Usted buscó: eläkelainsäädännön (Finés - Maltés)

eläkelainsäädännön mukaan kuntoutus on ensisijainen vaihtoehto ennen eläkkeen myöntämistä.
meta twettaq attività professjonali li ttik dħul supplementari, din tista’ ttellfek milli tirċievi l-pensjoni tiegħek.

ehdotuksen tausta 110 ehdotuksen perusteet ja tavoitteet tämän ehdotuksen tarkoituksena on saattaa asetus (ety) n:o 1408/71 ajan tasalle, jotta se vastaa muutoksia jäsenvaltioiden sosiaaliturvalainsäädännössä. 120 yleistä ehdotuksessa on kyse säännöllisesti tehtävästä asetuksen (ety) n:o 1408/71 tai tarkemmin sanottuna sen liitteiden päivittämisestä, jotta ne vastaisivat täsmällisesti jäsenvaltioiden oikeudellisessa tilanteessa tapahtuneita muutoksia ja jotta varmistettaisiin kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien asianmukainen koordinointi yhteisön tasolla. 130 nykyiset säännökset ehdotuksen käsittelemällä alalla asetus (ety) n:o 1408/71, jota on päivitetty asetuksella (ey) n:o 118/97 ja jota on viimeksi muutettu euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (ey) n:o 647/2005. ehdotuksella päivitetään ja muutetaan asetuksen tietyissä liitteissä olevia viittauksia, koska niiden kohteena olevaa kansallista lainsäädäntöä on muutettu. 141 yhdenmukaisuus muiden politiikanalojen ja tavoitteiden kanssa ei sovellettavissa. asianomaisten osapuolten kuuleminen ja vaikutusten arviointi asianomaisten kuuleminen 211 kuulemismenettely, tärkeimmät kohderyhmät ja yleiskuvaus osallistujista jäsenvaltioita pyydettiin toimittamaan pyyntöjä muutoksiksi, joiden kautta niiden lainsäädäntöön tehdyt muutokset näkyisivät asetuksissa (ety) n:o 1408/71 ja (ety) n:o 574/72. komission yksiköt arvioivat muutospyynnöt, käsittelivät niitä jäsenvaltioiden edustajien kanssa siirtotyöläisten sosiaaliturvan hallintotoimikunnan kokouksessa ja täsmensivät tarvittaessa joitakin seikkoja asianomaisten jäsenvaltioiden edustajien kanssa. 212 yhteenveto vastauksista ja siitä, miten ne on otettu huomioon eu:n lainsäädännön mukaisina pidetyt muutospyynnöt, joita hallintotoimikunta puolsi, hyväksyttiin ja sisällytettiin asetuksiin. asiantuntijoiden käyttö 221 tieteellinen asiantuntemus kyseisillä aloilla koordinointi sosiaaliturva-alalla. 222 käytetty menetelmä keskustelut siirtotyöläisten sosiaaliturvan hallintotoimikunnan kokouksissa sekä yksittäisiä jäsenvaltioita hallintotoimikunnassa edustavien henkilöiden kanssa tarvittaessa käydyt lisäkeskustelut etenkin asianomaisen valtion kansallisten säädösten yksityiskohtiin liittyvien täsmennysten saamiseksi. 223 pääasialliset järjestöt/asiantuntijat, joita on kuultu siirtotyöläisten sosiaaliturvan hallintotoimikunta sekä eräät hallintotoimikunnassa toimivat yksittäiset edustajat. 2249 tiivistelmä saaduista ja huomioon otetuista lausunnoista vakavien riskien ja pysyvien haitallisten seurausten mahdollisuutta ei ole mainittu. 225 eräiden asetuksen (ety) n:o 1408/71 liitteissä olevien jäsenvaltioita koskevien tietojen saattaminen ajan tasalle hyväksyttiin. 226 asiantuntijaneuvojen saattaminen julkisesti saataville ei tehty. 230 vaikutusten arviointi jäsenvaltiot tekevät sangen usein muutoksia sosiaaliturvalainsäädäntöönsä. seurauksena on, että sosiaaliturvajärjestelmien koordinointia koskevassa eu-lainsäädännössä olevat viittaukset kansallisiin säädöksiin vanhentuvat, mikä aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta. siitä puolestaan on haittaa eu:ssa liikkuville eu:n kansalaisille, jotka eivät saa täsmällisiä tietoja oikeuksistaan, ja lisäksi kansallisten sosiaaliturvalaitosten on vaikeampi soveltaa sosiaaliturvan koordinoimista koskevia eu-säännöksiä asianmukaisesti. eu:n koordinointisäädöksissä – etenkin asetuksissa (ety) n:o 1408/71 ja (ety) n:o 574/72 – olevat viitteet on siksi päivitettävä, jotta ne vastaavat kansallisia säädöksiä oikein. ey:n asetuksia voidaan ajantasaistaa vain asetuksella. kansalaisten edun nimissä on tärkeää, että yhteisön asetukset päivitetään pian sen jälkeen, kun kansallisia säädöksiä on muutettu. etenkin ruotsin ja suomen perusteellisten eläkeuudistusten ja alankomaiden hoitovakuutusuudistuksen vuoksi asetusta (ety) n:o 1408/71 olisi päivitettävä mahdollisimman pian – siitäkin huolimatta, että asetuksen korvaava asetus (ey) n:o 883/2004 tuli voimaan 20. toukokuuta 2004. uutta asetusta aletaan näet soveltaa vasta täytäntöönpanoasetuksen tultua voimaan eli todennäköisesti aikaisintaan vuonna 2007. nyt ehdotettava muutosasetus ei työmäärän tai kustannusten osalta juuri muuta sosiaaliturvalaitosten, hallintoviranomaisten, työntekijöiden ja työnantajien tilannetta. päivityksen tavoitteena onkin parantaa sosiaaliturvajärjestelmien koordinointia yhteisön tasolla, mikä puolestaan parantaa eu:ssa liikkuvien eu:n kansalaisten suojaa. ehdotuksen oikeudelliset nÄkÖkohdat 305 ehdotuksen tiivistelmä tämän ehdotuksen tarkoituksena on saattaa eräät asetuksen (ety) n:o 1408/71 liitteet ajan tasalle, jotta ne vastaavat muutoksia jäsenvaltioiden sosiaaliturvalainsäädännössä. ehdotus helpottaa sosiaaliturvajärjestelmien koordinointia koskevan yhteisön lainsäädännön soveltamista, kun lainsäädäntö vastaa asianmukaisesti jäsenvaltioiden voimassa olevia säädöksiä. 