검색어: rundfunkstaatsvertrag (스웨덴어 - 핀란드어)

tvisten gäller beräkningen av det tillåtna antalet reklamavbrott enligt artikel 26.4 i rundfunkstaatsvertrag i spelfilmer som de privata tv-programföretagen sänder.
oikeusriita koskee sitä, kuinka rundfunkstaatsvertragin 26 artiklan 4 kohdan mukaan sallittu mainoskeskeytyksien lukumäärä lasketaan yksityisten televisioyhtiöiden lähettämien pitkien elokuvien kohdalla.

nla angav som skäl för sitt beslut att de ifrågavarande sändningarna inte kunde anses ingå i en serie i den mening som avses i artikel 26.4 i rundfunkstaatsvertrag och att de således inte kunde avbrytas av reklam var tjugonde minut.
nla perustelee päätöstään sillä, että kysymyksessä olevien lähetysten ei voitu katsoa olevan rundfunkstaatsvertragin 26 artiklan 4 kappaleessa tarkoitetun tv-sarjan osia, eikä niitä saatu täten keskeyttää mainoksilla 20 minuutin välein.

staatsvertrag über den rundfunk im vereinten deutschland av den 31 augusti 1991 (rundfunkstaatsvertrag – rstv) i dess lydelse från den 1 juli 2002, gvbl. s. 162.
staatsvertrag über den rundfunk im vereinten deutschland (rundfunkstaatsvertrag – rstv), tehty 31. elokuuta 1991, 1. heinäkuuta 2002 päivätty toisinto (gvb1, s. 162).

niedersächsische landesrundfunkausschuss (nedan kallat nla) slog i beslut av den 12 november 1993 fast att rtl hade brutit mot artikel 26.4 första stycket i rundfunkstaatsvertrag genom att göra fyra reklamavbrott i var och en av dessa filmer.
niedersächsische landesrundfunkausschuss (jäljempänä nla) totesi 12.11.1993 tekemällään päätöksellä, että rtl oli rikkonut rundfunkstaatsvertragin 26 artiklan 4 kappaleen ensimmäistä virkettä keskeyttäessään molemmat elokuvat neljällä mainoskatkolla.

1 i avtalet mellan delstaterna om radio- och tv-sändningar i det förenade tyskland (nedan kallat rundfunkstaatsvertrag) [29] och §6 a abs.1 i medienstaatsvertrag att vid den första tilldelningen av digitala markbundna sändningskapaciteter de kanaler skall ha företräde som redan sänder genom det analoga nätet i berlin och brandenburg.
kyseisessä asetuksessa säädetään yleisradiolähetyksiä koskevan valtiosopimuksen [29] 52 a §:n 1 momentin ja viestintäpalveluita koskevan valtiosopimuksen 6 a §:n 1 momentin mukaisesti, että kun maanpäällistä digitaalilähetyskapasiteettia jaetaan ensimmäistä kertaa berlin-brandenburgissa, huomiota olisi kiinnitettävä pääasiassa kanaviin, joita lähetetään jo analogisessa verkossa.