검색어: heittivät (핀란드어 - 노르웨이어)

he sulkivat kuoppaan minun elämäni ja heittivät päälleni kiviä.
de vilde gjøre ende på mitt liv, de vilde kaste mig i brønnen, og de kastet sten på mig.

ja he ottivat hänet kiinni ja heittivät ulos viinitarhasta ja tappoivat.
og de tok ham og kastet ham ut av vingården og slo ham ihjel.

ja he ottivat hänet kiinni, tappoivat ja heittivät hänet ulos viinitarhasta.
og de tok og slo ham ihjel, og kastet ham ut av vingården.

ja he heittivät arpaa joka ovesta, nuoremmat niinkuin vanhemmatkin, perhekuntiensa mukaan.
og de kastet lodd om hver port, den minste som den største, efter sine familier.

mutta kun rajuilma ankarasti ahdisti meitä, heittivät he seuraavana päivänä lastia mereen,
da vi nu led meget ondt av været, kastet de næste dag ladningen overbord,

ja he heittivät arpaa palvelusjärjestyksestä, nuoremmat niinkuin vanhemmatkin, taitajat yhdessä oppilasten kanssa.
og de kastet lodd om hvad de skulde ivareta, den minste så vel som den største, læreren så vel som lærlingen.

ja he heittivät hänet ulos viinitarhasta ja tappoivat. mitä nyt viinitarhan herra on tekevä heille?
og de kastet ham ut av vingården og slo ham ihjel. hvad skal nu vingårdens herre gjøre med dem?

ja he nousivat ja poistivat alttarit jerusalemista. myös kaikki suitsutusalttarit he poistivat ja heittivät kidronin laaksoon.
først fikk de bort de alter som fantes i jerusalem; også alle røkelsekarene tok de bort og kastet dem i kidron-bekken.

he heittivät kukin sauvansa maahan, ja ne muuttuivat käärmeiksi. mutta aaronin sauva nieli heidän sauvansa.
de kastet hver sin stav, og de blev til slanger; men arons stav slukte deres staver.

ja he heittivät heistä arpaa, ja arpa lankesi mattiaalle, ja hänet luettiin niiden yhdentoista kanssa apostolien joukkoon.
så kastet de lodd mellem dem, og loddet falt på mattias, og han blev regnet sammen med de elleve apostler.

ja he ottivat absalomin ja heittivät hänet metsässä suureen kuoppaan ja pystyttivät sangen suuren kiviroukkion hänen päällensä. mutta koko israel pakeni, kukin majallensa.
og de tok absalom og kastet ham i en stor grøft i skogen og reiste en stor stenrøs over ham; og hele israel flyktet, hver til sitt hjem.

niin joosua repäisi vaatteensa ja lankesi kasvoilleen maahan herran arkin eteen ja oli siinä iltaan saakka, hän ja israelin vanhimmat; ja he heittivät tomua päänsä päälle.
og josva sønderrev sine klær og falt ned på sitt ansikt til jorden foran herrens ark og blev liggende der helt til aftenen, både han og israels eldste, og de strødde støv på sitt hode.

ja kerran, kun he haudatessaan erästä miestä näkivät partiojoukon, heittivät he miehen elisan hautaan ja menivät matkoihinsa. kun mies kosketti elisan luita, virkosi hän ja nousi jaloilleen.
så hendte det mens de var i ferd med å begrave en mann, at de fikk se en herjeflokk; da kastet de mannen ned i elisas grav, og med det samme mannen rørte ved elisas ben, blev han levende igjen og reiste sig op på sine føtter.

mutta he niskoittelivat ja kapinoivat sinua vastaan, heittivät sinun lakisi selkänsä taa ja tappoivat sinun profeettasi, jotka heitä varoittivat palauttaakseen heidät sinun luoksesi; ja he pilkkasivat paljon jumalaa.
men de blev gjenstridige og satte sig op imot dig og kastet din lov bak sin rygg; de drepte dine profeter, som vidnet for dem og vilde føre dem tilbake til dig; og de gjorde sig skyldige i store bespottelser.

myöskin nämä, niinhyvin perhekuntapäämiehet kuin heidän nuoremmat veljensä, heittivät arpaa samoin kuin heidän veljensä, aaronin pojat, kuningas daavidin, saadokin ja ahimelekin sekä pappien ja leeviläisten perhekuntien päämiesten läsnäollessa.
de kastet og lodd likesom deres brødre arons sønner, mens kong david og sadok og akimelek og prestenes og levittenes familiehoder var til stede - overhodene for familiene like så vel som deres yngste brødre.

ja sen hakkasivat muukalaiset, julmimmat pakanoista, ja heittivät sen maahan. vuorille ja kaikkiin laaksoihin kaatuivat sen haarat, ja sen oksat murskaantuivat kaikkiin maan puronotkoihin. kaikki maan kansat laskeutuivat alas sen varjosta ja jättivät sen.
og fremmede, de grusomste blandt folkene, hugg ham ned og lot ham ligge; på fjellene og i alle daler falt hans kvister, og hans grener blev sønderbrutt ved alle landets bekker, og alle jordens folk steg ned fra hans skygge og lot ham ligge,

hän sanoi heille: "heittäkää verkko oikealle puolelle venhettä, niin saatte". he heittivät verkon, mutta eivät jaksaneet vetää sitä ylös kalojen paljouden tähden.
men han sa til dem: kast garnet på den høire side av båten, så skal i få! de kastet det da ut, og nu var de ikke i stand til å dra det op, så meget fisk var der.