Usted buscó: junaliikenteen (Finés - Letón)

junaliikenteen valvonta
vilcienu uzraudzības pakalpojumi

nämä ehdotukset kuuluvat komission tavoitteeseen ulottaa lento- ja junaliikenteen matkustajien oikeudet koskemaan myös muita liikennemuotoja.
spēkā esošās baltās grāmatas termiņš beidzas 2010. gadā, tāpēc šis paziņojums ir pirmais pasākums periodā pēc paveiktā darba.

junaliikenteen kiinteiden tai liikkuvien osatekijöiden seuranta ja huolto on järjestettävä ja toteutettava sekä niiden laajuus määriteltävä siten, että ne toimivat asianmukaisesti säädetyissä oloissa.
vilcienu kustībā iesaistītu stacionāru vai pārvietojamu daļu pārraudzība un tehniskā apkope jāorganizē, jāveic un jāizskaitļo tā, lai paredzētajos apstākļos saglabātu to darbību.

sijoitukset kattavat yhteisöllisellä, kansallisella ja alueellisella tasolla liikennestrategioita, joissa haetaan tasapainoa tie- ja junaliikenteen ja kestävien kuljetusmuotojen välille.
ieguldījumi aptvers transporta stratēģijas es, valstu un reģionālajā līmenī, esot līdzsvarā starp ceļu transportu, dzelzceļu un ilgtspējīga transporta veidiem.

jotta liikkuva kalusto olisi täysin yhteensopivaa muun junaliikenteen kanssa, sen on tasamaalla olevalla radalla saavutettava vähintään taulukossa 20 esitetyt ajan suhteen lasketut keskimääräiset kiihtyvyysarvot:
lai nodrošinātu pareizu saderību ar citu vilcienu satiksmi, vidējam minimālajam paātrinājumam, ko aprēķina laikā uz horizontāla sliežu ceļa, jābūt tādam, kā norādīts 20. tabulā.

kansalliset, kahdenkeskiset tai monenkeskiset jäsenvaltioiden ja rautatieyritysten tai infrastruktuurin haltijoiden väliset sopimukset, jotka ovat voimassa joko pysyvästi tai tilapäisesti ja jotka ovat välttämättömiä aiotun junaliikenteen erityisluonteen tai alueellisen ominaisuuden vuoksi;
starp dalībvalstīm un dzelzceļa uzņēmumu(-iem) vai infrastruktūras pārvaldītāju(-iem) spēkā esošie valsts līmeņa, divpusējie vai daudzpusējie nolīgumi, kas noslēgti uz pastāvīgu vai pagaidu laiku paredzētā vilcienu pārvadājuma ļoti īpaša vai vietēja rakstura dēļ;

6. epäsuotuisien ja suhteettomien vaihtelujen välttämiseksi 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut maksut voidaan laskea keskimääräisinä kohtuulliselta junaliikenteen määrältä ja aikaväliltä. infrastruktuurin käyttömaksujen suuruus on kuitenkin suhteutettava liikenteen osuuteen kustannuksista.
6. lai izvairītos no nevēlamām nesamērīgām svārstībām, var ņemt 3., 4. un 5. punktā minētās maksas vidējo vērtību, to aprēķinot, pamatojoties uz vilcienu pārvadājumu pakalpojumu pienācīgu klāstu un laikposmiem. infrastruktūras maksas relatīvo lielumu tomēr saista ar izmaksām, kas attiecināmas uz konkrētajiem pakalpojumiem.

yrityksen on erityisesti osoitettava, että henkilökunnalla, jonka yritys on palkannut kuljettamaan ja ohjaamaan junia, on tarvittava koulutus, jotta se pystyy noudattamaan infrastruktuurin hallinnon soveltamia liikennesääntöjä ja junaliikenteen etuja silmällä pitäen asetettuja turvallisuusvaatimuksia.
jo īpaši uzņēmumam jāsniedz pierādījumi, ka tā personāls, kas ekspluatē un pavada vilcienu sastāvus, ir apmācīts tā, lai ievērotu infrastruktūras pārvaldītāja piemērotos satiksmes noteikumus un atbilstu drošības prasībām, kuru ievērošana ir obligāta vilcienu satiksmes interesēs.

3. myrsky tuhosi laajasti metsää ja infrastruktuuria, erityisesti etelä-ruotsissa. on arvioitu, että myrsky kaatoi puita 75 miljoonan kuutiometrin verran (vastaa koko ruotsissa tehtyjä vuosihakkuita). 450 000 kotitaloutta jäi ilman sähköä ja 250 000 puhelinliittymän haltijaa ilman puhelinyhteyttä. junaliikenne keskeytyi koko etelä-ruotsin alueella ja tieverkoston katkaisi valtava määrä kaatuneita puita ja sähkökaapeleita. yhdeksän ihmistä kuoli välittömästi myrskyn seurauksena. ruotsin viranomaiset ovat arvioineet vahingot suuremmiksi kuin missään muussa ruotsissa nykyaikana tapahtuneessa luonnonkatastrofissa.
3. vētra nodarīja ievērojamus postījumus mežiem un infrastruktūrai, jo īpaši zviedrijas dienvidos. lēš, ka vētra nolauzusi 75 miljonus kubikmetrus koku (apjoms, kas ir līdzvērtīgs visā zviedrijā gadā nolauzto koku kopējam apjomam). bez elektrības palika 450 000 mājsaimniecību, un bez sakaru līdzekļiem – 250 000 tālruņu abonentu. vilcienu kustību atcēla visā zviedrijas dienvidu teritorijā, un autoceļu tīklus aizšķērsoja ārkārtīgi daudz nolauzto koku un elektrības kabeļu. rezultātā dzīvību zaudēja deviņi cilvēki. zviedrijas iestādes lēš, ka postījumi ir lielāki par visām zviedrijā mūsdienās notikušajām katastrofām.