Vous avez cherché: arbetsmarknadsorganisationerna (Suédois - Finnois)

kommittén betonar nödvändigheten av att stödja utvecklingen av arbetsmarknadsorganisationerna i kandidatländerna.
komitea korostaa, että ehdokasmaiden työmarkkinarakenteiden kehittämistä on tuettava.

stödja processen med att stärka den sociala dialogen och arbetsmarknadsorganisationerna i kandidatländerna.
tuetaan työmarkkinaneuvottelujen ja työmarkkinaorganisaatioiden ehdokasmaissa.

ledarna för arbetsmarknadsorganisationerna på eu-nivå skall inbjudas till att delta i gruppens möten.
euroopan työmarkkinajärjestöjen ryhmän kokouksiin.

de socioekonomiska intressegrupperna, arbetsmarknadsorganisationerna och de ickestatliga organisationerna utgör viktiga stöttepelare inom det europeiska medborgarsamhället.
sosiaalis-taloudelliset sekä ammatilliset järjestöt, yhdistykset, valtiosta riippumattomat järjestöt ja ammattiliitot ovat eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan kulmakiviä.

på det nationella planet fungerar den sociala trepartsdialogen väl och samråd sker i stor utsträckning med arbetsmarknadsorganisationerna om relevanta lagförslag.
kolmikantainen sosiaalinen vuoropuhelu toimii kansallisella tasolla hyvin ja työmarkkinaosapuolten järjestöjä kuullaan laajalti alan uudeksi lainsäädännöksi annetuista luonnoksista.

främja utvecklingen av det civila samhället, bl.a. arbetsmarknadsorganisationerna och deras aktiva deltagande i beslutsprocessen.
sen on edistettävä kansalaisyhteiskunnan sekä työmarkkinaosapuolien järjestöjen kehittymistä ja niiden aktiivista osallistumista päätöksentekoprosesseihin.

många, inte minst unga människor, känner inte samma delaktighet i de många gånger kollektivistiska och hierarkiska arbetsmarknadsorganisationerna.
toinen tiedonanto etenee odotettuun suuntaan: konkreettisiin toimiin, joilla meidän tulisi kehittää sosiaalista vuoropuhelua, jotta voimme sisällyttää siihen kaiken, mitä tulevaisuudessa tarvitaan.

till de viktigaste arbetsmarknadsorganisationerna hör Österrikes fackföreningsförbund (Österreichischer gewerkschaftsbund, Ögb), centralorganisation för 14 enskilda fackförbund.
se on teollisuusliittoperiaatteella toimiva kattojärjestö, johon kuuluu 14 ammattiliittoa.

det mervärde som kommittén kan bidra medgrundas på att alla aktörer i det civila samhället är engagerade i denna process, detvill säga även andra organisationer än arbetsmarknadsorganisationerna.
komitean antama lisäarvo perustuu siihen, ettätähän prosessiin osallistuvat kaikki kansalaisyhteiskunnan toimijat, myös sellaisetorganisaatiot, jotka eivät ole työmarkkinaosapuolia.

det hela skulle kunna organiseras inomramen för regionala kommittéer för social dialog,sammansatta av företrädare för arbetsmarknadsorganisationerna, som kan undersöka de ekonomiska, so-
tapaamisessa korostettiin myös seuraavia seikkoja: hiv:n/aidsin, malarian ja tuberkuloosinmuodostamat haasteet, koulutuksen merkitys sekäsukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.

vare sig det har gällt sysselsättningen, den monetära unionen, agenda 2000 eller andra verksamhetsområden inom gemenska pen har företrädare för arbetsmarknadsorganisationerna lämnat sina syn punkter, som i informationssyfte även har delgivits unionens medborgare.
ammatillisyhteiskunnalliset järjestöt ovat tuoneet näkemyksensä julki sellaisista asioista kuin työllisyys, rahaliitto, agenda 2000 sekä monista muista yhteisön toimialaan kuuluvista kysymyksistä. komitean näkökannat on tarkoitettu myös unionin kansalaisten kuultaviksi ja heidän tietolähteekseen.

ett stort antal kommittéer och kommissioner genom vilka arbetsmarknadsorganisationerna medverkar i förbunds- och delstatspolitiken. arbetsmarknadsorganisationernas medverkan vid lagstiftningsförberedelserna (remissförfarande).
työmarkkinoiden tärkeimpiin järjestöihin kuuluu itävallan ammattiliittojen keskusliitto (Österreichische gewerkschaftsbund, Ögb).

i samband med utarbetandet av sitt yttrande i oktober 2004 och sin resolution i mars 2005, hörde kommittén de ekonomiska och sociala råden och de viktigaste arbetsmarknadsorganisationerna vid hearingarden 9–10 september 2004 i bryssel och den 26–27januari 2005 i luxemburg.
lokakuussa 2004 antamaansa lausuntoa ja maaliskuussa 2005 julkaisemaansa päätöslauselmaa varten komitea on kuullut jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalineuvostojen jäseniä sekä talous- ja yhteiskuntaelämäntärkeimpiä järjestöjä brysselissä 10. syyskuuta 2004 ja luxemburgissa 26.–27. tammikuuta 2005 järjestämissään kuulemistilaisuuksissa.

3.6 eftersom frågor kring arbetsrätten för närvarande är extremt känsliga i kina kan det hända att den kinesiska regeringen inte är beredd att lätta på kontrollen över arbetsmarknadsorganisationerna. endast om man systematiskt tar upp den centrala frågan, föreningsfriheten, i den internationella dialogen med kina, kan man hoppas på att regeringen lossar på greppet om fackföreningarna.
3.6 kun otetaan huomioon, että työvoimakysymykset ovat tällä hetkellä kiinassa erittäin arkaluontoinen asia, kiinan hallitus ei ehkä ole valmis löysentämään työmarkkinajärjestöjen valvontaa. ainoastaan kiinnittämällä kiinan kanssa käytävässä kansainvälisessä vuoropuhelussa järjestelmällisesti huomiota yhdistymisvapauden keskeiseen merkitykseen voidaan toivoa, että kiinan hallitus löysää otettaan ammattiyhdistyksistä.