검색어: sääntöjärjestelmää (핀란드어 - 네덜란드어)

jäsenvaltiot tarvitsevat aivan yhtä lailla yhteistä aseiden käyttöä ohjaavaa sääntöjärjestelmää.
verder is het voor de lidstaten van belang dat er een gemeenschappelijk akkoord bestaat over het beleid inzake het gebruik van wapens.

tässä yhteydessä euroopan komission varapuheenjohtaja sir leon brittan ja kilpailuasioista vastaava komission jäsen karel van miert totesivat, että kertomuksen hyväksyminen osoittaa selvästi tarpeen täydentää wto:n nykyistä sääntöjärjestelmää kilpailusäännöstöllä.
in dit verband merkten sir leon brittan, vice-voorzitter van de europese commissie, en de heer karel van miert, de met mededingingsaangelegenheden belaste commissaris, op dat uit de

komissio ehdottaa, että sopimus ei kattaisi vain veroja, tullioikeuksia ja muita tullimuureja vaan takaisi myös sen, että turkki soveltaisi valtion tukien alalla yhtä tiukkaa sääntöjärjestelmää kuin yhteisössä on voimassa. sa.
de commissie stelt voor dat deze overeenkomst niet alleen betrekking heeft op belastingen, douanerechten en andere belemmeringen, maar ook een waarborg vormt dat turkije op het gebied van overheids­steun regel toepast die even strikt is als die in de gemeenschap.

212 -yhteenveto vastauksista ja siitä, miten ne on otettu huomioon tulevan sääntelyn soveltamisala keskusteluissa on käynyt selväksi, että teknologianeutraalisuus tärkeä periaate. jäsenvaltiot, kuluttajajärjestöt ja julkisen palvelun televisioyhtiöt kannattavat televisiota koskevien sisältösääntöjen tarkistamista osana kokonaisvaltaista, kaikki audiovisuaaliset mediapalvelut kattavaa sääntelyjärjestelmää. kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että sisältöä koskeva horisontaalinen toimintamalli onnistuu vain, jos lineaarisiin ja ei-lineaarisiin palveluihin sovelletaan kaksitasoista sääntöjärjestelmää. kuulemisissa enemmistön kantana oli, että jako lineaarisiin ja ei-lineaarisiin palveluihin on toimiva, tulevaisuuteen orientoituva perusta oikeudelliselle rajanvedolle. mainonta määrällisten sääntöjen osalta kaivattiin jonkinasteista joustoa sääntöihin, jotka koskevat sijoittelua ja päivittäisiä mainosten enimmäismääriä. ajatus sai laajaa kannatusta alan yritysten ja jossain määrin myös julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden ja joidenkin jäsenvaltioiden keskuudessa. monet toimijat korostivat yhteis-ja itsesääntelyn käyttökelpoisuutta mainonnan alalla. alaikäisten ja ihmisarvon suojelu vihanlietsonnan estämisen ja alaikäisten suojelun osalta näyttäisi vallitsevan varsin laaja yhteisymmärrys siitä, että nykyisessä direktiivissä on saavutettu hyvä tasapaino. jäsenvaltiot, julkisen palvelun yleisradioyhtiöt, uskonnolliset järjestöt sekä kuluttajien ja katsojien järjestöt ilmaisivat kaikki näkemyksenään, että näitä periaatteita olisi noudatettava myös ei-lineaarisissa palveluissa eikä pelkästään perinteisen television puolella. kulttuurin monimuotoisuus vaikka yleisesti kannatetaankin pyrkimystä elinvoimaiseen eurooppalaiseen audiovisuaalituotantoon, joka heijastaa euroopan kulttuurien monimuotoisuutta, on selvää, että lähetyskiintiöt eivät tule kysymykseen erikseen tilattavien palvelujen maailmassa. toisaalta katsotaan, että direktiivillä olisi varmistettava kattavasti ei-lineaaristen palvelujen vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla. tiedonsaanti-ja raportointioikeus eri sidosryhmät suhtautuvat eri tavoin tiedonsaantioikeuteen sekä oikeuteen raportoida tietyistä tapahtumista lyhyesti. jotkut toimijat katsovat, että eri sääntelypuitteita ei tarvitse yhdenmukaistaa euroopan tasolla, kun taas julkiset yleisradioyhtiöt ovat sitä mieltä, että nykyiset neuvotteluasetelmat eivät ole omiaan helpottamaan raportointimahdollisuuksia, ja että direktiivissä olisi sen vuoksi hyödyllistä säätää asiasta. -
212 -samenvatting van de reacties en hoe daarmee rekening is gehouden reikwijdte van toekomstige regelgeving uit de discussie is duidelijk naar voren gekomen dat technologische neutraliteit een belangrijk principe is. de lidstaten, consumentenorganisaties en publieke omroepen steunen de herziening van de voorschriften inzake de inhoud van televisieprogramma's in het kader van de invoering van een allesomvattende kaderregeling voor alle audiovisuele mediadiensten. zij zijn het evenwel allemaal erover eens dat een horizontale aanpak alleen kan werken als er voor lineaire en niet-lineaire diensten een getrapt stelsel van voorschriften komt. een meerderheid stelde zich op het standpunt dat het onderscheid tussen lineaire en niet-lineaire diensten een werkbare, toekomstgerichte grondslag voor een wettelijke definitie vormt. reclame wat de kwantitatieve voorschriften betreft, werd geopperd enige flexibiliteit toe te staan wat betreft het onderbreken van programma's voor reclame en de dagelijkse maxima voor reclame. dit idee kreeg brede steun van de industrie en, tot op zekere hoogte, ook van publieke omroepen en sommige lidstaten. diverse stakeholders wezen op het nut van coregulering en zelfregulering op reclamegebied. bescherming van minderjarigen en de menselijke waardigheid wat de bescherming van minderjarigen en het aanzetten tot haat betreft, lijkt er een tamelijk brede consensus te zijn over het huidige evenwicht dat met de tzg-richtlijn is bereikt. lidstaten, publieke omroepen, religieuze organisaties, en consumenten-en kijkersorganisaties hebben te kennen gegeven dat deze waarden ook voor niet-lineaire diensten moeten gelden, niet alleen voor de traditionele televisieomroep. culturele verscheidenheid terwijl er algemene overeenstemming bestaat over de doelstelling van een levendige europese audiovisuele productiesector die onze culturele verscheidenheid weerspiegelt, is het duidelijk dat zendtijdquota's in de wereld van televisie op aanvraag niet langer een optie zijn. anderzijds wordt erkend dat de richtlijn in vrij verkeer van niet-lineaire diensten in de interne markt dient te voorzien. recht op informatie en korte verslagen het recht op informatie en korte verslagen wordt door de verschillende stakeholders op uiteenlopende wijze geïnterpreteerd: er zijn stakeholders die vinden dat er geen behoefte is aan harmonisatie van verschillende regelgevingskaders op europees niveau, terwijl de publieke omroepen juist van mening zijn dat de huidige onderhandelingsvoorwaarden de toegang tot korte verslagen niet bevorderen en dat een bepaling in de richtlijn derhalve nuttig zou zijn. -