검색어: tilittämättömät veropidätys ja alv erät (핀란드어 - 리투아니아어)

2.1. organisaatio, rakenne ja alv-politiikka
2.1. organizacija, struktūra ir pvm politika

ii) tarjouksentekijän nimi, osoite ja alv-tunnus;
ii) konkurso dalyvio pavardė (pavadinimas) ir adresas bei pvm registracijos numeris;

tuotannon eri lohkojen liikevaihto valmisteverot ja alv mukaan luettuina (slovakian korunoina)
apyvarta įvairiuose gamybos segmentuose, įskaitant akcizo mokestį ir pvm (skk)

ruotsin verovirasto on kehittänyt sähköisen veroilmoituslomakkeen kuukausittaisille ennakonpidätys- ja alv-maksuille.
Švedijos mokesčių inspekcija parengė elektronines mokesčių formas mėnesinėms pajamų ir pridėtinės vertės mokesčių įmokoms.

a) komission kiinteistöjen ja irtaimiston hankinnan, leasingin, kunnossapidon sekä niihin liittyvien inventaarioiden ja alv-kysymysten hoitaminen;
a) komisijos kilnojamojo ir nekilnojamojo turto įsigijimo, lizingo ir priežiūros tvarkymą, kartu su susijusiomis atsargomis bei su pvm susijusiais klausimais;

muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehtyä päätöstä koskevissa huomautuksissaan tuensaaja esitti komissiolle tietoja liikevaihdostaan (valmisteverot ja alv mukaan luettuina). tiedot esitetään seuraavassa taulukossa.
savo pastabose dėl sprendimo pradėti oficialią tyrimo procedūrą, gavėjas pateikė komisijai savo apyvartos duomenis (įskaitant akcizo mokestį ir pvm), kurie yra pateikti lentelėje.

on tehostettava toimia verohallinnon nykyaikaistamiseksi ja vahvistamiseksi, jotta veronmaksajat saataisiin noudattamaan paremmin säännöksiä ja välittömien verojen ja alv-veron, tullitulojen sekä muiden epäsuorien verojen kantoa voitaisiin tehostaa.
dėti daugiau pastangų modernizuojant ir gerinant mokesčių administravimą, siekiant, kad mokesčių mokėtojai laikytųsi taisyklių, ir kad tiesioginiai mokesčiai, pvm ir pajamos iš muitų bei kiti netiesioginiai mokesčiai būtų geriau surenkami.

d) kirjanpitoasiakirjoista valittujen laskujen viitetiedot (osto-tai myyntirekisteri ja alv-rekisteri, johon valitut laskut on kirjattu);
d) iš apskaitos dokumentų atrinktų sąskaitų nuorodos numeriai (pirkimo arba pardavimo registras ir pvm registras, į kuriuos atrinktos sąskaitos buvo įrašytos);

