検索ワード: kansalaisliikkeet (フィンランド語 - スウェーデン語)

kansalaisliikkeet ovat 70-luvun jälkeen aiheuttaneet virallisten rakenteiden ja järjestäytyneen edunvalvonnan ulkopuolella luultavasti suurimmat kuntatason muutokset.
i denna utvecklings spår följde sedan - vid sidan av frågor om formella strukturer och organiserade lobbyintressen - troligtvis de mest genomgripande förändringarna på kommunal nivå.

1970-luvulta lähtien syntyneet kansalaisliikkeet ja uudet yhteiskunnalliset liikkeet ovat kuitenkin muuttaneet tätä kuvaa ja synnyttäneet suoraan demokratiaan perustuvia poliittisen osallistumisen muotoja.
medborgarnas inflytande utövas av tradition inte så mycket genom direkt deltagande i politiken.

edellä mainituilla toimilla pyritään yhdessä euroopan terrorismilainsäädännön kanssa kaiken muun ohella luomaan edellytykset sille, että kaikenlainen taistelu, jota työväki ja kansalaisliikkeet käyttävät kamppailussaan, voidaan luokitella terroritoiminnaksi.
de ovannämnda åtgärderna, tillsammans med den europeiska terroristlagen, syftar bortsett från allt annat till att skapa förutsättningar för att all form av motsättning som arbetar- och gräsrotsrörelsen använder i sin kamp kan anses som terroristhandlingar.

70-luvulla syntyneet kansalaisliikkeet ja uudet yhteiskunnalliset liikkeet aina vihreää puoluetta myöten vaativat suoraa demokratiaa ja siten jo alusta lähtien erityisesti paikallistason vahvistamista (roth 1994).
alltifrån de aktionsgrupper och nya sociala rörelser som uppstod under 70talet fram till partiet de gröna har man från början önskat se en stärkt basdemokrati, dvs. i synnerhet även en stärkt lokal nivå (roth, 1994).

osavaltioissa muodostui 80- ja 90-luvuilla osin prototyyppisiä "sosiaalidemokraattisia" tai "uuskonservatiivisia" kehittämispolitiikkoja, jotka erosivat toisistaan siinä missä määrin niihin otettiin tiede-ja yritysmaailman lisäksi mukaan myös ammattiliitot ja kriittiset kansalaisliikkeet.
under 80- och 90talet växte det i delstaterna fram olika former av en närmast prototypisk "socialdemokratisk" eller "nykonservativ" stimulanspolitik, där skillnaderna berodde på i hur stor utsträckning även facket och kritiska initiativ inbegreps, vid sidan av vetenskapen och företagen.