefonid arvutikiibid/mikroprotsessorid/keskprotsessorid elektroonilised andmekandjad arvutitele, kõigile mobiiltelefonidele või kindlaksmääratud elektroonilistele seadmetele elektroonilised seadmed, mida kasutatakse elektrooniliste andmete säilitamiseks, töötlemiseks või salvestamiseks, nagu: pihudigitaalkaamerad ja -helivideokaamerad, pihudigitaalhelimängijad, nagu mp3-mängijad, pihudigitaalvideomängijad ja kantavad dvd-mängijad, e-posti, telefoni, tekstisõnumit, veebibrauserit ja muud traadita andmesidepöördust võimaldavad traadita seadmed, pihuarvutid, pihu-või kantavad asukoha määramise seadmed satelliitnavigatsioonisüsteemi jaoks ekraaniga mängukonsoolid ja televiisoriga või arvutiga ühendatavad mängukonsoolid. kõnealuse meetme tagajärjel ei sisaldaks kliendi poolt toote eest tarnijale makstud hind käibemaksule vastavat summat. selle asemel kajastaks klient kõnealust käibemaksu oma käibemaksudeklaratsioonis. tavaeeskirjade kohaselt arvab ta samas deklaratsioonis kõnealuse käibemaksu ka maha. seega ei maksta kõnealuste maksukohustuslaste vahelise tarne pealt makse ja jaemüüja kui tarneahela viimane lüli peab tasuma riigikassasse kogu käibemaksusumma. sel viisil soovib Ühendkuningriik kõrvale kalduda ühest käibemaksu aluspõhimõttest: osamaksu süsteemist, kus tarneahela iga maksukohustuslane maksab osa tarnele kohaldatavast lõplikust käibemaksust. pettuse probleem Ühendkuningriigis eespool nimetatud toodete tarned on andnud alust massiliseks maksudest kõrvalehoidumiseks Ühendkuningriigis. kõige levinum viis maksudest kõrvalehoidumiseks on olukord, kus käibemaksukohustuslasest tarnija esitab teisele tarnijale arve ja seejärel ise kaob, jättes maksu tasumata. sedasi tehes esitab ta sellest olenemata oma kliendile kehtiva käibemaksuga arve, mis lubab kliendil hiljem saada tagasi sisendkäibemaksu. selle tagajärjel ei saa riigikassa tarnelt käibemaksu, kuid peab ahela järgmisele ettevõtjale tagastama sisendkäibemaksu, nagu see oleks juba riigikassasse makstud. sellest on kujunenud vaheltvõtvate ettevõtjatega seotud pettus (mtic) – väga keerulise ülesehitusega ja hästiorganiseeritud rünnak käibemaksusüsteemi vastu, mis on tihti seotud organiseeritud kuritegevusega. sellega kasutatakse ära üleminekulises käibemaksukorras ettenähtud võimalust, kus tarned ühe liikmesriigi tarnijalt teises liikmesriigis asuvale kliendile on lähteliikmesriigis käibemaksuvabad. selle asemel arvestab klient käibemaksu sihtliikmesriigis (eespool kirjeldatud pettuse tagasipööratud variant, mida rakendatakse ainult ühe tarne puhul). kui klient kaob, jättes käibemaksu arvestamata hinnalist kaupa sisaldava tarne pealt, nagu on käesolevas taotluses nimetatud kaubad, võib saamata jäänud tulu olla oluline. kõnealuste pettuste korraldajad organiseerivad tihti tarnete seeriaid, kus samad tooted võivad ringelda mitmeid kordi liikmesriikide vahel (nn karusellpettus). sel viisil võib riigikassale kaotsi minev summa olla mitmeid kordi suurem ühele kaubatarnele kohaldatavast maksusummast. hinnanguliselt on Ühendkuningriik kaotanud alates 2001. aastast selliste pettuste tõttu 6750 kuni 11 000 miljonit inglise naela. viimastel aastatel on Ühendkuningriigis täheldatud, et vastuseks erinevatele sekkumistele on pettused muutunud keerulisemaks ja mitmekülgsemaks. viimaste avaldatud