Usted buscó: käynnistyvälle (Finés - Estonio)

Contribuciones humanas

De traductores profesionales, empresas, páginas web y repositorios de traducción de libre uso.

Añadir una traducción

Finés

Estonio

Información

Finés

jos nykyinen käytössäsi oleva käyttöjärjestelmä on asennettu lataavalle osiolle ,sitten, kun olet salannut sen, sinun tulee antaa oikea salasana vaikka jos haluat käynnistää jonkin toisen salaamattoman windows järjestelmän(t) (kuten ne jakavat yhden salatun windows käynnistys lataajan/managerin).vastakohtana, jos nykyinen käyttöjärjestelmä ei ole asennettuna käynnistyvälle osiolle (tai jos windows käynnistys lataaja/manageri ei ole käytetty toista muuta järjestelmää), sitten, kun olet salannut tämän järjestelmän, sinun ei tarvitse antaa oikeaa salasanaa käynnistääksesi salaamatontajärjestelmää(t) -- sinun tulee ainoastaan painaa esc näppäintä aloittaaksesi salaamattoman järjestelmän (jos on useampia salaamattomia järjestelmiä, sinun tulee myös valita minkä järjestelmän käynnistät truecrypt käynnistys manageri valikosta).tiedoite: tavallisesti, aiemmin asennettu windows järjestelmä on asennettu käynnistys osiolle.

Estonio

if the currently running operating system is installed on the boot partition, then, after you encrypt it, you will need to enter the correct password even if you want to start any other unencrypted windows system(s) (as they will share a single encrypted windows boot loader/manager).in contrast, if the currently running operating system is not installed on the boot partition (or if the windows boot loader/manager is not used by any other system), then, after you encrypt this system, you will not need to enter the correct password to boot the other unencrypted system(s) -- you will only need to press the esc key to start the unencrypted system (if there are multiple unencrypted systems, you will also need to choose which system to start in the truecrypt boot manager menu).note: typically, the earliest installed windows system is installed on the boot partition.

Última actualización: 2009-12-14
Frecuencia de uso: 1
Calidad:

Referencia: MatteoT

Finés

virhe: pääsy evätty.osio jonne yritit päästä on joko 0 sektoria pitkä, tai se on käynnistyvä laite.

Estonio

viga: juurdepääs keelatud.partitsioon, millele proovite jjuurde pääseda on 0 sektorit pikk või on boot-seade.

Última actualización: 2009-12-14
Frecuencia de uso: 1
Calidad:

Referencia: MatteoT

Finés

5.4.4 "lisäksi voidaan todeta, että maakohtaiset ppp-ohjelmat käynnistyvät usein laajahkoilla, keskushallinnon tukemilla hankkeilla ja että myöhemmin toteutetaan pienimuotoisempia (joskus toistuvaluonteisia) hankkeita paikallis-ja alueyhteisöjen tasolla."

Estonio

5.4.4 samuti väärib märkimist, et riiklikud ppp programmid saavad sageli alguse suhteliselt suurtest projektidest keskvalitsuse toel, misjärel arenevad välja väiksemad (mõnikord korduva loomuga) projektid kohaliku või piirkondliku omavalitsuse tasandil.

Última actualización: 2008-03-04
Frecuencia de uso: 1
Calidad:

Referencia: Anónimo
Advertencia: contiene formato HTML invisible

Finés

58. ottaa huomioon, että turkin kanssa käytävät neuvottelut voidaan saattaa päätökseen vasta kun vuodesta 2014 käynnistyvää kautta koskevat rahoitusnäkymät on saatu vahvistettua;

Estonio

58. märgib, et ühinemisläbirääkimised türgiga oleks võimalik lõpetada vaid pärast eli finantsperspektiivi määratlemist 2014. aastale järgnevaks perioodiks;

Última actualización: 2008-03-04
Frecuencia de uso: 1
Calidad:

Referencia: Anónimo

Finés

3 kaikki jätteenpolttolaitokset on varustettava sellaisilla polttimilla, jotka käynnistyvät automaattisesti, kun palamiskaasujen lämpötila viimeisen polttoilman syötön jälkeen laskee 2 kohdassa osoitetun alle vähimmäislämpötilan. näitä polttimia on käytettävä myös käynnistämisen ja pysäyttämisen yhteydessä asianmukaisen vähimmäislämpötilan säilyttämiseksi niin kauan kun uunissa on palamatonta jätettä.

Estonio

käivitamisel ja seiskamisel või siis, kui põlemisgaaside temperatuur langeb allapoole lõikes 2 märgitud asjakohast vähimat temperatuuri, ei tohi põletitesse lasta kütust, mis võib põhjustada suuremaid heitmeid kui need, mis tekivad gaasiõli, nagu on määratletud direktiivi 75/716/emÜ artikli 1 lõikes 1, veeldatud gaasi või maagaasi põlemisel.põletusrajatistes tuleb kasutada süsteemi, mis välistab ohtlike jäätmete etteandmise:

Última actualización: 2008-03-04
Frecuencia de uso: 1
Calidad:

Referencia: Anónimo

Finés

(22) ranska huomauttaa, että yrityksen tulosten paraneminen on ollut nähtävissä koko vuoden 2003 ajan, vaikka suhdannetilanne on huonontunut. vaikka vuoden 2004 ennusteet pohjaavat vaikeana pysyttelevään suhdannetilanteeseen, ne viittaavat vuoden 2003 kaltaiseen liiketoiminnan tulokseen: voitto ennen korkoja ja veroja lienee 17 miljoonaa euroa ja nettotulos 2 miljoonaa euroa vuoden 2004 alkupuoliskolla. tämä osoittaa yrityksen kannattavuuden parantuneen selkeästi. liikevaihdon ennakoidaan kasvavan ensi vuoden alusta, sillä markkinoiden odotetaan toipuvan vuonna 2005, bullin uuden tarjontavalikoiman myynnin käynnistyvän hyvin ja rahoitustilanteen vakautuvan. tästä voitaneen johdonmukaisesti päätellä kannattavuuden paranevan jatkossakin. vuosien 2004–2007 liiketoimintasuunnitelma osoittanee samoin, että yrityksen kannattavuuden palautuminen on pysyvää.

Estonio

(22) prantsusmaa märgib, et ettevõtte majandustulemuste paranemine leidis kinnitust kogu 2003. aasta kestel halveneva konjunktuuri tingimustes. 2004. aasta kohta koostatavad prognoosid, mis on endiselt seotud keerulise majanduskeskkonnaga, annavad alust eeldada 2003. aastaga võrreldavaid majandustulemusi: 2004. aasta esimese poolaasta ebit moodustas 17 miljonit eurot ja puhastulu 2 miljonit eurot. sellest nähtub, et ettevõttel on õnnestunud märkimisväärselt langetada oma kasumi nullpunkti. sellistel tingimustel kaasneb 2005. aastal eeldatava turgude taashõivamise tulemusena saavutatava diskonteeritud käibe suurenemise, ettevõtte uute pakkumiste väljatöötamise ja rahandusliku seisundi tervenemisega automaatselt ka kasumlikkuse täiendav kasv. ettevõtte äriplaan ajavahemikuks 2004–2007 tõestab samuti, et ettevõtte elujõulisus on püsivalt taastatud.