ehdotuksen perustelut ja tavoitteet neuvosto antoi 7. toukokuuta 2002 direktiivin 2002/38/ey direktiivin 77/388/ety muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta radio-ja televisiolähetyspalveluihin ja tiettyihin sähköisesti suoritettaviin palveluihin sovellettavien arvonlisäverojärjestelyjen osalta. tämä ns. sähköisen kaupankäynnin alv-direktiivi sisältää säännöksiä, joiden voimassaolo lakkaa 30. kesäkuuta 2006, jollei niiden voimassaoloaikaa jatketa. kun direktiivi annettiin, tarkoituksena oli, että neuvosto tarkastelee uudelleen näiden palvelujen suorituspaikkaa koskevia ja tiettyjä eu:n ulkopuolisten yritysten toimintaa helpottavia säännöksiä direktiivin kolmannen voimassaolovuoden loppuun mennessä, minkä jälkeen se tarkistaa niitä tai jatkaa niiden voimassaoloa komission ehdotuksen pohjalta. uudelleentarkastelu tapahtuu komission neuvostolle toimittaman kertomuksen pohjalta. tämä kertomus on liitetty käsillä olevaan ehdotukseen. mikäli neuvosto olisi ajoissa hyväksynyt komission ehdotukset palvelujen suorituspaikasta (kom (2005) 334) ja alv-velvoitteiden yksinkertaistamisesta (kom (2004) 728), tässä tarkoitettujen säännösten voimassaoloaikaa ei olisi tarvinnut jatkaa, sillä nämä yleisluonteisemmat ehdotukset sisälsivät säännöksiä, joilla olisi varmistettu direktiivin 2002/38/ey tavoitteiden pitkän aikavälin toteutuminen. jäsenvaltiot edistyivät kuitenkin niin hitaasti lainsäädäntöprosessissa neuvostossa, että nämä muutokset eivät tule voimaan ennen vuoden 2002 säännösten voimassaoloajan lakkaamista. jos ei haluta, että säännösten voimassaolo lakkaa tänä vuonna – mitä kukaan ei pidä toivottavana – komissiolla ei ole muuta mahdollisuutta kuin ehdottaa niiden tilapäistä jatkamista. vuoden 2002 direktiivin keskeinen tavoite oli selvä: korjata ilmeinen puute yhdessä alv-lainsäädännön perussäännöksistä. sähköisten palvelujen tarjontaa ei ollut otettu huomioon kuudetta alv-direktiiviä annettaessa, ja säännösten soveltaminen sellaisina kuin ne olivat ennen vuoden 2002 muutoksia tuotti nurinkurisia tuloksia. säännösten takia kolmansien maiden toimijoiden tarjoamia sähköisiä palveluja ei pystytty verottamaan, minkä lisäksi eurooppalaisten yritysten oli pakko kantaa veroa kaikista vastaavista palveluista riippumatta siitä, missä asiakkaat sijaitsivat. tämä lopputulos oli arvonlisäverolle keskeisen puolueettomuusperiaatteen vastainen: tarkoituksena oli nimenomaan, että vero ei ”vääristä kilpailun edellytyksiä eikä vaikeuta tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta” (ensimmäinen neuvoston alv-direktiivi 67/227/ety). kysymys oli siitä, missä palveluja pitäisi verottaa. alv on yleisluontoinen tavaroille ja palveluille asetettava vero, ja kaikki poikkeukset edellyttävät erityisiä säännöksiä. jos teknologian tai kaupallisten käytäntöjen kehittyminen aiheuttaa aukkoja veron kattavuuteen, ne on aina säännönmukaisesti korjattu. direktiivi tarjosi eu:n ulkopuolisille toimijoille yksinkertaistetut rekisteröinti-ja raportointivelvoitteet; niille riitti, kun ne asioivat yhden valitsemansa eurooppalaisen verohallinnon kanssa. tämä säännös poikkesi huomattavasti voimassa olleesta normista, jonka mukaan veronmaksajan oli asioitava suoraan kunkin hallinnon kanssa, jonka toimivallan alaisuudessa verotettava toiminta tapahtui. vaikka säännöksen kattavuus oli rajattu sijoittautumattomiin sähköisen kaupankäynnin palveluntarjoajiin, sen uudenlainen luonne oli yksi syy siihen, miksi direktiiviin lisättiin tarkastelulauseke: sen mukaan komission ja jäsenvaltioiden piti tarkastella tätä kysymystä uudelleen viimeistään kolmen vuoden kuluttua. komission kertomuksessa neuvostolle todetaan, että vuoden 2002 direktiivi on toiminut tyydyttävästi ja se on saavuttanut tavoitteensa. koska direktiivin uusimisesta tai korvaamisesta ei ole päätöstä, sen keskeiset säännökset lakkaisivat olemasta voimassa ja sähköisiä palveluja koskevien sääntöjen osalta palattaisiin ennen vuotta 2003 vallinneeseen tilanteeseen. tällaisen tilanteen estämiseksi komissio ehdottaa, että kuluvan vuoden loppuun mennessä vanhenevia säännöksiä jatketaan 30 kuukaudella 31. joulukuuta 2008 asti. tämä antaa riittävästi aikaa edellä mainittujen kahden ehdotuksen hyväksymiselle, ja jäsenvaltioilla on aikaa varmistaa tarvittavien infrastruktuurimuutosten toteuttaminen. käsillä oleva ehdotus varmistaa myös neuvoston asetuksen (ey) n:o 1798/2003 tiettyjen säännösten jäämisen voimaan, sillä ne liittyvät direktiiviin 2002/38/ey. kyseiset säännökset liittyvät jäsenvaltioiden väliseen tiedonvaihtoon, jota tarvitaan rekisteröitäessä ulkomaalaisia sähköisten palvelujen tarjoajia arvonlisäverotusta varten ja tilitettäessä alv-tuloja eri jäsenvaltioille. -