310 oikeusperusta ey:n perustamissopimuksen 42 ja 308 artikla 320 toissijaisuusperiaate toissijaisuusperiaatetta noudatetaan siltä osin kuin ehdotus ei kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. jäsenvaltiot eivät yksin voi riittävällä tavalla saavuttaa ehdotuksen tavoitteita seuraavista syistä: 321 perustamissopimuksen 42 artiklassa edellytetään yhteisön toteuttavan sosiaaliturvan alalla koordinointitoimia. toimia tarvitaan, jotta voidaan varmistaa, että työntekijät voivat täysin käyttää perustamissopimuksessa vahvistettua vapaata liikkumisoikeuttaan. ilman koordinointia oikeus vapaaseen liikkuvuuteen voi jäädä toteutumatta, koska ihmiset eivät olisi kovin halukkaita muuttamaan maasta toiseen, jos se tosiasiassa merkitsisi yhdessä jäsenvaltiossa jo hankittujen sosiaaliturvaoikeuksien menettämistä. yhteisön sosiaaliturvalainsäädännön tarkoituksena ei ole korvata jäsenvaltioiden järjestelmiä. on syytä tähdentää, että nyt ehdotettava muutosasetus ei ole yhdenmukaistava toimenpide eikä siinä ylitetä sitä, mitä tehokkaaseen koordinointiin tarvitaan. ehdotuksen tavoitteena on päivittää nykyisiä koordinointisääntöjä, jotta ne vastaisivat kansallisiin säädöksiin tehtyjä muutoksia. vaikka ehdotus näin ollen perustuukin lähinnä jäsenvaltioiden toimiin, jäsenvaltiot eivät ole itse voineet antaa tarvittavia säännöksiä kansallisesti, koska se olisi voinut olla perusasetuksen vastaista. siksi on syytä varmistaa, että asetuksen liitteisiin tehdään asianmukaiset muutokset, jotta asetusta voidaan soveltaa tehokkaasti asianomaisissa jäsenvaltioissa. 323 sosiaaliturva-alan koordinoinnissa on kyse rajatylittävistä tilanteista, joissa mikään jäsenvaltio ei voi toimia yksinään. yhteisön koordinointiasetuksella korvataan lukuisat voimassa olevat kahdenväliset sopimukset. se paitsi tekee sosiaaliturva-alan toimien koordinoimisesta helpompaa jäsenvaltioille myös varmistaa sen, että kansallisten sosiaaliturvasäädösten mukaisesti vakuutettuja kohdellaan yhdenvertaisesti. ehdotuksen tavoitteet saavutetaan paremmin yhteisön toimilla seuraavista syistä: 324 sosiaaliturvajärjestelmien koordinointi on järkevää pelkästään yhteisön tasolla toteutettuna. tavoitteena on varmistaa, että sosiaaliturvajärjestelmien koordinointi toimii tehokkaasti kaikissa jäsenvaltioissa. perustana ja oikeutuksena on henkilöiden oikeus liikkua vapaasti eu:ssa. 325 laatuindikaattoreita asiaan ei liity, vaan asetus koskee kaikkia eu-kansalaisia, jotka syystä tai toisesta muuttavat maasta toiseen eu:ssa. 327 ehdotus on luonteeltaan puhdas koordinointitoimi, joka voidaan toteuttaa vain yhteisön tasolla. jäsenvaltiot huolehtivat jatkossakin sosiaaliturvajärjestelmiensä organisoinnista ja rahoituksesta. näin ollen ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen. suhteellisuusperiaate ehdotuksessa noudatetaan suhteellisuusperiaatetta seuraavista syistä: 331 asetukseen (ety) n:o 1408/71 on sovellettava ehdotettavaa toimintamallia, koska asetusta voidaan muuttaa vain asetuksella. jäsenvaltiot kuitenkin huolehtivat jatkossakin sosiaaliturvajärjestelmiensä organisoinnista ja rahoituksesta. 332 ehdotus tekee sosiaaliturvajärjestelmien koordinoinnin helpommaksi jäsenvaltioille, eli siitä on hyötyä niin kansalaisille kuin jäsenvaltioiden sosiaaliturvaviranomaisillekin. ehdotukseen sisältyvät erityiset säännökset perustuvat jäsenvaltioiden tekemiin ehdotuksiin, joten mahdolliset taloudelliset ja hallinnolliset vaikutukset pystytään minimoimaan ja pitämään oikeasuhteisina edellä mainittuun tavoitteeseen nähden. ellei asetusta (ety) n:o 1408/71 päivitettäisi ehdotetulla tavalla, taloudelliset ja hallinnolliset vaikutukset olisivatkin todennäköisesti suuremmat. säädöstyypin valinta 341 ehdotettu säädös: asetus. 342 muut säädöslajit eivät tule kyseeseen seuraavasta syystä: vaihtoehtoja ei ole, sillä asetus (ety) n:o 1408/71 on asetus, ja asetusta voidaan muuttaa vain asetuksella. vaikutukset talousarvioon 409 ehdotuksella ei ole vaikutusta yhteisön talousarvioon. lisÄtiedot 560 euroopan talousalue ehdotus on euroopan talousalueen kannalta merkityksellinen, minkä vuoksi se on ulotettava kattamaan myös euroopan talousalue. 570 ehdotuksen yksityiskohtaiset perustelut a. 2 artikla (voimaantulo) alankomaiden uuden hoitovakuutuslain soveltaminen alkaa 1. tammikuuta 2006, joten alankomaita liitteissä i ja vi koskevia muutoksia on niitäkin sovellettava 1. tammikuuta 2006 lähtien. b. liite i. liitteen i muuttaminen 1. i osan muuttaminen liitteessä i olevassa i osassa määritellään sellaiset ”palkatut työntekijät” ja ”itsenäiset ammatinharjoittajat”, joita ei voida määrittää kansallisten säädösten perusteella. jakson ”x. ruotsi” teksti olisi saatettava uuden sosiaalivakuutuslain (1999:799) mukaiseksi, ja kohtaan olisi lisättävä viittaus sosiaalivakuutusmaksulakiin itsenäisten ammatinharjoittajien määrittelemiseksi. 