Última actualización: 2008-03-04
Frecuencia de uso: 1
Calidad:

Referencia: Anónimo

Finés

1. euroopan unioni perustaa irakia varten euroopan unionin yhdennetyn oikeusvaltio-operaation eujust lex, johon kuuluu viimeistään 9 päivänä maaliskuuta 2005 alkava suunnitteluvaihe ja viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2005 käynnistyvä operatiivinen vaihe.

Estonio

1. käesolevaga moodustab euroopa liit euroopa liidu integreeritud õigusriigimissiooni iraagis, eujust lex, mis koosneb hiljemalt 9. märtsil 2005 algavast planeerimisetapist ning hiljemalt 1. juulil 2005 algavast täitmisetapist.

Última actualización: 2008-03-04
Frecuencia de uso: 1
Calidad:

Referencia: Anónimo

Finés

m. ottaa huomioon komission ilmoituksen, että eu:n on määritettävä vuonna 2014 käynnistyvän kauden rahoitusnäkymät, ennen kuin neuvottelut voidaan saattaa päätökseen,

Estonio

m. arvestades, et komisjon osutas, et el peab määratlema oma 2014. aastale järgneva perioodi finantsperspektiivi enne, kui läbirääkimised on võimalik lõpetada;

Última actualización: 2008-03-04
Frecuencia de uso: 1
Calidad:

Referencia: Anónimo

Finés

570 -ehdotuksen yksityiskohtaiset perustelut seuraavassa esitetään tärkeimmät ehdotukset tiivistetyssä muodossa. 1. kuljetukset a) nykytilanne tällä hetkellä kukin jäsenvaltio vastaa pelastuspalveluapunsa kuljetuksista. käytettävissä olevan kuljetuskapasiteetin puute on ollut suurin ongelma, joka on vaikuttanut euroopan pelastuspalvelualan avustustoimien tehokkuuteen. useat jäsenvaltiot ovat raportoineet äskettäisten avustustoimien yhteydessä, että ne voivat tarjoa pyydettyä apua, mutta että ne eivät pysty järjestämään tarvittavaa kuljetusta. syitä on monia ja ne vaihtelevat. kaikilla jäsenvaltioiden pelastuspalveluviranomaisilla ei ole omaa ilmakuljetuskapasiteettia, joka olisi niiden käytössä kaikkina aikoina. joissakin tapauksissa ei ole vahvistettu menettelyjä, jotka mahdollistaisivat kansallisen sotilaallisen kuljetuskapasiteetin käytön pelastuspalvelualan avustustoimissa. liikennelentokoneen käyttöönottoon liittyvä järjestelyt ovat usein monimutkaisia ja aikaa vieviä. jäsenvaltiot voivat kilpailla samasta kuljetuskapasiteetista. kuljetuskustannukset ovat lisäksi joissakin tapauksissa suhteettomia avun rahalliseen arvoon nähden. kuten vaikutustenarvioinnissa on selostettu, näiden ongelmien johdosta odotettu apu viivästyy, tai sitä ei voida toimittaa perille. vaikka jäsenvaltiot päättäisivät vastata kuljetuskustannuksista, nämä kustannukset vaikuttavat usein kielteisesti avustustoimen laajuuteen tai kestoon. tämä minimoi yhteisön pelastuspalveluavun positiivisen vaikutuksen. b) ehdotukset yhteisön pitäisi pyrkiä tiiviimpään yhteistyöhön tällä alalla. yhteisön tuki -sekä taloudellinen että käytännöllinen -pelastuspalvelualan avustustoimiin liittyville kuljetuksille lisää käytettävissä olevan avun määrää. se edistää yhteistyötä ja mahdollistaa sen, että yhteinen solidaarisuus voidaan osoittaa näkyvämmin apua tarvitseville maille. jäsenvaltio saa myös varmuuden siitä, että se voi luottaa yhteisön pelastuspalvelualan apuun, vaikka muiden jäsenvaltioiden kuljetuskapasiteetti olisi käytetty loppuun, se olisi riittämätöntä tai sitä ei olisi käytettävissä. vielä tärkeämpää on, että tällä tavoin yhteisö voi pelastaa enemmän ihmishenkiä ja varmistaa konkreettisen ja oikea-aikaisen avun tarjoamisen niille, jotka kärsivät katastrofien seurauksista. neuvoston päätökseen olisi näin ollen sisällytettävä mekanismin yhteydessä sovellettava pelastuspalveluavun kuljettamista koskeva uusi lähestymistapa. yleiset periaatteet ovat seuraavat: i) kansallisen pelastuspalveluavun kuljettamisen järjestäminen on edelleen mekanismin välityksellä apua tarjoavan maan ensisijaisen velvollisuus. käsillä olevassa ehdotuksessa vahvistetaan tämä vastuu siten, että jäsenvaltioita vaaditaan toteuttamaan toimenpiteitä pelastuspalveluavun oikea-aikaisten kuljetusten varmistamiseksi. ii) jäsenvaltioiden olisi mahdollisuuksien mukaan pyrittävä jakamaan kuljetusresurssinsa, jotta avun määrä voitaisiin maksimoida ja varmistaa sen nopea perille saaminen. iii) yhteisön rahoitusta[7] olisi käytettävä turvaverkkona silloin, kun kansallista kuljetuskapasiteettia ei ole käytettävissä, se on riittämätöntä tai sen käyttö ei käytännössä onnistu. rahoituksen avulla komissio voi mobilisoida täydentävää kuljetuskapasiteettia, jota tarvitaan varmistamaan nopeat avustustoimet vakavissa hätätilanteissa ja jota ei muuten olisi käytettävissä. täydentävän kuljetuskapasiteetin mobilisointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 13 artiklassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti. 2. euroopan nopean toiminnan valmiuksien kehittäminen a) nykytilanne yhteisön pelastuspalvelualan avustustoimet toteutetaan jäsenvaltioiden vapaaehtoisesti käyttöön asettamisen yksikköjen, asiantuntijoiden ja tarvikkeiden avulla. tästä syystä päätöksen 3 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot nimeävät etukäteen yksiköt ja asiantuntijat, jotka voivat olla käytettävissä avustustoimiin yhteisön mekanismin välityksellä. päätöksen 4 artiklan d kohdassa säädetään, että komissio perustaa koulutusohjelman, johon sisältyy kursseja, harjoituksia ja asiantuntijavaihtoa. koulutuksen tarkoituksena on parantaa pelastuspalveluhenkilöstön toimintavalmiutta. nämä toimet, vaikka ne ovatkin arvokkaita, eivät ole riittäviä kehittämään euroopan nopeaa toimintavalmiutta eurooppa-neuvoston toiveiden mukaisesti. tämä on vahvistettu myös valmiuksien arvioinnissa, jossa keskityttiin pelastuspalveluapuun, jota on käytettävissä eu:n alueella tapahtuvien vakavien terrori-iskujen aikana. arvioinnissa osoitetaan voimavaroissa olevat puutteet useilla alueilla, joilla todennäköisesti tarvittaisiin vastavuoroista apua[8]. näitä puutteita on korjattava sen varmistamiseksi, että yhteisö voi yhdessä tarjota tarvittavaa apua. viimeaikaiset kokemukset ovat lisäksi osoittaneet, että vapaaehtoisella vastavuoroisella avulla on rajansa. rajat tulevat vastaan erityisesti silloin, kuin samanlaisia tilanteita esiintyy useissa maissa samanaikaisesti (esimerkiksi samanaikaiset terrori-iskut eri puolilla eu:ta, metsäpalot tai tulvat). tiivistetysti voidaan todeta, että jäsenvaltioiden apu ei ole riittävää nopeiden pelastuspalvelutoimien varmistamiseksi kaikissa hätätilanteissa. b) ehdotukset tässä ehdotuksessa esitellään neljä uudistusta, jotka ilmentävät eu:n tavoitetta kehittää jäsenvaltioiden pelastuspalveluyksiköihin perustuvaa eu:n nopeaa toimintavalmiutta. ensiksi siinä vahvistetaan järjestelyt, joista neuvosto jo sopi 18 päivänä toukokuuta 2004, kun se hyväksyi yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat sotilastietokannan saattamista mekanismin käyttöön. näiden yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti ehdotuksessa kehotetaan jäsenvaltioita liittämään avunpyyntöä koskevaan vastaukseensa tiedot sotilaallisten voimavarojen saatavuudesta. toiseksi siinä kehotetaan eurooppa-neuvoston pyynnön mukaisesti jäsenvaltioita kehittämään pelastuspalveluyksiköitä. nämä yksiköt ovat jäsenvaltioiden pelastuspalveluresursseista koostuvia erityisiä ja ennalta määrättyjä avustusjärjestelyjä, joilla voidaan vastata tehokkaasti mekanismin välityksellä saatuihin avunpyyntöihin. ne voivat koostua tarvikkeista, henkilöstöstä tai näiden yhdistelmästä. niiden on oltava täysin yhteentoimivia, nopeasti käytettävissä olevia ja varustettuja hoitamaan joko tukitoimintoja tai vastaamaan ensisijaisiin tarpeisiin hätätilanteissa. näitä yksiköitä kehitettäessä olisi tutkittava synergiamahdollisuuksia muun vakavissa hätätilanteissa hyödynnettävän asiantuntemuksen kanssa. tärkeää on, että jäsenvaltio voi kehittää yksiköitä yksin tai yhteistyössä eri jäsenvaltioiden kanssa. viimeksi mainittu lisäisi yhteistyömahdollisuuksia erityisesti pienemmissä maissa ja antaisi kaikille jäsenvaltioille mahdollisuuden osallistua yksin tai yhdessä yhteisön pelastuspalvelualan avustustoimiin. kun yksikköjä koskevat tiedot on saatu käytettävissä olevaa apua koskevaan tietokantaan, seuranta-ja tiedotuskeskus voi avunpyynnön saatuaan yksilöidä nopeasti ne yksiköt, joita tarvitaan kipeimmin ja pyrkiä mobilisoimaan ne välittömästi asianomaisten jäsenvaltioiden kautta. kolmanneksi valmiuksien arviointi osoitti, että logistiikan alueella tarvitaan lisätoimia. yhteisön olisi hyödynnettävä mittakaavaetuja tällä alueella ja varmistettava, että keskeisiä tukitoimintoja (kuten viestintä, kevyet ajoneuvot paikan päällä, tarvikkeet, teknisten työpajojen laitteistot) varten perustetaan erikoisyksiköitä, jotka tarjoavat tukitoimintoja kaikkien jäsenvaltioiden pelastusyksiköille. näin pelastusyksiköt voivat keskittyä keskeisiin