hinnangute kohaselt on vaheltvõtvate ettevõtjatega seotud pettuste maht 1120 kuni 1900 miljonit inglise naela. hilisemad tegevusnäitajad Ühendkuningriigis osutavad, et hoolimata suurematest jõupingutustest ja ühenduse õigusaktide piires liikmesriikidele kättesaadavate meetmete kasutamisest kõnealust liiki pettusega võitlemisel kasvab pettuste maht jätkuvalt. kõnealuse kuritegeliku tegevuse vastu võitlemiseks soovib Ühendkuningriik kohaldada tagasipööratud maksustamise korda. kõrvaldades võimalused kasusaamiseks, likvideeriks kõnealune menetlus Ühendkuningriigi arvates eespool kirjeldatud pettuse. kui käibemaksu ei arvestata, ei ole potentsiaalsel „vaheltvõtval“ ettevõtjal võimalust jätta riigikassale kliendilt saadud summalt käibemaks tasumata. meede piirduks kaupadega, mis on enamiku vaheltvõtvate ettevõtjatega seotud pettuste objektiks ja sellega välditaks edasist olulist tulude kaotsiminekut. piirdudes väikese kaubagrupiga, ei rakendataks kõnealust meedet üldkehtiva tagasipööratud maksustamise mehhanismina praegu ega tulevikus. seega ei tooks antud meede kaasa põhjalikke muutusi kehtivas käibemaksu osamaksetele tuginevas käibemaksusüsteemis. selleks et tagada teabe kättesaadavus rahandusametitele, mis võimaldaks kõnealustel ametitel hinnata meetme toimimise efektiivsust, kehtestab Ühendkuningriik kontrolli-ja aruandluskohustuse. kõnealused kohustused võivad olla sarnased praeguste ühendusesisestele kaubatarnetele kohaldatavate aruandlusnõuetega. lihtsustamise eesmärgil soovib Ühendkuningriik määrata alampiiriks 1000 inglise naela (ligikaudu 1480 eurot), millest väiksematele tarnetele tagasipööratud maksustamise korda ei rakendataks. see leevendaks jaemüüjate ja väikeste äriklientide võimalikke raskusi. samas peaks alampiir olema piisavalt madal, et ära hoida müügi jaotamist väikesteks osadeks tagasipööratud maksustamise vältimise eesmärgil. komisjoni arvamus nõuete kohta saades taotluse vastavalt artiklile 27, kontrollib komisjon, kas kõnealuse taotluse täitmiseks vajalikud põhitingimused on täidetud, st kas kavandatud konkreetne meede lihtsustab menetlust maksukohustuslaste või maksuameti jaoks või kas ettepanekuga saab ära hoida teatavat liiki maksudest kõrvalehoidumist või maksustamise vältimist. kuna erandid võivad kahjustada üldise käibemaksusüsteemi toimimist, suhtub komisjoni sellesse ettevaatusega. sellega seoses tegi komisjon 2005. aastal direktiivi 77/388/emÜ muutmise eesmärgil ettepaneku[1] teatavateks meetmeteks, et lihtsustada käibemaksustamise menetlust ning aidata ära hoida maksudest kõrvalehoidumist ja maksustamise vältimist, ning millega tunnistatakse kehtetuks teatavad selliseid erandeid lubavad otsused, mis võimaldaks kõikidel liikmesriikidel kohaldada kasulikuks ja tõhusaks osutunud erandeid. komisjon ei soovi tavaliselt teha ettepanekut tagasipööratud maksu kohaldamise taotluse vastuvõtmiseks, kuna asjaomane meede kõrvaldab käibemaksusüsteemi keskse tunnuse – osamaksu. vastab tõele, et kuuenda käibemaksudirektiivi artikliga 26b ettenähtud kulla eriskeemi võib kirjeldada kui kehtestatud tagasipööratud maksu. kõnealuste sätete kohaldamine on siiski hoolikalt suunatud ning piiratud reguleerimisala ja -määraga. järeldus kasutades artiklit 27, üritab Ühendkuningriik põhjalikult muuta käibemaksusüsteemi üldise