검색어: etuusjärjestelyjen (핀란드어 - 라트비아어)

etuusjärjestelyjen peruuttaminen
preferenciālā režīma atcelšana

(5) bulgarian eurooppa-sopimuksen etuusjärjestelyjen lisäparannuksia koskevat neuvottelut saatiin päätökseen 18 päivänä lokakuuta 2002.
(5) sarunas ar bulgāriju par tālākiem uzlabojumiem eiropas nolīguma preferenču režīmā tika slēgtas 2002. gada 18. oktobrī.

2.9 ehdotus sisältää säännöksiä etuusjärjestelyjen väliaikaisesta peruuttamisesta kaikkien tai joidenkin edunsaajamaasta peräisin olevien tuotteiden osalta tietyissä erityisolosuhteissa. kyseiset säännökset eivät eroa merkittävästi nykytilanteesta. komissio on ilmoittanut, että niitä on tarkoitus soveltaa jatkossakin vain poikkeustapauksissa.
2.9 priekšlikumi paredz nosacījumus preferenciālo režīmu pagaidu atcelšanai konkrētos norādītajos apstākļos attiecībā vai nu uz visiem, vai konkrētiem vienas valsts ražojumiem. tā nav būtiska atkāpe no status quo. komisija ir norādījusi, ka šos nosacījumus joprojām paredzēts piemērot tikai ārkārtas gadījumos.

2.5 on kuitenkin tärkeää, etteivät perhe-etuusjärjestelyt heikennä työnteon kannustimia. joissakin maissa huollettavien perusteella maksettavat perhelisät on erotettu työttömyyskorvauksista, mikä auttaa vahvistamaan taloudellisia kannustimia työn vastaanottamiseksi. erityisesti tämä koskee äitejä ja naisia, jotka hoitavat iäkkäitä sukulaisiaan. kohtuuhintaisen lastenhoidon puuttumista kustannussyistä tai hankalien kulkuyhteyksien vuoksi pidetään keskeisenä esteenä vanhempien, varsinkin naisten töihin menolle. sen vuoksi tuettuun, riittävään ja kohtuuhintaiseen lastenhoitoon on syytä suhtautua erittäin myönteisesti, sillä sen avulla voidaan edistää etenkin naisten osallistumista työelämään. joissakin jäsenvaltioissa synnytysikäiset naiset ovat menettämässä kiinnostuksensa lasten hankkimiseen, sillä vanhemmuudesta naisille aiheutuvat henkilökohtaiset taloudelliset kustannukset ovat yksinkertaisesti liian suuret, millä on samanlaiset vaikutukset kuin jos työssäkäyviä äitejä verotettaisiin. tällainen suhtautuminen saattaa olla kansallisen edun kannalta lyhytnäköistä, mutta sitäkin enemmän kyse on päätöksentekijöiden virheellisestä talouspolitiikasta. päättäjät voisivat tehdä nykyistä enemmän syntyvyyden jatkuvan alenemisen pysäyttämiseksi euroopassa varmistamalla, että naisten työllistymistä parannetaan taloudellisten ja ei-taloudellisten kannustimien avulla.
2.5 taču ir svarīgi, lai veids, kā šie ģimenes atbalsti finansiāli tiek regulēti, neietekmē negatīvi darba stimulus. dažās valstīs nodalījums starp ģimeņu pabalstiem nodarbinātajiem no vienas puses un pabalstiem bezdarbam no otras puses, dod savu ieguldījumu finansiālo darba stimulu palielināšanā, īpaši mātēm un sievietēm, kas rūpējas par vecākiem ģimenes locekļiem. bērnu aprūpes pieejamības trūkums, augstu izmaksu vai fiziskas pieejamības dēļ, ir nozīmīgs šķērslis vecāku, īpaši sieviešu, profesionālajai līdzdalībai. tādēļ īpaši apsveicami un atbalstāmi ir, ka atbalstītam, pietiekamam un pieejamam bērnu aprūpes piedāvājumam profesionālās līdzdalības veicināšanā, īpaši sieviešu, tiek piešķirta centrālā loma. dažās dalībvalstīs sievietes dzemdēt spējīgā vecumā atturas no bērnu dzemdēšanas, jo ar bērna aprūpi saistītās personālās finansiālās izmaksas ir par augstu un veido sava veida strādājošo māšu aplikšanu ar nodokli. kaut arī šīs izturēšanās no valstiskā viedokļa var likties tuvredzīga, tās nozīmē politisko lēmējdevēju taupīšanu nepareizā vietā, jo var tikt darīts vairāk, lai apturētu pastāvīgi mazinošos dzemdību skaitu eiropā, nodrošinot ka ar tiek celta sieviešu nodarbinātības kvota ar finansiālu un nefinansiālu stimulu palīdzību.