tehtäviinsä ja edistää siten euroopan pelastuspalvelualan toimien tehokkuutta ja vaikutusten maksimointia. tukiyksiköt koostuvat jäsenvaltioiden resursseista, jotka asianomaiset jäsenvaltiot toimittavat paikan päälle komissiota kuultuaan. lopuksi voidaan todeta, että yhteisön pelastuspalvelualan avustustoimien olisi edelleen perustuttava jäsenvaltioiden vapaaehtoisiin suorituksiin. käsillä olevassa ehdotuksessa säädetään kuitenkin uudesta toimintapoliittisesta kehyksestä jonka mukaisesti yhteisö voi kustannustehokkaasti täydentää jäsenvaltioiden toimia lisätuella. tällä tuella on tarkoitus tarjota apua, jota ei voida saada mekanismiin osallistuvista maista. se voisi koostua erityisvälineiden (kuten lääkintälentokoneet, erittäin tehokkaat tulvapumput tai metsäpaloissa käytettävät sammutuslentokoneet jne.) tilapäisestä vuokraamisesta. viimeksi mainittu ehdotus edellyttää tiukkojen perusteiden tai kynnysehtojen laatimista. ne vahvistettaisiin 13 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. tarkoituksena ei ole korvata kansallisia valmiustoimia tai tarjota yhteisön rahoitusta pelastuspalvelutoimissa tarvittavien välineiden hankkimiseksi jäsenvaltioissa. sen tarkoituksena on yksinkertaisesti sellaisen turvaverkon tarjoaminen, johon voidaan turvautua poikkeuksellisissa olosuhteissa jäsenvaltioiden tarjoaman avun täydentämiseksi. jos jäsenvaltioiden apu on riittämätöntä, sitä ei ole käytettävissä tai se on tehotonta, komissio voi vastata erityisiin humanitaarisiin tarpeisiin tai auttaa välttämään pysyvien ympäristöhaittojen syntymistä. tämän ehdotuksen tavoitteena on parantaa euroopan kansalaisten kollektiivista turvallisuutta uuden turvaverkon avulla, joten ehdotus on tarpeellinen ja toissijaisuusperiaatteen mukainen. se on välttämätön, jotta yhteisö voisi kaikkina aikoina vastata jonkun sen jäsenvaltion avunpyyntöön, vaikka pyydettyä apua ei olisi saatavilla missään muussa jäsenvaltiossa tai jos muiden jäsenvaltioiden apu olisi riittämätöntä. se tarjoaa lisäsuojaa ja -turvaa, jota erikseen toimivat jäsenvaltiot eivät voi tarjota. 3. varhaisvaroitusjärjestelmä yhteisön kyky toimia nopeasti luonnonkatastrofeissa riippuu varhaisvaroitusjärjestelmistä, joiden avulla jäsenvaltiot ja seuranta-ja tiedotuskeskus voivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet mahdollisimman pienellä viiveellä. näissä järjestelmissä olisi otettava huomioon nykyiset tietolähteet, kuten gdacs (global disaster alert and coordination system) ja yhdistyneiden kansakuntien suuronnettomuuksien arviointi-ja yhteistoimintajärjestelmä undac. yhteisö edistää näiden järjestelmien kehittämistä. tässä pyritään auttamaan jäsenvaltioita minimoimaan avustustoimien odotusaika luonnonkatastrofeissa ja edistämään eu:n kollektiivista toimintavalmiutta. neuvosto on ilmaissut selkeästi, että toimia tällä alalla olisi jatkettava. neuvoston päätöksessä on säädettävä asianmukaisesta oikeusperustasta tämän työn jatkamiseksi mekanismin puitteissa. varhaisvaroitusjärjestelmää koskevien ehdotettujen toimien pääasiallisena tavoitteena on suojella euroopan kansalaisia vakavien luonnonkatastrofien vaikutuksilta. esimerkkejä asiaankuuluvista toimista tällä alalla ovat: nykyisten varhaisvaroitusjärjestelmien arviointi ja tarvittaessa parantaminen, havainnointijärjestelmien linkittäminen paremmin varoitusjärjestelmiin, eri järjestelmien välisten synergiaetujen selvittäminen ja näiden järjestelmien linkittäminen, jotta ne olisivat helposti päätöksentekijöiden käytettävissä. 4. kolmansissa maissa tapahtuvien avustustoimien koordinointi a) nykytilanne yhteisön ulkopuolella tapahtuvat avustustoimet voidaan joko toteuttaa itsenäisesti tai osana jonkun kansainvälisen järjestön johtamaa operaatiota. joissakin katastrofitilanteissa pelastuspalvelualan avustustoimilla tarjotaan humanitaarista apua ja edistetään laajempia humanitaarisia pyrkimyksiä. sekä pelastuspalvelualan avustustoimilla että humanitaarisella avulla vastataan vakavien katastrofien aiheuttamiin välittömiin tarpeisiin. pelastuspalvelualan avustustoimet ovat usein luonteeltaan lyhytaikaisia, mutta humanitääriset toimet jatkuvat yleensä hätätilanteen akuutin vaiheen jälkeen[9]. komissiossa on tehty järjestelyjä tiiviin yhteistyön varmistamiseksi mekanismin ja echo:n välillä ja kokonaisvaltaisten välittömien avustustoimien mahdollistamiseksi katastrofeissa. komission toimintaohjeissa vahvistetaan edelleen ey:n humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun yhteisvaikutusta hyödyntäen niiden erilaisia rooleja ja vahvuuksia. tämän pitäisi myös mahdollistaa se, että yhteisön ja jäsenvaltioiden humanitaarisesta avusta voidaan tiedottaa tarkemmin. erityisesti on pyritty myös varmistamaan asianmukainen koordinaatio yk:n kanssa. komissio ja yk:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö ocha allekirjoittivat lokakuussa 2004 sopimuksen, jossa vahvistettiin tulevaan yhteistyöhön ja koordinaatioon sekä päällekkäisten toimien välttämiseen sovellettavat perusperiaatteet. komissio jatkaa koordinointia yk:n ja muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa käytettävissä olevien resurssien käytön maksimoimiseksi. b) ehdotukset yhteisön tason koordinaation parantaminen on edellytys sille, että voidaan tukea yleisiä koordinointitoimia ja varmistaa euroopan kokonaisvaltainen osallistuminen maailmanlaajuiseen avustustoimintaan. neuvoston päätöksen 6 artiklassa olisi näin ollen selvennettävä euroopan unionin puheenjohtajana toimivan jäsenvaltion, paikalla olevan avustustoimia koordinoivan yksikön ja komission tehtäviä ja vastuuta (ne ovat kehittyneet käytännön toimien yhteydessä). puheenjohtajamaa koordinoi poliittista kantaa läheisessä yhteistyössä komission kanssa. tärkeintä on kuitenkin, että se on yhteistyössä katastrofista kärsivän maan kanssa, erityisesti vakavan hätätilanteen alkuvaiheessa, yhteisön avustustoimien toimittamiseksi paikan päälle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. ehdotus mahdollistaa myös sen, että puheenjohtajamaa pyytää jotain toista jäsenvaltiota ottamaan vastuun poliittisesta koordinaatiosta joko kokonaan tai osittain. tämä voi osoittautua hyödylliseksi esimerkiksi hätätilanteissa, jotka käynnistyvät yhden maan puheenjohtajuuden aikana ja ulottuvat myös seuraavan maan puheenjohtajakaudelle, tai jos samaan aikaan sattuu useita hätätilanteita tai jos puheenjohtajamaalla ei ole kahdenvälisiä suhteita katastrofista kärsivän maan kanssa. vastaavasti puheenjohtajamaan olisi näissä olosuhteissa voitava pyytää apua komissiolta. komissio koordinoi operatiivisen tason pelastuspalvelutoimia seuranta-ja tiedotuskeskuksen kautta ja läheisessä yhteistyössä apua tarjoavien jäsenvaltioiden, katastrofista kärsivän maan sekä lisäksi yk:n kanssa, jos se osallistuu toimiin. kun apua koskeva pyyntö on toimitettu mekanismin välityksellä, olisi kaikkien pelastuspalveluapua tarjoavien jäsenvaltioiden otettava yhteyttä seuranta-ja tiedotuskeskukseen, jotta komissio voisi varmistaa kattavat ja johdonmukaiset euroopan pelastuspalvelutoimet maailmanlaajuisissa avustusoperaatioissa. tarvittaessa komissio päättää puheenjohtajamaata kuultuaan mobilisoida ja lähettää paikan päälle jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuvan arviointi-ja/tai koordinointiyksikön. arviointi-ja/tai koordinointiyksikölle olisi annettava selkeä toimeksianto ja virallinen valtuutus koordinoida yhteisön mekanismin puitteissa toimivien pelastuspalveluyksiköiden toimia. yksikölle olisi annettava logistinen perustuki, erityisesti viestintävälineet, jotta se pystyisi koordinoimaan euroopan pelastuspalveluapua tehokkaasti. -