2. ii osan muuttaminen liitteessä i olevassa ii osassa määritellään termi ”perheenjäsen” siltä varalta, ettei kansallisen lainsäädännön perusteella voida tehdä eroa perheenjäsenten ja muiden henkilöiden välille. jakson ”q. alankomaat” teksti olisi saatettava uuden hoitovakuutuslain mukaiseksi. ii. liitteen ii a muuttaminen liitteessä ii a luetellaan maksuihin perustumattomat erityisetuudet, joita myönnetään asetuksen (ety) n:o 1408/71 10 a artiklan mukaisesti asianomaisille henkilöille yksinomaan sen jäsenvaltion alueella, jossa he asuvat. 1. liettuan sosiaalieläkelakia vuodelta 1994 on muutettu, ja liitteessä ii a nykyisellään mainittu sosiaalieläke on jaettu useiksi erillisiksi etuuksiksi. etuuksista uusi sosiaaliapueläke ja erityisavustus ovat sosiaaliturvan ja sosiaaliavun luonteisia elementtejä sisältäviä sekaetuuksia, jotka eivät perustu maksuihin vaan ovat valtion rahoittamia, joten niitä voidaan pitää maksuihin perustumattomina erityisetuuksina. jaksossa ”m. liettua” oleva viittaus olisi muutettava vastaamaan tätä kansalliseen lainsäädäntöön tehtyä muutosta. 2. vaikka slovakia poisti sosiaalieläkkeen 31. joulukuuta 2003 annetulla lailla 461/2003, etuutta maksetaan edelleen vanhan lain 100/1988 perusteella niille, jotka olivat aikaisemmin oikeutettuja saamaan sitä. etuus ei perustu maksuihin, se takaa vähimmäistoimeentulon niille, jotka eivät voi saada maksuperusteista vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä, ja siihen sovelletaan tarveharkintaa. näin ollen etuus täyttää maksuihin perustumattoman etuuden tunnusmerkit, joten se olisi sisällytettävä jaksoon ”v. slovakia”. iii. liitteessä iii olevan a osan muuttaminen liitteessä iii luetellaan sellaisten kahdenvälisten sopimusten määräykset, jotka olivat voimassa ennen asetuksen soveltamista kyseisissä jäsenvaltioissa. a osassa luetellaan ne kahdenvälisten sopimusten määräykset, joita sovelletaan edelleen siitä huolimatta, että kahdenvälisten sopimusten määräykset yleisesti korvataan asetuksella (ety) n:o 1408/71. liitteessä iii olevassa a osassa mainittu 28.10.1952 tehdyn italian ja alankomaiden yleisen sopimuksen määräys koskee etuuksien siirtämistä eu:n ulkopuolisiin maihin. maininta olisi kuitenkin poistettava riippumatta siitä, kuuluuko eläkkeen maksaminen eu:n ulkopuoliseen maahan asetuksen soveltamisalaan. jos se kuuluu (eläke kuuluu asetuksen aineelliseen ja edunsaaja sen henkilölliseen soveltamisalaan), sovelletaan yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, ja jos taas ei, asiaa ei enää voida käsitellä liitteessä iii. iv. liitteen iv muuttaminen 1. liitteessä iv olevan a osan muuttaminen liitteessä iv olevassa a osassa luetellaan ”asetuksen 37 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut lainsäädännöt, joiden mukaan työkyvyttömyysetuuksien määrä on riippumaton vakuutuskausien kestosta”. slovakiassa työkyvyttömyyseläkkeen taso riippuu vakuutuskausien kestosta (b-tyypin järjestelmä), paitsi kun kyse on työkyvyttömyyseläkkeen maksamisesta henkilölle, joka tuli työkyvyttömäksi vielä ollessaan huollettava lapsi ja jonka kohdalla vakuutuskausivaatimuksen katsotaan täyttyneen huolimatta siitä, ettei hän ole ollut vakuutettuna vaadittua aikaa. etuus olisi siksi lisättävä jaksoon ”v. slovakia”. 2. liitteessä iv olevan b osan muuttaminen liitteessä iv olevassa b osassa luetellaan itsenäisten ammatinharjoittajien erityisjärjestelmät, joihin sovelletaan erityisiä säännöksiä, jotka koskevat toisessa jäsenvaltiossa täyttyneiden vakuutuskausien laskemista yhteen. liitteessä iv olevassa b osassa mainittua espanjan lakia on muutettu, joten jaksossa ”g. espanja” olevaa viittausta olisi muutettava vastaavasti. 3. liitteessä iv olevan c osan muuttaminen liitteessä iv olevassa c osassa luetellaan ”asetuksen 46 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tapaukset, joissa etuuden laskemisesta 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti voidaan luopua”, koska se ei missään tapauksessa johda suurempaan tulokseen. jos slovakiassa maksettava perhe-eläke perustuu edunjättäjälle tosiasiassa maksettuun vanhuus-tai työkyvyttömyyseläkkeeseen, saadaan sekä suhteellisesta että kansallisen lainsäädännön mukaisesta laskelmasta aina sama tulos. perhe-eläke olisi siksi lisättävä jaksoon ”v. slovakia”. ruotsin uudistetussa eläkejärjestelmässä ansioeläke perustuu maksuihin etuuksien asemesta, eikä se riipu vakuutuskausista. asetukseen perustuvaa suhteellista laskelmaa ei siis voida tehdä. ruotsin takuueläke perustuu asumiskausiin ruotsissa, joten suhteellisesta laskelmasta saadaan aina sama tulos kuin kansalliseen lainsäädäntöön perustuvasta laskelmasta. nykyistä mainintaa jaksossa ”x. ruotsi” olisi siksi muutettava vastaavasti. 