검색어: ontwikkelingsuitgaven (네덜란드어 - 핀란드어)

het gedeelte van de ontwikkelingsuitgaven dat als aanvulling voor de structurele maatregelen van de eg zou kun nen dienen, kan echter nog niet worden vastgesteld.
liityttyään unioniin slovenian pitäisi soveltaa yhteisön yhteistä tullitariffia ja yhteisön maata louspolitiikan määräyksiä ulkoisesta kaupasta.

hel aandeel van de totale ontwikkelingsuitgaven dal een mogelijke tegenhanger voor de financiële bijstand in hel kader van hel structuurbeleid van de eg zou kunnen vormen, vall nog niet te bepalen.
vuonna 1993 otettiin käyttöön kansallinen huumeidenvastainen ohjelma, joka yhdistää kaikki asiaan liittyvät julkiset ja yksityiset tahot huumeiden väärinkäytön ja huumekaupan torjumiseksi maan sisällä.

volgens de ene benadering zijn ontwikkelingsuitgaven belangrijker dan de landbouwsubsidies. in de tweede krijgt de sociale dimensie van de unie de voorkeur boven de lissabon-strategie.
tämän vuoksi neuvoston ehdottama talousarvio oli kuin kylmä suihku, sillä siinä ei jätetä liikkumavaraa euroopan komission ja neuvoston ehdotusten välille.

toekomstige intern gegenereerde financiële middelen zijn voor deze bedrijfstak van wezenlijk belang, omdat daarmee ontwikkelingsuitgaven voor toekomstige producten worden gefinancierd, innovatie wordt bevorderd en grote vorderingen mogelijk worden.
yrityksen sisällä syntyvät rahoitusvarat ovat tärkeitä tällä alalla, sillä niitä tarvitaan tulevien tuotteiden kehityksen rahoittamiseen, innovaation edistämiseen ja mahdolliseen kehityksessä eteenpäin harppaamiseen.

aangezien japan het land is met de hoogste onderzoek- en ontwikkelingsuitgaven ter wereld, uitgedrukt in procenten van het bnp, valt het te betreuren dat er weinig samenwerking op dit terrein is.
ottaen huomioon, että japani on maa, jolla on suurimmat tutkimus- ja kehitysmenot maailmassa, ilmaistuna prosentteina bruttokansantuotteesta, on valitettavaa, että tällä alueella on niin vähän yhteistyötä.

het bespoedigen van structurele hervormingen heeft de hoogste prioriteit. samen met de nieuwe governance van het partnerschap voor groei en werkgelegenheid biedt het huidige economische herstel een unieke kans om de noodzakelijke structurele hervormingen krachtig na te streven[3]. deze kunnen het groeipotentieel op de middellange termijn verbeteren en de doeltreffendheid waarmee aangesloten economieën op schokken reageren, bevorderen. marktmechanismen zullen beter reageren en een hogere productiviteitstoename kan de aanpassing vereenvoudigen. hierbij zijn de doelstellingen van het verhogen van de onderzoek-en ontwikkelingsuitgaven tot 3% van het bbp en het bevorderen van innovatie uiterst belangrijk. structurele hervormingen zullen ook helpen om beter om te gaan met de langetermijnuitdagingen van een vergrijzende bevolking en mondiale economische verandering. derhalve is de groei-en werkgelegenheidsagenda, met inbegrip van het internemarkt-en handelsbeleid, in de eurozone van speciaal belang. een vollediger en minder ongelijkmatige integratie van markten zou een significante welvaartsverbetering en een soepeler aanpassingsproces kunnen opleveren. een van de prioriteiten bestaat erin het potentieel van de financiële markten om risico’s te spreiden en de inkomens te egaliseren, nog beter te benutten. leden van de eurozone moeten die structurele maatregelen vaststellen -inclusief die welke de mobiliteit van arbeid bevorderen, welke momenteel nog zeer laag is -die het meest relevant zijn voor het bevorderen van zowel de groei als het aanpassingsvermogen, en die uiteindelijk gunstige effecten voor de gehele eurozone zullen hebben. hierboven is reeds ingegaan op de daarmee samenhangende prioriteit voor de actoren in het loonvormingsproces om ten volle met de context van de eurozone rekening te houden, waardoor aanpassingen in het concurrentievermogen soepel kunnen verlopen.
tärkeimpänä tavoitteena on rakenneuudistusten nopeuttaminen. nykyinen talouden elpyminen sekä kasvua ja työllisyyttä edistävän kumppanuuden mukainen uusi ohjausjärjestelmä tarjoavat yhdessä ainutlaatuisen tilaisuuden jatkaa tarpeellisia rakenneuudistuksia määrätietoisesti[3]. rakenneuudistuksilla voidaan parantaa kasvupotentiaalia keskipitkällä aikavälillä ja saada euroalueen taloudet reagoimaan häiriöihin entistä tehokkaammin. markkinamekanismit reagoivat entistä joustavammin, ja nopeammalla tuottavuuden kasvulla voidaan helpottaa sopeutusta. t%amp%k-menojen kasvattaminen 3 prosenttiin suhteessa bkt:hen ja innovaatiotoiminnan tukeminen ovat tavoitteita, joilla on erittäin tärkeä merkitys tässä yhteydessä. rakennemuutoksilla voidaan auttaa vastaamaan myös pidemmän aikavälin haasteisiin, jotka liittyvät väestön ikääntymiseen ja maailmantaloudessa tapahtuviin muutoksiin. kasvua ja työllisyyttä koskevalla ohjelmalla ja siihen sisältyvillä sisämarkkinoihin ja kauppaan liittyvillä toimenpiteillä on tämän vuoksi euroalueella erityisen tärkeä merkitys. markkinoiden entistä kokonaisvaltaisempi ja tasaisempi yhdentyminen voisi lisätä hyvinvointia merkittävästi ja parantaa sopeutusprosessia. muihin tärkeisiin tavoitteisiin kuuluu rahoitusmarkkinoiden täyden potentiaalin hyödyntäminen. näiden markkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia riskien hajauttamiseen ja tulokehityksen tasoittamiseen ei ole vielä täysin hyödynnetty. euroalueen jäsenvaltioiden on selvitettävä, millaisin rakenteellisin toimenpitein voidaan parhaiten tukea sekä kasvua että sopeuttamiskykyä siten, että lopputuloksena saadaan koko euroalueen kannalta myönteisiä vaikutuksia. näihin toimenpiteisiin kuuluvat myös toimet, joilla tuetaan nykyisin vielä vähäistä työvoiman liikkuvuutta. tähän liittyy lisäksi toinen jo mainittu tavoite. sen mukaan niiden tahojen, jotka osallistuvat palkkojen määräytymisprosessiin, olisi ymmärrettävä täysin, mikä on euroalueen merkitys prosessin kannalta, ja annettava kilpailukyvyn sopeutua esteittä.