Estonio

ettepaneku üksikasjalik selgitus põhiettepanekute kokkuvõte on järgmine. 1. transport a) praegune olukord praegu vastutab iga üksik liikmesriik kodanikukaitseabi jaoks vajaliku transpordi korraldamise eest. kättesaadavate transpordivõimaluste puudumine on olnud kõige keerulisem probleem, mis on vähendanud euroopa kodanikukaitse abimissioonide tõhusust. viimaste missioonide käigus teatasid mitmed liikmesriigid, et nendel on võimalik pakkuda taotletud abi, kuid neil ei ole võimalik korraldada transporti. põhjuseid on mitmeid ning erinevaid. mitte kõikidel liikmesriikide kodanikukaitsega tegelevatel ametiasutustel ei ole õhutranspordivõimalusi, millele nad saaksid kogu aeg kindlad olla. mõnel juhul ei ole kehtestatud korda, mis käsitleks riikliku militaartranspordi kasutamist kodanikukaitseabi transportimiseks. Äriotstarbeliste õhusõidukite kasutamise korraldamine on tihti tülikas ja aeganõudev. liikmesriigid võivad taotleda samade transpordivõimaluste kasutamist. lisaks sellele ei ole transpordikulud mõnel juhul vastavuses abi rahalise väärtusega. mõju hindamises esitatu kohaselt viivad kõnealused probleemid tihti selleni, et vajatud abi saatmisel tekib viivitus või seda ei saadeta üldse välja. isegi juhul kui liikmesriigid otsustavad kanda transpordi rahalised kulud, on kõnealustel kuludel negatiivne mõju missiooni ulatusele või selle pikkusele ning seega minimeerivad need ühenduse kodanikukaitseabi positiivset mõju. b) ettepanekud Ühendus peaks püüdma teha kõnealuses valdkonnas taotlema tihedamat koostööd. nii ühenduse rahalise kui ka praktilise abi tulemuseks transpordi hankimisel kodanikukaitseabi jaoks on see, et kättesaadava abi maht kasvab. sellega soodustatakse koostööd ning võimaldatakse märgatavamalt tõestada meie ühtekuuluvust abi vajavate riikidega. see kinnitab liikmesriikidele, et nad võivad ühenduse kodanikukaitseabile kindlad olla isegi juhul, kui nende endi transpordivõimalused on ammendatud, ebapiisavad või kui need ei ole kättesaadavad. kõige tähtsam on, et sedasi on ühendusel võimalik päästa rohkem inimelusid ning tagada õnnetuste tõttu kannatavatele inimestele reaalset ja õigeaegset abi. seepärast peaks nõukogu otsus sisaldama uut lähenemisviisi, mis käsitleb kodanikukaitseabi transporti mehhanismi raamistikus. peamised põhimõtted on järgmised: i) riikliku kodanikukaitseabi transport jääb esmatähtsaks kohustuseks igale riigile, kes pakub mehhanismi kaudu abi. käesoleva ettepanekuga rõhutatakse kõnealust kohustust ning liikmesriikidelt nõutakse meetmete võtmist kodanikukaitseabi õigeaegse transpordi tagamiseks; ii) võimaluse korral peaksid liikmesriigid ühise panuse abil üritama oma transpordiressursse jagada, et abi maksimeerida ning tagada selle kiire kohaletoimetamine; iii) ühenduse rahastamist[7] tuleks kasutada ettevaatusabinõuna, kui riiklik transport ei ole kättesaadav, piisav või kui seda ei ole võimalik tõhusalt kohale toimetada. selle abil võimaldatakse komisjonil suurõnnetuste puhul mobiliseerida kiire reageerimise tagamiseks vajalikud täiendavad transpordivõimalused, mis ei ole muidu kättesaadavad. täiendavate transpordivõimaluste üksikasjalikud mobiliseerimiseeskirjad kehtestatakse vastavalt artiklis 13 sätestatud menetlusele. 2. euroopa kiirreageerimisvõime suunas a) praegune olukord Ühenduse kodanikukaitse abimissioone rakendatakse meeskondade, ekspertide ning varustuse abil, mille liikmesriigid on vabatahtlikkuse alusel kättesaadavaks muutnud. seepärast on käesoleva otsuse artiklis 3 nõutud, et liikmesriigid määraks varem kindlaks need meeskonnad ja eksperdid, kes on ühenduse mehhanismi raames missioonideks kättesaadavad. artikli 4 punktiga d tehakse komisjonile ülesandeks rakendada missiooniosaliste valmisolekut täiustavat koolitusprogrammi, mis koosneb kursustest, õppustest ning ekspertide vahetusest. Ükskõik kui väärtuslikud kõnealused elemendid ka ei oleks, on nad euroopa Ülemkogu taotletud kiirreageerimisvõime arendamise jaoks ebapiisavad. seda on kinnitatud ka elis toimuvate terrorirünnakute puhul kättesaadavale kodanikukaitseabile keskendunud reageerimisvõimealases hindamises. kõnealusest hindamisest on ilmnenud teatavad reageerimisvõimega seotud puudused mitmes valdkonnas, kus vastastikune abi on tõenäoliselt vajalik.[8] nendega peab tegelema selle tagamiseks, et ühendus saaks vajaduse korral ühiselt abi pakkuda. lisaks sellele on varasem kogemus näidanud, et igal vabatahtlikul vastastikuse abistamise süsteemil on oma piirangud, eelkõige juhul kui samasugused ohud mõjutavad samaaegselt mitmeid riike (nt samal ajal toimuvad terrorirünnakud mitmel pool euroopas, metsatulekahjud, üleujutused). lühidalt öeldes ei pruugi liikmesriikide abi olla piisav, et tagada kodanikukaitsealane kiirreageerimine kõikide õnnetuste korral. b) ettepanekud käesoleva ettepanekuga esitatakse neli uuendust, mis väljendavad euroopa liidu püüdlusi seoses liikmesriikide kodanikukaitsemoodulitel põhineva kiirreageerimisvõime arendamisega elis. esiteks kinnitatakse sellega nõukogus juba 18. mail 2004 kokkulepitud kord, kui võeti vastu üksikasjad, mis käsitlevad sõjalise andmebaasi sisu muutmist mehhanismile kättesaadavaks. vastavalt kõnealustele üksikasjadele kutsutakse liikmesriike ettepanekuga üles lisama sinna teavet nende valduses olevate sõjaliste vahendite kättesaadavuse kohta, mida saaks kasutada abitaotlustele reageerimisel. teiseks kutsutakse sellega euroopa Ülemkogu nõudmisel liikmesriike üles tegema tööd kodanikukaitsemoodulite arendamise suunas. kõnealused moodulid kujutavad endast liikmesriikide konkreetseid ning varem kindlaks määratud kodanikukaitseressursse, mille abil on võimalik mehhanismi kaudu edastatavatele abitaotlustele tõhusalt reageerida. need võivad koosneda varustusest, töötajatest või moodustada nende kahe kombinatsiooni. kõnealused moodulid peavad olema täielikult koostalitlusvõimelised, kiiresti töövalmis ning varustatud, et täita kas abifunktsioone või tegeleda õnnetustest tulenevate esmavajadustega. kõnealuste moodulite arendamise käigus võib võimalikke koosmõjusid uurida suurõnnetustele reageerimist käsitlevate muud liiki asjakohaste eksperthinnangutega. kõige tähtsam on see, et mooduleid võivad arendada nii liikmesriigid ühekaupa kui ka koostööd tehes. viimane võimalus looks täiendavaid koostöövõimalusi eelkõige väiksematele riikidele ning selle abil võimaldatakse kõikidel liikmesriikidel anda ühenduse kodanikukaitsemissioonidesse kas oma üksik-või koondpanus. kui moodulid muutuvad kättesaadavat abi sisaldava andmebaasi oluliseks osaks, saab järelevalve-ja teabekeskus pärast abitaotluse saamist kiiresti kindlaks määrata kõige vajalikumad moodulid ning korraldada pädeva/pädevate liikmesriigi/liikmesriikide kaudu nende viivitamatu mobilisatsiooni. kolmandaks, reageerimisvõime hindamisest on ilmnenud vajadus täiendavate logistikaalaste meetmete järele. Ühendus peaks kõnealuses valdkonnas kasutama mastaabisäästu ning tagama, et kesksete abifunktsioonide (teabevahetus, kergesõidukid sündmuskohal, varustus, töökodade tehnilised seadmed) jaoks luuakse pühendunud üksused, kes pakuvad oma teenuseid kõikide liikmesriikide päästemeeskondadele. see