tagasipööratud maksustamise korra kehtestamise kaudu, isegi kui kõnealune kord on piiratud teatava kaubagrupiga. see tähendaks, et asjaomase sektori maksukohustuslased peaksid tähelepanelikult järgima kolme erinevat maksustamiskorda: klassikaline käibemaksusüsteem tagasipööratud maksustamisesüsteem ettevõtetevaheliste (b2b) kaupade tarnimise jaoks, kui teatavad kriteeriumid on täidetud ühendusesisene süsteem. see oleks lisakoorem ettevõtjate praegusele raamatupidamisele. sarnaselt kehtestataks õigusaktide täitmisest tulenev lisakoorem (klientide staatuse kontrollimine ja tehingute aruandlus) kõikidele ettevõtetele, kaasa arvatud ausad kauplejad, kes tegutsevad asjaomases valdkonnas. lisaks sellele pakuks tagasipööratud maksustamise rakendamine uusi pettuse võimalusi, eriti lõpptarbimistasandil, ning seepärast peaksid seda toetama asjakohased kontrollimeetmed, millega tagatakse lõpptarbija maksustamine tingimustes, kus puudub korralikult toimiv osamaksusüsteem. tunnistades kõnealuseid puudusi, usub komisjon sellest olenemata, et kõnealused nõuded täidavad artiklis 27 nõutud tingimusi. meetmega tõenäoliselt kõrvaldatakse praegu esinevad vaheltvõtvate ettevõtjatega seotud pettused ja seega on see suunatud konkreetsele pettuse liigile. samas tekib küsimus, mil määral vastab meetme proportsionaalsus pettuse ulatuse ja ausa majandustegevuse suhtele asjaomases sektoris. kuigi meetme reguleerimisala on suhteliselt lai, kattes suure osa elektroonika sektorist, jääb, vastavalt Ühendkuningriigilt saadud teabele, kõnealuse meetmega seonduvate asjaomaste maksumaksjate arv ja kõnealuste maksumaksjate majandustegevuse olulisus piiratuks (ligikaudu 22 500 maksukohustuslast 1 900 000 käibemaksukohustuslasest ettevõttest). pidades silmas, et kaalul on suuremahulised käibemaksulaekumised, ja asjaolu, et seadusliku kaubanduse koormat oluliselt ei suurendata, kuulub kõnealune lai reguleerimisala siiski artikli 27 reguleerimisalasse. samas tuleb tunnistada, et ka teistes liikmesriikides toimivad sarnased pettuseskeemid (hõlmavad samu kategooriaid või muid kaubagruppe), mistõttu kõnealused liikmesriigid võivad taotleda kuuenda direktiivi artiklist 21 sarnaseid erandeid. see võib eri liikmesriikide maksumaksjatele tuua kaasa mitmeid eri kohustusi ja olla seega vastuolus hästi toimiva siseturu taotlusega. selleks et oleks võimalik hinnata kõnealuse erandi tõhusust (nii mtic pettuste kui ka käibemaksu tasumata jätmisega lõpptarbimise vältimise puhul) ja selle mõju siseturu toimimisele, peab erandit taotlev ettepanek määratlema ka tagasipööratud maksustamise korra rakendamise põhielemendid ja määrama kõnealuse erandi kehtivusaja. ettepanekuga antakse luba tagasipööratud maksustamiseks kuni 31. detsembrini 2009. -
120 -yleinen tausta direktiivin 77/388/ety 21 artiklan 1 kohdassa, sellaisena kuin sen sanamuoto on 28 g artiklassa, säädetään yleiseksi säännöksi, että sisäisen järjestelmän mukaan arvonlisäveroa on velvollinen maksamaan verovelvollinen, joka suorittaa tavaroiden luovutuksen. yhdistynyt kuningaskunta haluaisi soveltaa käännettyä verovelvollisuutta, jolloin verovelvollinen, jolle tavarat luovutetaan, maksaisi arvonlisäveron seuraavien tavaroiden luovutuksista: matkapuhelimet mikrosirut/mikroprosessorit/keskusyksiköt tietokoneissa, matkapuhelinlaitteissa tai