4. liitteessä iv olevan d osan muuttaminen liitteessä iv olevassa d osassa luetellaan ne etuudet (1 ja 2 kohta) ja sopimukset (3 kohta), jotka täyttävät asetuksen 46 b artiklan 2 kohdassa vahvistetut vaatimukset, jolloin etuuksien pienentämiseen, keskeyttämiseen tai peruuttamiseen voidaan soveltaa kansallista lainsäädäntöä. ruotsin uuden eläkelainsäädännön vuoksi on nykyiset liitteessä iv olevan d osan 1 kohdan i alakohdassa ja 2 kohdan i alakohdassa olevat maininnat saatettava ajan tasalle. lisäksi on 1 kohdan i alakohtaan lisättävä ansiosidonnaiset sairaus-ja aktivointikorvaukset. kun otetaan huomioon, että vanha pohjoismainen sopimus on korvattu uudella ja että suomen ja luxemburgin sosiaaliturvasopimus tuli voimaan 1. helmikuuta 2002, 3 kohtaa on muutettava vastaavasti. v. liitteen vi muuttaminen liitteessä vi esitetään erityismääräykset tiettyjen jäsenvaltioiden lainsäädännön soveltamiseksi. jaksoa ”e. viro” olisi muutettava ja siihen olisi lisättävä säännöt vanhempainetuuden laskemiseksi siirtotyöläisille, jotka eivät ole työskennelleet virossa koko kansallisessa lainsäädännössä vaadittua viitevuotta. jaksoa ”q. alankomaat” olisi muutettava: uusi terveydenhoitoalan uudistus tulee voimaan 1. tammikuuta 2006. 1 kohdan a alakohdassa määritetään ne ryhmät, joilla on oikeus terveydenhoitoon alankomaiden lainsäädännön mukaisesti. 1 kohdan b alakohdassa täsmennetään, missä laitoksissa näiden henkilöiden on oltava vakuutettuina. 1 kohdan c alakohdassa sallitaan maksujen periminen vakuutetuilta ja heidän perheenjäseniltään. 1 kohdan d alakohta koskee seuraamuksia siitä, että vakuutusta varten tehtävä rekisteröityminen viivästyy. 1 kohdan e alakohdassa luetellaan ne luontoisetuudet, joihin toisessa jäsenvaltiossa vakuutetulla on oikeus oleskellessaan tai asuessaan alankomaissa. 1 kohdan f alakohdassa luetellaan ne alankomaiden etuudet ja eläkkeet, joiden saajia voidaan pitää asetuksessa tarkoitettuina eläkkeensaajina, jolloin he voivat hyödyntää asetuksen (ety) n:o 1408/71 sairauksia koskevan luvun säännöksiä. 1 kohdan g alakohdassa täsmennetään, että korvaushakemuksettomalta kaudelta maksettavaa palautusta on asetusta sovellettaessa pidettävä sairauden perusteella myönnettävänä rahaetuutena. alankomaat siis maksaa etuutta toisessa jäsenvaltiossa asuville vakuutetuille. jaksoa ”w. suomi” olisi muutettava suomen työeläkelainsäädännön uudistamisen vuoksi. kun eläkeoikeutta koskevien vaatimusten täyttämiseksi on otettava huomioon muissa jäsenvaltioissa täyttyneet vakuutuskaudet, huomioon otettavan kauden tulojen laskentaperusteena käytetään ainoastaan viitekautena suomessa saatuja tuloja jakamalla tulot suomessa täyttyneiden vakuutuskuukausien lukumäärällä. jaksoa ”x. ruotsi” olisi muutettava niin, että siinä otetaan huomioon ruotsin sosiaaliturvalainsäädännön mukaista vakuutusturvaa koskeva uusi lainsäädäntö sekä ruotsin eläkelainsäädännön uudistaminen. uudella sosiaalivakuutuslailla (1999:799) korvattiin 1. päivästä tammikuuta 2001 yleisen sosiaaliturvalain 4 luvussa olevat vanhempainetuuksia koskevat säännökset. jakson ”x. ruotsi” 1 kohdan a alakohdassa vahvistetaan menettely, jolla määritetään vanhempainetuuden laskemista varten vanhemman tulot, jos hän on viitejaksona työskennellyt ruotsissa ja jossain muussa jäsenvaltiossa. 1 kohdan b alakohdassa vahvistetaan tulojen määrittäminen siinä tapauksessa, ettei vanhempi ole viitejaksona työskennellyt ruotsissa lainkaan. jakson ”x. ruotsi” 2 kohta koskee tiettyjä ruotsin eläkkeisiin liittyviä siirtymäsäännöksiä. ruotsin lainsäädännön mukaan takuueläkeoikeuden syntyminen edellyttää vähintään kolmen vuoden asumista ruotsissa. jotta saisi oikeuden täyteen takuueläkkeeseen, on asuttava ruotsissa 40 vuotta. täyteen takuueläkkeeseen ovat kuitenkin oikeutettuja kaikki vuonna 1937 tai sitä ennen syntyneet, jotka ovat asuneet ruotsissa ainakin 10 vuotta. tämä koskee myös niitä, jotka eivät ole milloinkaan tehneet työtä. muutoksessa säädetään, ettei näiden vuonna 1937 tai aiemmin syntyneiden takuueläkkeisiin sovelleta kertymisperiaatetta. 3 kohdassa on kyse ruotsin sairaus-ja aktivointikorvauksesta. oikeus näihin etuuksiin perustuu viitekauden tuloihin. muutoksessa a) täsmennetään tulojen laskentatapa ja muutoksessa b) viitekauden määrittäminen, kun asianomainen on työskennellyt toisessa jäsenvaltiossa. 4 kohdassa selkeytetään sääntöjä, joiden mukaan lasketaan perhe-eläke siinä tapauksessa, ettei vaatimuksia voida täyttää viitekautena ruotsin lainsäädännön mukaisesti. 4 kohdan a alakohdassa vahvistetaan, miten otetaan huomioon ne eläkeoikeudet, jotka edunjättäjälle on ansiosidonnaisen perhe-eläkkeen viitekautena kertynyt muissa jäsenvaltioissa kuin ruotsissa, ja b alakohdassa, miten nämä oikeudet otetaan huomioon leskeneläkeoikeuden kannalta, jos henkilö on jäänyt leskeksi 1. tammikuuta 2003 tai myöhemmin. -