võimaldab viimastel keskenduda oma põhiülesannetele, suurendada oma tõhusust ning maksimeerida euroopa kodanikukaitseabi mõju. abimoodulid koosnevad liikmesriikide ressurssidest, mille asjaomased liikmesriigid saadavad välja pärast konsulteerimist komisjoniga. lõpetuseks, samas kui põhiliselt peaks ühenduse kodanikukaitseabi jätkuvalt toetuma liikmesriikide vabatahtlikule panusele, pakutakse käesoleva ettepanekuga välja raamistik uue poliitika jaoks, millega ühendusel võimaldatakse täiendada liikmesriikide abi täiendava abi ning võimalustega kulutasuvamalt. kõnealuse toetuse eesmärk on anda sellist abi, mida ei ole võimalik saada mehhanismis osalevatest riikidest. see võib koosneda erivarustuse ajutisest üürimisest (meditsiinilise varustusega õhusõidukid, suure võimsusega pumbad üleujutuste jaoks, õhusõidukid tulekustutuseks jne). viimasena nimetatud ettepanekuga nõutakse rangete nõuete või künniste kehtestamist vastavalt artiklis 13 sätestatud menetlusele. kõnealuse ettepanekuga ei kavatseta asendada riiklikke valmisolekumeetmeid või pakkuda ühenduse rahastamist kodanikukaitsealase varustuse hankimiseks liikmesriikide tasandil. selles keskendutakse selliste täiendavate ettevaatusabinõude pakkumisele, mis hõlmavad liikmesriikide pakutava abi täiendamist ning mille suhtes saab erakorralistes olukordades kindel olla. kui liikmesriikide abi on ebapiisav, ebatõhus või see ei ole kättesaadav, võimaldatakse ühendusel ettepaneku kohaselt tegeleda humanitaarabialaste erivajadustega või vältida korvamatut kahju keskkonnale. olles suunatud euroopa kodanike ühise turvalisuse tagamisele täiendavate ettevaatusabinõude kaudu, vastab käesolev ettepanek vajaduse ning subsidiaarsusega seotud nõuetele. see on vajalik eeltingimus, et võimaldada ühendusel igal ajal reageerida mõnest oma liikmesriigist saabuvale abitaotlusele, isegi juhul kui taotletud abi ei saa pakkuda ükski muu liikmesriik või kui muude liikmesriikide riiklik abi on ebapiisav või see ei ole kättesaadav. sellega pakutakse täiendavat kaitse-ja turvataset, mida liikmesriigid ei saa üksikult tagada. 3. varajane hoiatamine Ühenduse võime loodusõnnetustele kiiresti reageerida sõltub varajase hoiatamise süsteemide kättesaadavusest, mis võimaldavad liikmesriikidel ning järelevalve-ja teabekeskusel võtta vajalikud meetmed võimalikult lühikese viivitusega. kõnealuste süsteemidega tuleks arvesse võtta selliseid olemasolevaid teabeallikaid nagu gdacs (global disaster alert and coordination system) ning undac-häiresüsteem. kõnealuste süsteemide arendamise soodustamise kaudu abistaks ühendus liikmesriike loodusõnnetustele reageerimiseks kuluva üleminekuaja minimeerimisel ning suurendaks eli ühist võimet kiiresti reageerida. nõukogu on väljendanud suurt huvi täiendava töö tegemise vastu kõnesolevas valdkonnas. nõukogu otsusega on vaja luua asjakohane õiguslik alus, et asjaomase tööga saavutada soovitud tulemus mehhanismi raames. Ühenduse kavandatava varajast hoiatamist käsitleva meetme põhieesmärk on kaitsta euroopa kodanikke paremini suurte loodusõnnetuste mõjude eest. asjakohaste meetmete näited kõnealuses valdkonnas on järgmised: olemasolevate varajase hoiatamise süsteemide hindamine ja vajaduse korral ajakohastamine, tuvastussüsteemide parem ühendamine häiremehhanismidega, erinevate süsteemide vaheliste koosmõjude kindlaksmääramine ning nende ühendamine, et need oleksid otsustajatele kergesti kättesaadavad. 4. missioonide koordineerimine kolmandates riikides a) praegune olukord Ühenduseväliseid abimissioone võib korraldada kas iseseisvalt või rahvusvahelise organisatsiooni juhitava abimissiooni osana. mõnes hädaolukorras sekkub kodanikukaitse, et tegeleda humanitaarabivajadustega, ning annab sellega oma panuse laiemasse humanitaarabiprojekti. nii kodanikukaitseabi kui ka humanitaarabi tegelevad suurõnnetustest tulenevate esmavajadustega. kui kodanikukaitse abimissioonid on enamjaolt lühiajalised, siis tavaliselt jätkuvad humanitaarabioperatsioonid ka pärast hädaolukorra kõige raskemat etappi.[9] komisjonis on välja töötatud kord, mille abil tagada mehhanismi ja euroopa Ühenduse humanitaarameti vaheline tihe koostöö ning võimaldada terviklikku reageerimist õnnetustega kaasnevatele hädaolukordadele. komisjoni töökorra kohaselt jätkatakse eÜ humanitaarabi ja kodanikukaitse vaheliste koosmõjude kindlustamist, võttes aluseks nende eriülesanded ja suhtelised eelised. see peaks samuti võimaldama ühenduse ja liikmesriikide humanitaarabipanuse täpsemat aruandlust. erilisi jõupingutusi on tehtud ka asjakohase koordineerimise tagamiseks Üroga. oktoobris 2004 allkirjastati komisjoni ja Üro ocha vaheline leping, millega kehtestatakse täiendavat koostööd ja koordineerimist ning tarbetu topelttöö vältimist käsitlevad aluspõhimõtted. komisjon jätkab püüdlusi koordineerimise saavutamiseks Üro ning muude rahvusvaheliste osalistega, et maksimeerida kättesaadavate ressursside kasutamise tõhusust. b) ettepanekud täiustatud koordineerimine ühenduse tasandil on eeltingimuseks üldise koordineerimistegevuse toetamiseks ning euroopa tervikliku panuse tagamiseks ülemaailmsesse abiprojekti. seepärast tuleks nõukogu otsuse artiklis 6 täpsustada euroopa liidu nõukogu eesistujariigi, sündmuskohal asuva kodanikukaitsealase koordineerimismeeskonna ning komisjoni praktikas välja kujunenud ülesandeid ja vastutusalasid. eesistujariik koordineerib poliitilist reageerimist, konsulteerides põhjalikult komisjoniga. kõige tähtsam on, et ta teeb koostööd kannatanud riigiga eelkõige suurõnnetuse esimestes etappides, et hõlbustada ühenduse abimissiooni varast lähetamist. samuti antakse käesoleva ettepanekuga eesistujariigile võimalus taotleda, et mõni muu liikmesriik võtaks poliitilise koordineerimise eest kas täieliku või osalise vastutuse. see võib osutuda kasulikuks näiteks siis, kui hädaolukord algab ühe riigi eesistumisaja jooksul ning jätkub järgmise riigi eesistumisajal, kui samal ajal toimub mitu õnnetust või kui eesistujariigil ei ole kannatanud riigiga kehtestatud kahepoolseid suhteid. samamoodi peaks eesistujariigil olema võimalik kõnealuses olukorras taotleda abi komisjonilt. komisjon koordineerib euroopa kodanikukaitseabiga seotud reageerimist operatiivtasandil järelevalve-ja teabekeskuse kaudu, konsulteerides tihedalt abi andvate liikmesriikide, kannatanud riigi ning osalemise korral ka Üroga. kui mehhanism on abitaotluse edastanud, peaksid kõik kodanikukaitseabi pakkuvad liikmesriigid tegema koostööd järelevalve-ja teabekeskusega, et võimaldada komisjonil tagada ülemaailmsesse abiprojekti terviklik ja ühtne euroopa kodanikukaitseabi panus. komisjon otsustab pärast eesistujariigiga konsulteerimist vajaduse korral mobiliseerida ja välja saata liikmesriikide ekspertidest koosneva hindamis-ja/või koordineerimismeeskonna. hindamis-ja/või koordineerimismeeskonnale tuleks anda selged volitused ning ametlik luba koordineerida ühenduse mehhanismi raames tegutsevate kodanikukaitseabi meeskondade tööd. meeskonnale tuleks anda elementaarne logistiline abi, eelkõige varustus teabevahetuse korraldamiseks, et võimaldada tal euroopa kodanikukaitseabi tõhusalt koordineerida. -