erityisissä sähkölaitteissa käytettävät sähköiset tallennusvälineet sähköisen tiedon säilyttämiseen, käsittelyyn tai tallentamiseen käytettävät elektroniikkalaitteet, kuten kädessä pidettävät digitaalikamerat ja videokamerat kädessä pidettävät digitaaliset audiosoittimet, kuten mp3-soittimet kädessä pidettävät digitaaliset kuvanauhurit ja kannettavat dvd-soittimet langattomat laitteet, joissa on sähköposti, puhelin, tekstiviestipalvelu, internet-yhteys ja langaton tiedonsaanti kädessä pidettävät tietokoneet kädessä pidettävät tai kannettavat satelliittipaikannuslaitteet näytölliset pelikonsolit tai televisioissa tai tietokoneissa käytettävät pelikonsolit. tämän toimenpiteen seurauksena olisi, että asiakkaan tällaisten tuotteiden toimittajalle maksamaan hintaan ei sisältyisi arvonlisäveron osuutta. sen sijaan asiakas tilittää arvonlisäveron omassa alv-ilmoituksessaan. tavallisesti hän voi myös vähentää tämän arvonlisäveron samassa ilmoituksessa. veroa ei siis maksettaisi tällaisista luovutuksista, jotka suoritetaan täysimääräisesti verovelvollisten henkilöiden välillä, vaan koko arvonlisäveron maksaisi toimitusketjun viimeinen linkki eli vähittäismyyjä. yhdistynyt kuningaskunta haluaa tällä tavalla poiketa yhdestä arvonlisäveron perusperiaatteista eli jaoteltujen maksusuoritusten järjestelmästä, jossa kukin toimitusketjun verovelvollinen maksaa osan luovutuksen lopullisesta arvonlisäverosta. yhdistyneen kuningaskunnan petosongelma edellä mainittujen tuotteiden luovutukset ovat erittäin usein veronkierron kohteena yhdistyneessä kuningaskunnassa. tyypillisin veronkierron muoto on, että arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröity toimittaja laskuttaa luovutukset, mutta katoaa tämän jälkeen veroja maksamatta. tällöin hän kuitenkin antaa asiakkaalle arvonlisäveron sisältävän pätevän laskun, jonka perusteella asiakas voi saada takaisin tuotantopanoksista kertyneen arvonlisäveron. näin ollen valtio ei saa luovutuksesta arvonlisäveroa, vaan sen on myönnettävä seuraavalle toimitusketjun toimijalle vähennys tuotantopanoksista kertyvästä arvonlisäverosta ikään kuin se olisi maksettu. tästä on kehittynyt järjestäytyneen rikollisuuden usein käyttämä mtic-järjestelmä (missing trader intra-community fraud), joka on erittäin pitkälle kehittynyt ja hyvin organisoitu hyökkäys arvonlisäverojärjestelmää vastaan. siinä käytetään hyväksi siirtymäkauden alv-järjestelmää, jossa toimittajan toisessa jäsenvaltiossa olevalle asiakkaalle suorittamasta luovutuksesta ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa lähetysmaassa. sen sijaan asiakas suorittaa arvonlisäveron saapumisjäsenvaltiossa (edellä kuvattu käännetty veroverovelvollisuus, joka koskee vain yksittäistä luovutusta). kun asiakas katoaa suorittamatta arvonlisäveroa tämän pyynnön kohteena olevien tavaroiden kaltaisten arvokkaiden tavaroiden luovutuksista, tulonmenetykset voivat olla huomattavat. lisäksi tällaisiin petoksiin syyllistyvät henkilöt usein järjestävät monia luovutuksia, joissa samat tavarat voivat kulkea jäsenvaltioiden välillä useaan kertaan (ns. karusellipetos). täten valtion tulonmenetykset voivat olla monta kertaa suuremmat kuin yksittäisen tavaraluovutuksen veron määrä. tällaisten petosten arvioidaan maksaneen yhdistyneelle kuningaskunnalle 6,75–11 miljoonaa