il-kuntest tal-proposta ir-raġunijiet u l-għanijiet tal-proposta din il-proposta hija mmirata li taġġorna r-regolament tal-komunità (kee) nru 1408/71 biex jirrifletti bidliet fil-leġiżlazzjoni tas-sigurtà soċjali nazzjonali ta'l-istati membri. kuntest ġenerali il-proposta hija aġġornament regolari tar-regolament (kee) nru 1408/71, b’mod iktar preċiż ta'l-annessi tiegħu, biex jirrifletti bidliet tas-sitwazzjoni legali fuq livell nazzjonali b’mod korrett, u b’hekk tkun żgurata l-koordinazzjoni tal-komunità kif suppost ta'l-iskemi tas-sigurtà soċjali nazzjonali. dispożizzjonijiet eżistenti fil-qasam tal-proposta ir-regolament (kee) nru 1408/71, li kien aġġornat bir-regolament (ke) nru 118/97 u emendat l-aħħar bir-regolament (ke) nru 647/2005 tal-parlament ewropew u tal-kunsill. din il-proposta qed taġġorna u temenda r-referenzi f’ċerti annessi mar-regolament għaliex il-leġiżlazzjoni nazzjonali li jirreferu għaliha ġiet emendata. konsistenza ma'politika u għanijiet oħrajn ta'l-unjoni mhux applikabbli. konsultazzjoni tal-partijiet interessati u valutazzjoni ta'l-impatt konsultazzjoni tal-partijiet interessati metodi ta'konsultazzjoni, setturi prinċipali fil-mira u profil ġenerali ta'dawk li wieġbu l-istati membri kienu mistednin biex jippreżentaw talbiet għal emendi li jaġġornaw r-regolamenti (kee) nru 1408/71 u 574/72 biex jirriflettu l-bidliet fil-leġiżlazzjoni nazzjonali tagħhom. l-istaff tal-kummissjoni vvaluta t-talbiet, iddiskutihom mar-rappreżentanti ta'l-istati membri f’laqgħa tal-kummissjoni amministrattiva dwar is-sigurtà soċjali għall-Ħaddiema emigranti u, fejn meħtieġ, iċċara iktar dettalji mar-rappreżentanti mill-istati membri individwali kkonċernati. sunt tat-tweġibiet u kif ġew ikkunsidrati it-talbiet li huma kkunsidrati bħala kompatibbli mal-liġi ta'l-ue u li magħhom qablet il-kummissjoni amministrattiva kienu aċċettati u inkorporati. il-ġbir u l-użu ta'tagħrif espert dominji xjentifiċi/ta'tagħrif espert ikkonċernati il-koordinazzjoni tas-sigurtà soċjali. il-metodoloġija użata diskussjonijiet f’laqgħat tal-kummissjoni amministrattiva fuq is-sigurtà soċjali għall-Ħaddiema emigranti u, fejn kien hemm il-ħtieġa, iktar diskussjonijiet biex tinkiseb kjarifika, b’mod partikolari dwar id-dettalji tal-leġiżlazzjoni nazzjonali, ma'rappreżentanti fil-kummissjoni amministrattiva mill-istati membri kkonċernati. organizzazzjonijiet/esperti prinċipali kkonsultati il-kummissjoni amministrattiva dwar is-sigurtà soċjali għall-Ħaddiema emigranti, kif ukoll xi rappreżentanti fil-kummissjoni amministrattiva. sunt tal-pariri mogħtija u adottati l-eżistenza ta'riskji potenzjali serji b’konsegwenzi irreversibbli ma ssemmietx. ftehim biex ikunu aġġornati ċerti annotazzjonijiet għall-istati membri fl-annessi mar-regolament 1408/71. mezzi użati biex il-parir espert isir pubblikament disponibbli l-ebda. valutazzjoni ta'l-impatt l-istati membri spiss jemendaw il-leġiżlazzjoni tas-sigurtà soċjali nazzjonali tagħhom. bħala konsegwenza, ir-referenzi magħmula għal-leġiżlazzjoni nazzjonali fil-leġiżlazzjoni ta'l-ue li tikkoordina l-iskemi tas-sigurtà soċjali jsiru antikwati u joħolqu inċertezza legali. dan huwa għad-detriment taċ-ċittadini ta'l-ue li jiċċaqalqu fi ħdan l-ue, għaliex ma jkunux infurmati kif suppost dwar id-drittijiet tagħhom u jagħmilha iktar diffiċli għall-istituzzjonijiet tas-sigurtà soċjali nazzjonali biex japplikaw kif suppost id-dispożizzjonijiet ta'l-ue li jikkoordinaw is-sigurtà soċjali. għalhekk ir-referenzi fil-leġiżlazzjoni ta'koordinazzjoni ta'l-ue, b’mod partikolari fir-regolamenti 1408/71 u 574/72, jeħtieġu li jkunu aġġornati biex jirriflettu l-leġiżlazzjoni nazzjonali b’mod korrett. ir-regolamenti ta'l-ue jistgħu jkunu aġġornati biss b’regolament. huwa fl-interess taċ-ċittadini kkonċernati li r-regolamenti tal-komunità jkunu aġġornati eżatt wara t-tibdiliet fil-leġiżlazzjoni nazzjonali. b’mod speċifiku għal dak li għandu x’jaqsam mar-riformi fundamentali tal-pensjoni fl-iżvezja u l-finlandja kif ukoll ir-riforma ta'l-iskema ta'assigurazzjoni tal-kura tas-saħħa ta'l-olanda, ir-regolament 1408/71 jeħtieġ li jkun aġġornat mill-iktar fis possibbli, minkejja d-dħul fis-seħħ, fl-20 ta'mejju 2004, tar-regolament 883/2004 minfloku: dan ir-regolament il-ġdid ma japplikax sa ma l-implimentazzjoni tar-regolament tidħol fis-seħħ, probabbilment mhux qabel l-2007. f’termini tax-xogħol jew l-ispejjeż li hemm, ir-regolament propost għal din l-emenda ma jagħmel l-ebda differenza speċifika fis-sitwazzjoni preżenti ta'l-istituzzjonijiet u l-amministrazzjonijiet tas-sigurtà soċjali, tal-ħaddiema jew ta'dawk li jħaddmu. bil-kuntrarju, l-għan ta'dan l-aġġornament huwa li