Última actualización: 2008-03-04
Frecuencia de uso: 1
Calidad:

Referencia: Anónimo

Finés

16. viraston tutkimukset käynnistyvät yleensä kolmansilta osapuolilta tulevien tietojen perusteella. kyseessä ovat komission yksiköiltä, muilta eu:n toimielimiltä, jäsenvaltioiden viranomaisilta, yksityishenkilöiltä tai taloudellisilta toimijoilta tulevat ilmiannot. kun tiedot on saatu, viraston rekistereihin avataan uusi tiedosto [16]. tutkintaan kuuluu kolme päävaihetta:

Estonio

16. Üldiselt alustab amet juurdlusi kolmandatelt osapooltelt saadud teabe põhjal, milleks on enamasti komisjoni talitustelt, teistelt eli institutsioonidelt, liikmesriikide asutustelt ning samuti eraisikutelt või äriühingutelt saadud avaldused. sellise teabe saamisel avatakse ameti juhtumite haldussüsteemis uus juhtum. [16] juurdlustegevus jaguneb seejärel kolme peamisesse etappi:

Última actualización: 2008-03-04
Frecuencia de uso: 1
Calidad:

Referencia: Anónimo

Finés

2) siihen asti kun yhtäältä saadaan demokratiavaje kurotuksi umpeen institutionaalisin uudistuksin, jotka käynnistyvät ehdotetun perustuslakisopimuksen myötä, ja toisaalta vihdoin hyväksytään euroopan unionin nykyisten demokraattisten elinten rooli ja työskentely, on unionin toimielinten ensisijaisena tehtävänä pyrkiä muin keinoin poistamaan demokratiavajeen keskeisiä osatekijöitä ja antaa kansalaisille mahdollisuus ilmaista näkemyksensä eurooppa-hankkeen poliittisesta tulevaisuudesta.

Estonio

2) kuni demokraatia puudujääki ei parandata institutsioonilise reformi käigus, nagu on sätestatud põhiseaduse lepingus, ning olemasolevate euroopa liidu demokraatlike organite rolli ja tööd ei aktsepteerita, on euroopa liidu institutsioonide peamine kohustus aidata hüvitada demokraatia puudujääki muude vahenditega, et võimaldada kodanikel väljendada oma arvamust euroopa projekti kohta;

Última actualización: 2008-03-04
Frecuencia de uso: 1
Calidad:

Referencia: Anónimo

Finés

sopimuksen tekeminen oli yksi virstanpylväs matkalla kohti lopullista päämäärää, joka on laatia unionille toimintaohjelmat käynnistyviksi heti vuoden 2007 alusta. tässä vaiheessa on jatkettava työtä eri säädösten parissa. komissio aikoo toimia tässä työssä alullepanevana voimana ja tukijana, kuten se on tehnyt neuvottelujen alusta lähtien.

Estonio

kokkuleppe sõlmimine on oluline samm lõppeesmärgi suunas, milleks on rakenduskavade valmimine 2007. aasta alguseks. praegu tuleb jätkata tööd iga õigusakti tasandil. komisjon soovib selle nimel jätkata oma rolli algatajana ja kompromisside otsijana, mida ta on täitnud alates läbirääkimiste algusest.

Última actualización: 2008-03-04
Frecuencia de uso: 1
Calidad:

Referencia: Anónimo

Finés

-toteuttaa ennakkoarviointi, joka kattaisi ohjelmaan lähitulevaisuudessa (vuoden 2006 loppuun mennessä) mahdollisesti sisällytettävät uudet painotukset sekä vaihtoehdot poliittisiksi linjoiksi ohjelman vuodesta 2006 käynnistyvää uutta vaihetta varten.

