Usted buscó: venlafaksiinihoitoa (Finés - Maltés)

suun kuivuminen suun kuivumista on raportoitu 10%: lla venlafaksiinihoitoa saaneista potilaista.
il- ħalq xott hu rrappurtat f’ 10% tal- pazjenti kkurati b’ venlafaxine.

myös muihin psyyken sairauksiin, joihin voidaan määrätä venlafaksiinihoitoa, saattaa liittyä suisidaalisuuden riskin suurenemista.
kundizzjonijiet psikjatriċi oħrajn li għalihom tingħata riċetta għal venlafaxine, jistgħu jkunu assoċjati wkoll ma ’ żieda fir- riskju ta ’ avvenimenti marbuta mas- suwiċidju.

suun kuivuminen 10%: lla venlafaksiinihoitoa saaneista potilaista on ilmoitettu suun kuivumista, joka voi lisätä karieksen riskiä.
dan jista ’ jżid ir- riskju ta ’ taħsir tas- snien.

23 kuolemantapausriskin voidaan katsoa johtuvan venlafaksiinin yliannosten toksisuudesta ja missä määrin se johtuu tietyistä venlafaksiinihoitoa saavien potilaiden ominaisuuksista.
il- grad sa fejn is- sejba ta ’ żieda fir- riskju ta ’ riżultati fatali jista ’ jkun attribwit għat- tossiċità ta ’ venlafaxine f’ każ ta ’ doża eċċessiva, meta mqabbel ma ’ xi karatteristiċi ta ’ pazjenti kkurati b’ velafaxine, mhuwiex ċar.

ihon ja limakalvojen verenvuotoriski (mm. ruoansulatuskanavan verenvuotojen riski) saattaa suurentua, jos potilas käyttää venlafaksiinihoitoa.
24 ir- riskju ta ’ ħruġ ta ’ demm fil- ġilda u l- membrana mukuża, inkluż emorraġija gastrointestinali, jista ’ jiżdied f’ pazjenti li jkunu qed jieħdu venlafaxine.

näiden tietojen perusteella näille potilaille ei pidä antaa venlafaksiinihoitoa (ks. kohdat 4. 4 ja 4. 8).
studji kliniċi kkontrollati fit- tfal u fl- adolexxenti b’ disturb dipressiv maġġuri, naqsu li juru l- effikaċja u ma jappoġġjawx l- użu ta ’ venlafaxine f’ dawn il- pazjenti (ara sezzjonijiet 4. 4 u 4. 8).

venlafaksiinihoitoa lopetettaessa on suositeltavaa pienentää annosta vähitellen vähintään 1– 2 viikon kuluessa lopetusoireiden riskin minimoimiseksi (ks. kohdat 4. 4 ja 4. 8).
meta twaqqaf il- kura b’ venlafaxine, id- doża għandha titnaqqas gradwalment fuq perjodu ta ’ mill- inqas ġimgħa sa ġimagħtejn, sabiex jitnaqqas ir- riskju ta ’ reazzjonijiet ta ’ meta tieqaf tieħu din il- mediċina (ara sezzjonijiet 4. 4 u 4. 8).

24 edeltävän masennusjaksonsa yhteydessä vasteen venlafaksiinihoitoon (100– 200 mg/ vrk, otettuna kahdesti vuorokaudessa).
fit- tieni studju li kien itwal, l- effikaċja ta ’ venlafaxine fil- prevenzjoni ta ’ episodji dipressivi rikorrenti għal perjodu ta ’ 12- il xahar, kienet stabbilita fi prova klinika ikkontrollata bil- plaċebo u double- blind f’ pazjenti adulti outpatients li kellhom episodji dipressivi maġġuri rikorrenti, u li kienu rrispondew għall- kura b’ venlafaxine (100 sa 200 mg/ kuljum, fuq skeda b. i. d.) fl- aħħar episodju tad- dipressjoni.