jtejjeb il-koordinazzjoni ta'l-iskemi tas-sigurtà soċjali tal-komunità, b’hekk tingħata protezzjoni aħjar liċ-ċittadini ta'l-ue li jiċċaqalqu fi ħdan l-ue. elementi legali tal-proposta sunt ta'l-azzjoni proposta il-proposta hija intenzjonata li taġġorna xi annessi tar-regolament 1408/71 biex jirriflettu tibdiliet fil-leġiżlazzjoni tas-sigurtà soċjali nazzjonali ta'l-istati membri. għalhekk għandha tiffaċilita l-applikazzjoni tal-leġiżlazzjoni tal-komunità li tikkoordina l-iskemi tas-sigurtà soċjali billi jkun żgurat li tiġi riflessa kif suppost il-leġiżlazzjoni nazzjonali fis-seħħ. bażi legali l-artikoli 42 u 308 tat-trattat tal-ke prinċipju ta'sussidjarjetà il-prinċipju ta'sussidjarjetà japplika sakemm il-proposta ma taqax taħt il-kompetenza esklussiva tal-komunità. l-għanijiet tal-proposta ma jkunux jistgħu jintlaħqu b’mod suffiċjenti mill-istati membri minħabba xi raġuni(jiet) kif ġej. xi azzjoni tal-komunità tal-forma ta'miżuri ta'koordinazzjoni fil-qasam tas-sigurtà soċjali hija meħtieġa skond l-artikolu 42 tat-trattat u hi neċessarja biex tiggarantixxi li d-dritt taċ-ċaqliq ħieles għall-ħaddiema stabbilit fit-trattat jista'jkun eżerċitat bis-sħiħ. mingħajr it-tali koordinazzjoni, jista'jkun hemm ir-riskju li l-libertà taċ-ċaqliq ma tkunx operabbli, minħabba li jkun hemm inqas ċans li n-nies jagħmlu użu minn dan id-dritt jekk ikun ifisser, fil-prinċipju, li jintilfu d-drittijiet tas-sigurtà soċjali diġà akkwistati fi stat membru ieħor. mhux l-iskop tal-leġiżlazzjoni tal-komunità eżistenti dwar is-sigurtà soċjali li tieħu post l-iskemi nazzjonali differenti. għandu jkun enfasizzat li r-regolament propost għal din l-emenda mhuwiex miżura ta'armonizzazzjoni u ma jmurx lilhinn minn dak li hu meħtieġ għall-koordinazzjoni effettiva. bażikament l-iskop tal-proposta huwa li taġġorna r-regoli ta'koordinazzjoni eżistenti biex jirriflettu t-tibdiliet li saru fil-leġiżlazzjoni nazzjonali. għalhekk, għalkemm il-proposta hija bbażata prinċipalment fuq il-kontribut ta'l-istati membri, l-istati membri ma setgħux jadottaw dawn id-dispożizzjonijietfuq livell nazzjonali minħabba li dan seta'jkun ta'konflitt mar-regolament. għalhekk hemm il-ħtieġa li jkun żgurat li l-annessi mar-regolament huma adattati kif suppost sabiex ir-regolament jista'jiġi applikat b’mod effettiv fl-istati membri kkonċernati. il-koordinazzjoni tas-sigurtà soċjali għandha x’taqsam ma'sitwazzjonijiet transkonfinali fejn l-ebda stat membru ma jista'jaġixxi waħdu. ir-regolament tal-komunità għal din il-koordinazzjoni jieħu post il-bosta ftehimiet bilaterali eżistenti. dan mhux biss jissimplifika l-koordinazzjoni tas-sigurtà soċjali għall-istati membri imma jiżgura wkoll trattament ugwali għall-persuni li huma assigurati skond il-leġiżlazzjoni tas-sigurtà soċjali nazzjonali. il-ħidma tal-komunità tkun tista'tilħaq aħjar l-għanijiet tal-proposta għal xi raġuni(jiet) kif ġej. il-koordinazzjoni ta'l-iskemi tas-sigurtà soċjali jagħmlu sens biss fil-livell tal-komunità. l-iskop huwa li jkun żgurat li l-koordinazzjoni ta'l-iskemi tas-sigurtà soċjali topera b’mod effettiv fost l-istati membri kollha. il-bażi u l-ġustifikazzjoni ta'dan huma ċ-ċaqliq ħieles tal-persuni fi ħdan l-ue. m’hemm l-ebda indikaturi kwalitattivi, imma r-regolament jikkonċerna kull ċittadin ta'l-ue li jiċċaqlaq, għal kwalunkwe raġuni, fi ħdan l-ue. il-proposta hija purament miżura ta'koordinazzjoni li tista'tittieħed biss fuq livell tal-komunità. l-istati membri jibqgħu responsabbli għall-organizzazzjoni u l-iffinanzjar ta'l-iskemi tas-sigurtà soċjali tagħhom stess. għalhekk il-proposta hija skond il-prinċipju ta'sussidjarjetà. il-prinċipju tal-proporzjonalità il-proposta hija skond il-prinċipju tal-proporzjonalità għal xi raġuni(jiet) kif ġej. ir-regolament (kee) nru 1408/71 jeħtieġ din il-forma ta'azzjoni għaliex regolament jista'jkun emendat biss b’regolament. imma l-istati membri jibqgħu responsabbli huma biss għall-organizzazzjoni u l-iffinanzjar ta'l-iskemi tas-sigurta'soċjali tagħhom stess. il-proposta tagħmilha iktar faċli għall-istati membri biex jikkoordinaw l-iskemi tas-sigurtà soċjali u għalhekk hija ta'benefiċċju għaċ-ċittadini kif ukoll għall-awtoritajiet tas-sigurtà soċjali nazzjonali. dawn id-dispożizzjonijiet speċjali huma bbażati fuq proposti mill-istati membri li jfisser li kwalunkwe piż potenzjali finanzjarju u amministrattiv ikun imminimizzat u proporzjonat għall-għan imsemmi hawn fuq. bil-maqlub, hemm iċ-ċans li mingħajr dan it-tip ta'aġġornament tar-regolament 1408/71 il-piżijiet finanzjarji u amministrattivi jkunu ikbar. l-għażla ta'l-istrumenti strumenti proposti: ir-regolament. mezzi oħra ma jkunux adegwati minħabba xi raġuni(jiet) kif ġej. m’hemm l-ebda alternattiva għaliex regolament bħal regolament (kee) nru 1408/71 jista'jkun emendat biss b’regolament. implikazzjoni fl-estimi il-proposta m’għandha