Estonio

-anda eelhinnang programmi võimalikele rõhuasetuse muutustele lähitulevikus (kuni 2006. aasta lõpuni) ja programmi uue etapi võimalikele poliitilistele valikutele pärast 2006. aastat.

Última actualización: 2008-03-04
Frecuencia de uso: 1
Calidad:

Referencia: Anónimo

Finés

13) ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä on tarvittaessa täydennettävä lisätoimenpiteillä, jotka käynnistyvät syttymisen jo tapahduttua. paras mahdollinen turvallisuus voidaan saavuttaa yhdistämällä ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja muita täydentäviä toimenpiteitä, jotka rajoittavat räjähdyksen työntekijöitä vahingoittavia vaikutuksia.

Estonio

(13) ennetusabinõudele tuleb vajaduse korral lisada täiendavad meetmed, mis jõustuvad siis, kui süttimine on aset leidnud; maksimaalse ohutuse võib saavutada, kui ühendada ennetusabinõud muude täiendavate meetmetega, mis vähendavad plahvatuste kahjulikku mõju töötajatele;

Última actualización: 2008-03-04
Frecuencia de uso: 1
Calidad:

Referencia: Anónimo

Finés

komissio hyväksyy ajatuksen markkinavalidoinnin ja käyttöönoton alkuvaiheen sisällyttämisestä monivaiheisiin hankkeisiin. tämä edellyttää muutosta rahoitusasetukseen, jota tällä hetkellä sovelletaan myös sekä liikenteen että energia-alan ten-ohjelmaan. tämä näkökohta saa kaiken sille kuuluvan huomion eten-ohjelman tulevaa kehitystä koskevissa keskusteluissa, joissa käsitellään vuodesta 2007 käynnistyvää, uutta oikeusperustaa edellyttävää jatko-ohjelmaa.

Estonio

komisjon nõustub ideega lõimida turukontroll ja esialgne kasutuselevõtmine mitmeetapilistes projektides. see nõuab muutusi finantsmääruses, mida praegu kohaldatakse ka transpordi teni ja energeetika teni suhtes. seda küsimust kaalutakse igakülgselt e-teni edasist arengut käsitlevates aruteludes seoses kavandatud jätkuprogrammiga pärast 2007. aastat, mis vajab uut õiguslikku alust.

Última actualización: 2008-03-04
Frecuencia de uso: 1
Calidad:

Referencia: Anónimo

Finés

on totta, ettei hallintoyksiköillä ole aina selkeää oikeudellista asemaa, mutta niiden tärkeimmät suhteet kansalliseen tulojen ja menojen hyväksyjään on kuitenkin vahvistettu pöytäkirjoin tai sopimuksin.vaikka paljon valmistelua vaativien hankkeiden täytäntöönpano ja varojen maksaminen käynnistyvät hitaasti, niiden etuna on kuitenkin se, että paikallisyhteisöt ymmärtävät hankkeet paremmin ja ottavat niihin osaa innokkaasti.yhdeksännen ekr:n yhteydessä on otettu käyttöön määräyksiä, joiden avulla työsuunnitelmien hallinnoinnin luotettavuutta ja tehokkuutta voidaan parantaa riittävästi.europeaid-yhteistyötoimisto on juuri saanut valmiiksi rekisterin meneillään olevista ja tammikuun 2003 jälkeen lopetetuista pienimuotoisista hankkeista. -

Estonio

whilst the legal status of the management units is not always clear, their main relations with the national authorising officer are nonetheless laid down in protocols or contracts.projects requiring lengthy preparations can be slow as regards implementation and disbursement of funds but have the advantage of fostering better understanding of projects by local authorities, which then have a better insight into the spirit of the projects.the 9th edf now includes adequate provisions for improving the reliability and effectiveness of the management of the "programme estimates".the europeaid cooperation office has now finished drawing up a register of ongoing microprojects and those completed since january 2003. -

Última actualización: 2008-03-04
Frecuencia de uso: 1
Calidad:

Referencia: Anónimo
Advertencia: contiene formato HTML invisible

Finés

3.7.2 komitea toivoo saavansa riittävästi tietoa voidakseen antaa aiheesta lausunnon ja tehdä myös 1. tammikuuta 2007 käynnistyvän ja tuolloin alkuvaiheessa olevan marco polo ii -ohjelman mahdollista muuttamista koskevia ehdotuksia.

Estonio

3.7.2 komitee loodab, et saab piisavalt teavet arvamuse koostamiseks ja võimaluse korral ettepanekute tegemiseks, et vajaduse korral korrigeerida marco polo ii programmi, mis saab alguse 1. jaanuaril 2007. aastal ja on seetõttu aruande esitamise ajal oma rakendamise algfaasis.

Última actualización: 2008-03-04
Frecuencia de uso: 1
Calidad:

Referencia: Anónimo

Finés

e) varmistetaan vuodesta 2003 käynnistyvä säännöllinen tiedottaminen, jonka avulla voidaan luoda perusta

Estonio

e) 2003. aastast alates regulaarse teabe esitamine, mille abil võib luua aluse:

Última actualización: 2008-03-04
Frecuencia de uso: 1
Calidad:

Referencia: Anónimo

Finés

euroopan unioni perustaa georgiaan euroopan unionin oikeusvaltio-operaation eujust themis, johon kuuluu viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2004 alkava suunnitteluvaihe ja viimeistään 15 päivänä heinäkuuta 2004 käynnistyvä operatiivinen vaihe.

Estonio

käesolevaga moodustab euroopa liit gruusias esdp raames euroopa liidu õigusriigimissiooni eujust themis, mis koosneb hiljemalt 1. juulil 2004. aastal algavast planeerimisetapist ning hiljemalt 15. juulil 2004. aastal algavast täitmisetapist.

Última actualización: 2014-11-15
Frecuencia de uso: 1
Calidad:

Referencia: Anónimo

Finés

pumppu on mitoitettava siten, että se kykenee jatkuvasti toimittamaan riittävästi vettä tarvittavalla paineella, jos kaikki suurimman suojattavan tilan pinta-alan kattamiseen tarvittavat suihkusuuttimet käynnistyvät samanaikaisesti.

Estonio

pump tuleb dimensioneerida nii, et see suudaks varustada süsteemi piisava veekogusega nõutava surve all, kui korraga on aktiveeritud kõik pihustid, mis on vajalikud kõige suurema kaitstava ruumi pindala katmiseks.

Última actualización: 2014-11-17
Frecuencia de uso: 1
Calidad:

Referencia: Anónimo

Obtenga una traducción de calidad con
4,401,923,520 contribuciones humanas

Usuarios que están solicitando ayuda en este momento:



Utilizamos cookies para mejorar nuestros servicios. Al continuar navegando está aceptando su uso. Más información. De acuerdo