englannin puntaa vuodesta 2001 alkaen. yhdistyneessä kuningaskunnassa on viime vuosina havaittu, että eräiden vastatoimenpiteiden seurauksena petokset ovat entistäkin taidokkaampia ja monimutkaisempia. viimeisimpien julkaistujen arvioiden mukaan mtic-petokset maksoivat 1,12–1,9 miljoonaa englannin puntaa vuosina 2004–2005. viimeaikaiset toimintaindikaattorit ovat kuitenkin osoittaneet, että tällaisten petosten määrä lisääntyy yhdistyneessä kuningaskunnassa, vaikka niiden torjuntaa on pyritty tehostamaan ja kaikilla jäsenvaltioilla on käytössään yhteisön lainsäädännössä määrätyt välineet niiden torjumiseksi. tällaisen rikollisen toiminnan torjumiseksi yhdistynyt kuningaskunta haluaa ottaa käyttöön käännetyn verovelvollisuuden. sen mielestä tällainen menettely estäisi edellä kuvatut petokset, koska voiton saamisen mahdollisuus poistuu. jos arvonlisäveroa ei kanneta, toimijan ei ole mahdollista piiloutua suorittamatta asiakkaaltaan saamansa hinnan alv-osuutta. menettely koskisi ainoastaan tavaroita, joita mtic-petokset ovat useimmiten koskeneet, ja se estäisi merkittävien tulonmenetysten jatkumisen. koska kyseessä ovat vain muutamat tavaraluokat, ehdotettu järjestelmä ei ole yleinen käännetyn verovelvollisuuden järjestelmä eikä siitä ole tarkoituskaan sellaista tehdä. järjestelmä ei siten muuttaisi merkittävällä tavalla nykyistä alv-järjestelmää, joka perustuu veron suorittamiseen jaoteltuina maksuosuuksina. yhdistynyt kuningaskunta asettaisi samalla valvonta-ja selontekovelvoitteet varmistaakseen, että veronviranomaisille annetaan tietoja toimenpiteen tehokkuudesta. nämä voivat olla samankaltaisia kuin yhteisön sisäisiä tavaraluovutuksia nykyisin koskevat selontekovaatimukset. yksinkertaisuuden vuoksi yhdistynyt kuningaskunta haluaisi asettaa tuhannen punnan suuruisen rajan (noin 1 480 euroa), jonka alittavilta osin luovutuksiin ei sovelleta käänteistä verovelvollisuutta. tämä lieventäisi vähittäismyyjille ja pienyritysasiakkaille mahdollisesti aiheutuvia ongelmia. rajan olisi kuitenkin oltava tarpeeksi alhainen, jotta myyntiä ei hajautettaisi käänteisen verovelvollisuuden välttämiseksi. komission kanta pyyntöön kun komissio vastaanottaa 27 artiklan mukaisen pyynnön, se tarkastelee sitä varmistaakseen, että pyynnön hyväksymistä koskevat perusedellytykset täyttyvät ts. yksinkertaistaako ehdotettu erityistoimenpide verovelvollisia tai verohallintoja koskevia menettelyjä tai estääkö ehdotus tietyntyyppisiä veropetoksia ja veronkiertoa. komissio omaksuu tällaisissa tapauksissa varovaisen lähestymistavan varmistaakseen, etteivät poikkeukset vaaranna yleisen alv-järjestelmän toimintaa. tästä syystä se teki vuonna 2005 ehdotuksen direktiivin 77/388/ety muuttamisesta tiettyjen arvonlisäveron kantamisen yksinkertaistamisen ja veropetosten ja veronkiertämisen estämiseen tähtäävien toimenpiteiden osalta sekä tiettyjen poikkeuslupapäätösten kumoamisesta[1], jotta kaikki jäsenvaltiot voisivat soveltaa käyttökelpoisiksi ja tehokkaiksi osoittautuneita poikkeuksia. komissio on tavallisesti haluton ehdottamaan käänteistä verovelvollisuutta koskevien pyyntöjen hyväksymistä, sillä tällaisessa toimenpiteessä ei sovelleta jaoteltujen maksuosuuksien järjestelmää, joka on alv-järjestelmän keskeinen piirre. kuudennen arvonlisäverodirektiivin 26 b artiklassa