l-ebda implikazzjoni għall-baġit tal-komunità. aktar informazzjoni iż-Żona ekonomika ewropea l-att propost jikkonċerna kwistjoni taż-Żee u għalhekk għandu jkun estiż għaż-Żona ekonomika ewropea. spjegazzjoni ddettaljata tal-proposta a. l-artikolu 2 (id-dħul fis-seħħ) kif l-att ta'l-assigurazzjoni tal-kura tas-saħħa l-ġdid fl-olanda jsir japplika mill-1 ta'jannar 2006, l-emendi li għandhom x’jaqsmu ma'l-olanda fl-annessi i u vi jeħtieġu li jkunu applikati mill-1 ta'jannar 2006. b. anness i. l-emenda ta'l-anness i 1. l-emenda tal-parti i l-anness i tal-parti i jagħti d-definizzjoni tat-termini “persuni impjegati” jew “persuni li jaħdmu għal rashom” fejn dawn ma jistgħux ikunu ddeterminati mil-leġiżlazzjoni nazzjonali. l-għażla tal-kliem użat fit-taqsima "x. l-iŻvezja" għandu jinġieb jaqbel ma'l-att tas-sigurtà soċjali l-ġdid (1999:799) u għandha tiżdied referenza ma'l-att tal-kontribuzzjonijiet tas-sigurtà soċjali biex ikunu identifikati l-persuni li jaħdmu għal rashom. 2. l-emenda tal-parti ii l-anness i tal-parti ii jagħti d-definizzjoni tat-terminu “membru tal-familja” fejn fil-leġiżlazzjoni nazzjonali m’hemmx il-fakultà għal distinzjoni bejn il-membri tal-familja u persuni oħra. l-għażla tal-kliem użat fit-taqsima "q. l-olanda" għandu jinġieb skond l-att ta'l-assigurazzjoni tal-kura tas-saħħa l-ġdid. ii. l-emenda ta'l-anness iia l-anness iia jelenka benefiċċji speċjali mhux kontributorji mogħtija lill-persuni kkonċernati b’mod esklussiv fit-territorju ta'l-istat membru fejn joqogħdu, taħt l-artikolu 10a tar-regolament (kee) nru 1408/71. 1. il-liġi tal-litwanja ta'l-1994 dwar il-pensjonijiet soċjali ġiet emendata u l-pensjoni soċjali li bħalissa hemm elenkata fl-anness iia nqasmet f’bosta sussidji separati. minn dawn is-sussidji, il-pensjoni l-ġdida ta'l-assistenza soċjali u s-sussidju ta'għajnuna speċjali huma benefiċċji mħallta li jikkonsistu f’elementi ta'sigurtà soċjali u assistenza soċjali u mhumiex kontributorji billi huma ffinanzjati mill-gvern, b’hekk jilħqu l-kriterji li għandhom ikunu kkunsidrati bħala benefiċċji mhux kontributorji speċjali. ir-referenza fit-taqsima "m. il-litwanja" għandha tkun emendata biex tirrifletti din il-bidla fil-leġiżlazzjoni nazzjonali. 2. għalkemm il-leġiżlatura slovakka abolixxiet il-pensjoni soċjali bl-att 461/2003 mill-31 ta'diċembru 2003, il-benefiċċju qed ikompli jitħallas skond l-att l-antik 100/1988 coll. lill-persuni li qabel kienu intitolati għalih. dan il-benefiċċju mhuwiex kontributorju, jiggarantixxi dħul minimu għall-persuni li ma jikkwalifikawx għall-pensjoni kontributorja tax-xjuħija jew għall-pensjoni ta'l-invalidità u huwa suġġett għal eżami tal-mezzi. għalhekk dan jissodisfa kriterji biex ikun ikkunsidrat bħala benefiċċju mhux kontributorju speċjali u għalhekk għandu jkun inkluż fit-taqsima "v. is-slovakkja". iii. l-emenda ta'l-anness iii, tal-parti a l-anness iii jelenka d-dispożizzjonijiet ta'ftehim bilaterali eżistenti li kienu fis-seħħ qabel l-applikazzjoni tar-regolament fl-istati membri kkonċernati. il-parti a telenka d-dispożizzjonijiet ta'ftehim bilaterali li għadhom japplikaw, minkejja l-fatt li d-dispożizzjonijiet ta'ftehim bilaterali ġeneralment jinbidlu bir-regolament (kee) 1408/71. id-dispożizzjoni tal-konvenzjoni Ġenerali tat-28 ta'ottubru 1952 bejn l-italja u l-olanda elenkata fl-anness iii, tal-parti a tikkonċerna l-esportazzjoni ta'benefiċċji lejn pajjiżi li mhumiex fl-ue. imma, din għandha titħassar għaliex jew il-pagament ta'pensjoni f’pajjiż li mhuwiex fl-ue jaqa'fl-ambitu tar-regolament (jekk il-pensjoni taqa'fl-ambitu materjali u l-benefiċjarju fl-ambitu personali tiegħu), f’liema każ ikun applikat il-prinċipju ta'trattament ugwali inkella jekk le, din il-kwistjoni ma tistax tkun ittrattata aktar fl-anness iii. iv. l-emenda ta'l-anness iv 1. l-emenda ta'l-anness iv, tal-parti a l-anness iv, tal-parti a jelenka l-"leġiżlazzjonijiet li hemm referenza għalihom fl-artikolu 37(1) tar-regolament li taħtu l-ammont ta'benefiċċji ta'invalidità huwa indipendenti mit-tul tal-perjodi ta'l-assigurazzjoni." fir-repubblika slovakka, il-livell ta'pensjonijiet ta'invalidità jiddependi fuq it-tul tal-perjodi ta'assigurazzjoni (is-sistema tat-“tip “b”), bl-eċċezzjoni tal-pensjoni ta'invalidità għall-persuni li jkunu invalidaw irwieħhom meta kienu tfal dipendenti u ma kienux assigurati għall-perjodu meħtieġ imma li huma xejn inqas minn meqjusa li jkunu għamlu l-perjodu ta'assigurazzjoni meħtieġ. għalhekk dan il-benefiċċju għandu jkun inkluż fit-taqsima "v. is-slovakkja". 