検索ワード: peripheral blood mononuclear cell (英語 - フィンランド語)

peripheral blood cell
verisolut

peripheral blood stem cell graft
perifeerisen veren kantasolujen siirto

transplantation, peripheral blood stem cell
perifeerisen veren kantasolujen siirto

- peripheral blood stem cell mobilisation.
- perifeerisen veren kantasolujen (pbpc) mobilisoiminen.

peripheral blood progenitor cell transplantation
perifeerisen veren kantasolujen siirto

pbsc - peripheral blood stem cell graft
perifeerisen veren kantasolujen siirto

peripheral blood stem cell graft (procedure)
perifeerisen veren kantasolujen siirto

the control was non- activated autologous peripheral blood mononuclear cells.
kontrolli oli ei-aktivoituja autologisia perifeerisen veren mononukleaarisoluja.

interferon beta-1b also enhances the suppressor activity of peripheral blood mononuclear cells.
beeta-1b-interferoni edistää myös perifeerisen veren mononukleaaristen solujen suppressorivaikutusta.

autologous peripheral blood mononuclear cells activated with pap-gm-csf (sipuleucel-t)
autologisia perifeerisen veren mononukleaarisoluja, jotka on aktivoitu pap-gm-csf:llä (sipuleucel- t)

provenge autologous peripheral blood mononuclear cells activated with pap-gm-csf (sipuleucel-t)
provenge autologisia perifeerisen veren mononukleaarisoluja, jotka on aktivoitu pap-gm- csf:llä (sipuleucel-t)

dfdctp kinetics this metabolite can be found in peripheral blood mononuclear cells and the information below refers to these cells.
dfdctp: n kinetiikka tätä metaboliittia esiintyy ääreisveren mononukleaarisissa soluissa, ja seuraavat tiedot viittaavat näihin soluihin.

similar ec50 values are obtained when the antiviral activity of nevirapine is measured in peripheral blood mononuclear cells, monocyte derived macrophages or lymphoblastoid cell line.
samanlaisia ec50- arvoja saadaan, kun nevirapiinin antiviraalista aktiivisuutta mitataan perifeerisillä veren mononukleaarisoluilla, monosyyteistä johdetuilla makrofageilla ja lymfoblastoidisilla solulinjoilla.

in a clinical study, the intracellular half-life of emtricitabine-triphosphate in peripheral blood mononuclear cells was 39 hours.
eräässä kliinisessä tutkimuksessa emtrisitabiini- trifosfaattin solunsisäinen puoliintumisaika perifeerisen veren mononukleaarisoluissa oli 39 tuntia.

the in vitro antiviral activity of nevirapine has been measured in a variety of cell lines including peripheral blood mononuclear cells, monocyte derived macrophages, and lymphoblastoid cell lines.
nevirapiinin in vitro antiviraalista vaikutusta on mitattu useilla solulinjoilla, kuten perifeerisillä veren mononukleaarisoluilla, monosyyteistä johdetuilla makrofageilla ja lymfoblastoidisilla solulinjoilla.

32 spot-forming cells per million peripheral blood mononuclear cells [ sfc/106 pbmcs ], p 0.001) were demonstrated.
32 pisteitä muodostavaa solua/miljoona perifeeristä veren mononukleaarisolua [ sfc/106 pbmcs ], p 0, 001) , nousu osoitettiin.

tenofovir diphosphate has an intracellular half-life of 10 hours in activated and 50 hours in resting peripheral blood mononuclear cells (pbmcs).
tenofoviiridifosfaatin solunsisäinen puoliintumisaika on 10 tuntia aktivoituneissa ja 50 tuntia lepäävissä perifeerisen veren mononukleaarisissa soluissa (pbmc: t).

emtricitabine did not exhibit cytotoxicity to peripheral blood mononuclear cells (pbmcs), established lymphocyte and monocyte-macrophage cell lines or bone marrow progenitor cells in vitro.
emtrisitabiinin ei ole todettu olevan sytotoksinen perifeerisen veren mononukleaarisoluille, todennetuille lymfosyytti- ja monosyyttimakrofaagisolulinjoille tai luuytimen kantasoluille in vitro.

the antiviral activity of emtricitabine against laboratory and clinical isolates of hiv-1 was assessed in lymphoblastoid cell lines, the magi-ccr5 cell line, and peripheral blood mononuclear cells.
emtrisitabiinin antiviraalinen aktiivisuus hiv-1:n laboratorio- ja kliinisiin isolaatteihin arvioitiin lymfoblastoidisolulinjoissa, magi-ccr5-solulinjassa ja ääreisveren mononukleaarisissa soluissa.

the in vivo anti-tumour activity of catumaxomab was confirmed in an immunologically compromised mouse model of ovarian carcinoma, where tumour development was delayed by an intraperitoneal treatment with catumaxomab and human peripheral blood mononuclear cells.
katumaksomabin antitumoraalinen aktiivisuus in vivo vahvistettiin immunologisesti kompromisoidussa munasarjasyövän hiirimallissa, jossa intraperitoneaalinen hoito katumaksomabilla ja ihmisen ääreisverenkierron mononukleaarisoluilla viivästytti kasvaimen kehitystä.