Vous avez cherché: pelastuspalveluyhteistyön (Finnois - Slovène)

tämä on vain yksi esimerkki eu:n pelastuspalveluyhteistyön lisääntymisestä.
to je le en primer vse širšega sodelovanja na področju civilne zaščite v eu.

110 -ehdotuksen perusteet ja tavoitteet yhteisön pelastuspalvelumekanismi (jäljempänä ”mekanismi”) perustettiin vuonna 2001 tukemaan ja helpottamaan pelastuspalvelualan toimien käynnistämistä ja koordinointia vakavissa hätätilanteissa euroopan unionin alueella tai sen ulkopuolella. perustamisestaan lähtien mekanismi on osoittautunut yksinkertaiseksi mutta tehokkaaksi välineeksi, joka mahdollistaa tiiviimmän yhteistyön pelastuspalvelualan avustustoimissa ja niiden paremman koordinoinnin. viimeaikaiset kokemukset ovat osoittaneet, että on syytä laajentaa mekanismin tehtäviä. tämän ehdotuksen tärkeimpinä tavoitteina on vahvistaa mekanismia aiemmista hätätilanteista saatujen kokemusten perusteella ja luoda oikeusperusta yhteisön lisätoimille, joilla voidaan vastata pelastuspalvelutoimiin tällä hetkellä liittyviin haasteisiin. ehdotus perustuu näkökohtiin, jotka tuotiin esiin 20. huhtikuuta 2005 annetussa komission tiedonannossa ”yhteisön pelastuspalvelumekanismin kehittäminen”[1], ja siinä otetaan huomioon neuvoston 18. heinäkuuta 2005 antamat päätelmät. ehdotus perustuu myös rajoitettuun jakeluun tarkoitettuun 8. marraskuuta 2005 annettuun tiedonantoon ”building solidarity through mutual assistance”[2]. lisäksi ehdotuksessa otetaan huomioon useita neuvoston ja euroopan parlamentin lausumia, joissa esitetään poliittisia linjauksia pelastuspalvelualan yhteistyön kehittämiselle euroopassa. kesäkuussa 2004 kokoontunut eurooppa-neuvosto totesi, että ”pelastuspalvelualan nykyistä yhteistyötä olisi tehostettava, mikä kuvastaisi jäsenvaltioiden halua toimia yhteisvastuullisesti [...]”. joulukuussa 2004 kokoontunut eurooppa-neuvosto vahvisti, että "pelastuspalveluvalmiuksien arviointia ja kehittämistä on jatkettava, yhteiset harjoitukset ja yleisötiedotuksen koordinointi mukaan luettuina”. etelä-aasian tsunami-katastrofin jälkeen neuvosto hyväksyi toimintasuunnitelman, jossa käsiteltiin kaikkia eu:n tai jäsenvaltioiden toteuttamia tai suunnittelemia toimia, mukaan luettuina mekanismin mahdollinen parantaminen ja välittömien toimien välineen kehittäminen hätätilanteita varten[3]. samaan aikaan euroopan parlamentti on pyytänyt ”[...] siviiliasiantuntijoista koostuvien, asianmukaisella laitteistolla varustettujen yhdistettyjen pelastuspalveluyksikköjen perustamista, ja katsoo, että yksikköjen olisi järjestettävä yhteistä koulutusta ja oltava käytettävissä unionissa tai muualla maailmassa [....] katastrofien sattuessa.” kesäkuussa 2005 kokoontunut eurooppa-neuvosto edellytti, että ensisijaisena asiana on ”pelastuspalveluvalmiuksien vahvistaminen [...] sekä nopean toiminnan kyvyn kehittäminen jäsenvaltioiden pelastuspalveluyksiköiden pohjalta”. nämä lausumat antavat yhdessä selkeän suunnan pelastuspalveluyhteistyölle euroopassa. -
110 -razlogi in cilji predloga mehanizem civilne zaščite skupnosti [v nadaljevanju mehanizem] je bil vzpostavljen leta 2001 za podporo in lajšanje mobilizacije ter koordinacije civilne zaščite ob večjih nesrečah, ki se zgodijo v skupnosti ali izven nje. od njegove vzpostavitve se je izkazal za preprosto, toda uspešno orodje, ki omogoča tesnejše sodelovanje na področju intervencij civilne zaščite. nedavne izkušnje so pokazale na potrebo po razvoju tega mehanizma. glavni cilji sedanjega predloga so okrepiti mehanizem na podlagi preteklih izkušenj ter zagotoviti pravno podlago za dodatne ukrepe skupnosti, ki so potrebni za spopadanje z današnjimi izzivi pri intervencijah civilne zaščite. predlog gradi na zamislih, opredeljenih v sporočilu komisije o „izboljšanju mehanizma skupnosti na področju civilne zaščite[1]“, ki je bilo sprejeto 20. aprila 2005, in upošteva sklepe sveta z dne 18. julija 2005. prav tako temelji na internem sporočilu eu „izgradnja solidarnosti z medsebojno pomočjo“ z 8. novembra 2005[2]. poleg tega predlog upošteva vrsto deklaracij evropskega sveta in evropskega parlamenta, ki določajo politične usmeritve za nadaljnji razvoj evropskega sodelovanja na področju civilne zaščite. junija 2004 je evropski svet zahteval, da „se obstoječe sodelovanje civilne zaščite […] okrepi, kar odraža željo držav članic po solidarnem ukrepanju“. decembra 2004 je evropski svet ponovno poudaril potrebo po „nadaljnji oceni in razvoju možnosti civilne zaščite, vključno s skupnimi vajami in usklajenim delovanjem pri obveščanju javnosti“. po cunamiju v južni aziji je svet sprejel akcijski načrt, ki je vseboval vse pobude, ki so jih svet in države članice že sprejele ali jih še morajo sprejeti, vključno z možnimi izboljšavami mehanizma in razvojem zmožnosti hitrega odzivanja eu ob nesrečah[3]. istočasno je evropski parlament pozval k „združevanju usposobljenih enot civilne zaščite z ustrezno opremo, ki bi se udeleževale skupnih usposabljanj in bi bile na voljo ob [nesrečah] v uniji ali drugod po svetu“. junija 2005 je evropski svet zahteval prednostni ukrep „krepitev zmogljivosti civilne zaščite […] in razvoj zmožnosti hitrega odzivanja, ki temelji na modulih civilne zaščite držav članic“. te deklaracije so skupaj določile jasno usmeritev za prihodnje sodelovanje civilne zaščite na evropski ravni. -