2. l-emenda ta'l-anness iv, tal-parti b l-anness vi, tal-parti b jelenka l-iskemi speċjali għall-persuni li jaħdmu għal rashom li għalihom japplikaw provvedimenti speċjali dwar l-aggregazzjoni ta'perjodi ta'assigurazzjoni li wieħed ikun għamel fi stat membru ieħor. il-liġi spanjola li bħalissa hemm elenkata fl-anness iv, tal-parti b ġiet emendata u, konsegwentement, ir-referenza fit-taqsima"g. spanja" għandha tkun aġġornata skond dan. 3. l-emenda ta'l-anness iv, tal-parti c l-anness iv, tal-parti c jelenka l-"każijiet li hemm referenza għalihom fl-artikolu 46(1)(b) tar-regolament fejn il-kalkulazzjoni tal-benefiċċju skond l-artikolu 46(2) tar-regolament tista'ma ssirx" billi din ma twassal qatt għal riżultat ogħla. jekk il-pensjoni slovakka tal-persuna superstiti hija bbażata fuq il-pensjoni tax-xjuħija jew ta'l-invalidità li tkun fil-fatt tħallset lill-persuna mejta, kemm il-kalkulazzjoni pro rata u kemm dik nazzjonali dejjem iwasslu għall-istess riżultat. għalhekk il-pensjoni tal-persuna superstiti għandha tkun inkluża fit-taqsima "v. is-slovakkja". skond is-sistema ta'pensjoni Żvediza kif ġiet irriformata, il-pensjoni tad-dħul tiddependi mill-kontribuzzjonijiet pjuttost milli tiddependi mill-benefiċċji u hija indipendenti mill-perjodi ta'l-assigurazzjoni. għalhekk kalkulazzjoni pro rata bbażata fuq ir-regolament mhijiex possibbli. il-pensjoni ggarantita Żvediza tiddependi mill-perjodi ta'residenza fl-iżvezja, u kalkulazzjoni pro rata dejjem tirriżulta fl-istess ammont bħall-kalkulazzjoni nazzjonali. għalhekk l-annotazzjoni li hemm bħalissa fit-taqsima "x. l-iŻvezja" għandha tkun emendata skond dan. 4. l-emenda ta'l-anness iv, tal-parti d l-anness iv, tal-parti d jelenka l-benefiċċji (il-punti 1 u 2) u l-ftehim (il-punt 3) li jissodisfaw il-kondizzjonijiet stabbiliti fl-artikolu 46b(2) tar-regolament, b’hekk jingħata lok għall-applikazzjoni tal-leġiżlazzjoni nazzjonali li għandha x’taqsam mat-tnaqqis, is-sospensjoni u t-tneħħija tal-benefiċċji. minħabba l-leġiżlazzjoni l-ġdida tal-pensjoni Żvediza, l-annotazzjonijiet li hemm bħalissa taħt l-anness iv, tal-parti d, il-punti 1(i) u 2(i) jeħtieġu li jkunu aġġornati. barra dan, benefiċċji tal-mard li għandhom x’jaqsmu mad-dħul u sussidji ta'attività għandhom jiżdiedu mal-punt 1(i). il-punt 3 għandu jkun emendat biex jirrifletti l-fatt li l-konvenzjoni nordika l-qadima ġiet mibdula u li l-ftehim bilaterali dwar is-sigurtà soċjali bejn il-finlandja u l-lussemburgu daħal fis-seħħ fl-1 ta'frar 2002. v. l-emenda ta'l-anness vi l-anness vi jistipula proċeduri speċjali għall-applikazzjoni tal-leġiżlazzjoni ta'ċerti stati membri. it-taqsima "e. l-estonja" għandha tkun emendata biex jiġu miżjuda r-regoli għall-kalkoli tal-benefiċċji tal-ġenituri meta ħaddiema migranti ma jkunux ħadmu fl-estonja s-sena ta'referenza tulha kollu kif meħtieġ mil-leġiżlazzjoni nazzjonali. it-taqsima "q. l-olanda" għandha tkun emendata biex tirrifletti d-dħul fis-seħħ tar-riforma l-ġdida tal-kura tas-saħħa mill-1 ta'jannar 2006. il-punt 1(a) jispeċifika l-kategoriji ta'persuni li huma intitolati għall-kura tas-saħħa taħt il-leġiżlazzjoni ta'l-olanda. il-punt 1(b) jispeċifika l-istituzzjoni li magħha t-tali persuni għandhom ikunu assigurati. il-punt 1(c) jippermetti l-ġbir ta'premiums jew kontribuzzjonijiet mingħand it-tali persuni assigurati u l-membri tal-familja tagħhom. il-punt 1(d) jikkonċerna l-konsegwenzi ta'reġistrazzjoni trattenuta għall-assigurazzjoni. il-punt 1(e) jispeċifika l-benefiċċji f’beni li għalihom persuna assigurata fi stat membru ieħor hija intitolata matul perjodu ta'żjara jew perjodu ta'residenza fl-olanda. il-punt 1(f) jelenka l-benefiċċji u l-pensjonijiet ta'l-olanda li jagħtu l-possibbiltà lir-reċipjenti li jkunu kkunsidrati bħala pensjonanti fit-tifsira tar-regolament, b’hekk ikunu jistgħu jibbenefikaw mid-dispożizzjonijiet tal-kapitolu tal-mard tar-regolament 1408/71. il-punt 1(g) jiċċara li r-rifużjoni li tingħata meta ma ssir l-ebda talba għandha tkun ikkunsidrata bħala benefiċċju tal-mard fi flus kontanti għall-iskop tar-regolament. dan ifisser li l-benefiċċju jkun pagabbli mill-olanda lill-persuni assigurati li jkunu residenti fi stat membru ieħor. it-taqsima "w. il-finlandja" għandha tkun emendata biex tirrifletti r-riforma tal-leġiżlazzjoni finlandiża tal-pensjoni ta'l-impjieg. din tipprovdi li meta perjodi ta'assigurazzjoni li wieħed jagħmel fi stati membri oħra jkollhom ikunu kkunsidrati biex jiġu ssodisfati l-kondizzjonijiet għall-jedd ta'pensjoni, il-qligħ għall-perjodu akkreditat ikun ikkalkulat biss mid-dħul ta'matul il-perjodu ta'referenza fil-finlandja billi d-dħul ikun diviż bin-numru tax-xhur ta'l-assigurazzjoni fil-finlandja. it-taqsima "x. l-iŻvezja" għandha tkun emendata biex tirrifletti l-leġiżlazzjoni l-ġdida li għandha x’taqsam mal-kopertura taħt il-leġiżlazzjoni tas-sigurtà soċjali Żvediza u r-riforma tal-leġiżlazzjoni tal-pensjoni Żvediza. mill-1 ta'jannar 2001, l-att tas-sigurtà soċjali l-ġdid (1999:799) emenda l-leġiżlazzjoni dwar il-benefiċċji tal-ġenituri fil-kapitolu 4 ta'l-att tas-sigurtà nazzjonali. għall-iskop tal-kalkulazzjoni tal-benefiċċju tal-ġenituri, il-punt 1(a) tat-taqsima "x. l-iŻv