kullalle säädettyä erityisjärjestelmää voidaan kuitenkin pitää vakiintuneena käänteisenä verovelvollisuutena. näiden säännösten soveltaminen on kuitenkin kohdennettu huolellisesti ja niiden soveltamisaika ja suuruus on rajoitettu. päätelmä yhdistyneen kuningaskunnan esittämällä pyynnöllä pyritään soveltamaan 27 artiklaa merkittävien muutosten tekemiseksi alv-järjestelmään, sillä siinä pyydetään yleisen käänteisen verovelvollisuuden käyttöönottoa, joka kuitenkin rajoitettaisiin koskemaan vain tiettyjä tavaraluokkia. tämä tarkoittaisi sitä, että näiden alojen verovelvollisten olisi tosiasiassa sovellettava kolmea erilaista verojärjestelmää, jotka ovat seuraavat: ”perinteinen” alv-järjestelmä, käännetty verovelvollisuus yritysten välisiin (b2b) tavaroiden luovutuksiin, kun tietyt arviointiperusteet täyttyvät, yhteisön sisäinen järjestelmä. tämä lisäisi entisestään yritysten kirjanpitorasitteita. vastaavasti kaikille kyseessä olevien alojen yrityksille, myös rehellisille kauppiaille, aiheutuisi lainsäädännön noudattamisesta uusia velvoitteita (asiakkaiden aseman tarkastaminen ja selonteot). käänteisen verovelvollisuuden soveltaminen tarjoaisi lisäksi uusia petosmahdollisuuksia erityisesti lopullisessa kulutuksessa ja sen vuoksi olisi toteutettava asianmukaiset valvontatoimenpiteet sen takaamiseksi, että myös loppukulutusta verotetaan, vaikka käytössä ei ole varsinaista jaoteltujen maksuosuuksien järjestelmää. näistä puutteista huolimatta komissio katsoo kuitenkin, että pyyntö täyttää 27 artiklassa säädetyt vaatimukset. toimenpide poistaisi todennäköisesti nykyiset mtic-petokset ja ratkaisisi siten tietyntyyppiset petosongelmat. ongelmana on kuitenkin se, missä määrin toimenpide pysyy oikeasuhteisena, kun otetaan huomioon suhde petollisen ja ei-petollisen toiminnan suuruuden välillä kyseessä olevalla alalla. toimenpiteen soveltamisala on melko laaja, sillä se kattaa suuren osan elektroniikka-alasta. yhdistyneestä kuningaskunnasta saatujen tietojen mukaan sellaisten veronmaksajien lukumäärä, joita toimenpide koskee, ja heidän liiketoimintansa taloudellinen merkitys jäisivät kuitenkin rajalliseksi (noin 22 500 verovelvollista yhteensä 1 900 000 arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityneestä yrityksestä). kun otetaan huomioon kyseessä olevat mittavat alv-tulot ja lailliselle kaupalle aiheutuvan taakan melko lievä lisääntyminen, laaja soveltamisala näyttää olevan 27 artiklan säännösten mukainen. samalla on huomattava, että muissakin jäsenvaltioissa esiintyy vastaavanlaisia petoksia (samoissa tai muissa tavaraluokissa) ja että ne voivat pyytää vastaavia poikkeuksia kuudennen arvonlisäverodirektiivin 21 artiklan säännöksistä. tämä voi johtaa siihen, että eri jäsenvaltioissa veronmaksajiin sovelletaan erilaisia velvoitteita. tämä ei vastaisi toimivien sisämarkkinoiden periaatetta. sen vuoksi ehdotuksessa, jolla pyydetty poikkeus myönnetään, on määriteltävä käänteisen verovelvollisuuden täytäntöönpanoon liittyvät pääkohdat ja toimenpiteen kesto on rajoitettava, jotta sen tehokkuus (millainen vaikutus mtic-petoksiin ja missä määrin estetään loppukulutus ilman arvonlisäveron suorittamista) ja vaikutus sisämarkkinoiden toimintaan voidaan arvioida. ehdotuksella annetaan lupa käännettyyn verovelvollisuuteen 31. joulukuuta 2009 asti. -