110 -pasiūlymo pagrindas ir tikslai 2002 m. gegužės 7 d. tarybos direktyvoje 2002/38/eb, iš dalies keičiančioje ir laikinai keičiančioje direktyvą 77/388/eeb dėl pridėtinės vertės mokesčio priemonių, taikomų radijo ir televizijos transliacijų paslaugoms ir tam tikroms elektroninėmis priemonėmis teikiamoms paslaugoms, vadinamojoje e. prekybos pvm direktyvoje, esama nuostatų, kurios, jei nebus pratęstos, baigs galioti 2006 m. birželio 30 d. priimant direktyvą buvo numatyta, kad nuostatos dėl šių paslaugų teikimo vietos ir kai kurios ne es įmonių darbą lengvinančios priemonės turėtų būti tarybos persvarstytos prieš pasibaigiant pirmajam jų galiojimo trejų metų laikotarpiui ir, jei reikia, komisijos pasiūlymu jos turėtų būti pataisytos arba jų galiojimas pratęstas. persvarstoma remiantis komisijos ataskaita tarybai, o ši ataskaita pridedama prie šio pasiūlymo. tarybai laiku priėmus komisijos pasiūlymus dėl paslaugų teikimo vietos (kom(2005)334) ir dėl pridėtinės vertės mokesčio prievolės vykdymo supaprastinimo (kom(2004)728), nebereikėtų pratęsti šių nuostatų galiojimo termino, kadangi šie daug bendresni pasiūlymai apima priemones, kuriomis užtikrinamas ilgalaikis direktyvos 2002/38/eb tikslų įgyvendinimas. tačiau valstybių narių teisės aktų leidybos darbas taryboje vyksta lėtai, ir šie pakeitimai nebus įvesti iki to laiko, kai 2002 m. priemonės baigs galioti. kad šios nuostatos nebaigtų galioti šiemet (tai nebūtų niekam naudinga), komisijai nelieka nieko kito, kaip laikinai pratęsti jų galiojimo terminą. 2002 m. direktyvoje buvo aiškiai nustatytas pagrindinis tikslas – ištaisyti vienos iš svarbiausių pvm teisės nuostatų trūkumą. tuo metu, kai buvo priimama Šeštoji pvm direktyva, nebuvo numatoma teikti paslaugas elektroninėmis priemonėmis, ir taikant prieš 2002 m. pakeitimus buvusias nuostatas buvo gauti prasti rezultatai. negana to, kad jų laikantis nebuvo apmokestinamos trečiųjų šalių operatorių elektroninėmis priemonėmis teikiamos paslaugos, europos įmonės buvo priverstos apmokestinti šias paslaugas, nepriklausomai nuo to, kur įsisteigęs jų gavėjas. tai prieštaravo neutralumui, kuris yra svarbiausias dalykas taikant pvm, ir kuriuo siekiama, kad mokesčiai „neiškreiptų konkurencijos sąlygų ir nesudarytų kliūčių laisvam prekių bei paslaugų judėjimui“ (pirmoji tarybos direktyva dėl pvm 67/227/eeb). kilo klausimas, kur šios paslaugos turėtų būti apmokestinamos. pvm yra bendrasis mokestis, kuriuo apmokestinamas prekių ir paslaugų vartojimas, ir norint daryti bet kokią išimtį, reikia priimti specialią nuostatą. jei dėl technologijų plėtros arba naujos prekybos praktikos atsirasdavo aprėpties spragų, visada buvo įprasta jas taisyti. siekiant padėti ne europos operatoriams laikytis pvm teisės aktų, direktyvoje jiems numatyta supaprastinta registravimo ir deklaravimo tvarka, pagal kurią jie gali tvarkyti reikalus su jų pasirinktu vienu europos mokesčių administratoriumi. Ši nuostata labai skyrėsi nuo įprastų normų, kai mokesčių mokėtojo prašoma tvarkyti reikalus tiesiogiai su kiekvienu mokesčių administratoriumi, kurio jurisdikcijoje vykdoma apmokestinamoji veikla. nors nuostata taikoma tik neįsisteigusiems e. prekybos paslaugų teikėjams, naujoviškas šio vieno punkto, skirto pvm prievolei, pobūdis padėjo įtraukti persvarstymo sąlygą, dėl kurios komisija ir valstybės narės privalėjo persvarstyti klausimą prieš pasibaigiant trejų metų laikotarpiui. komisijos ataskaitoje tarybai daroma išvada, kad 2002 m. direktyva veikė tinkamai, ir jos tikslas buvo pasiektas. jei nebus priimtas sprendimas dėl atnaujinimo arba pakeitimo, baigsis jos pagrindinių nuostatų galiojimo laikas, o e. paslaugoms turės būti taikomos taisyklės, galiojusios iki 2003 m. padarytų pakeitimų. siekdama to išvengti, komisija siūlo dabartines nuostatas, kurių galiojimo laikas baigiasi šiais metais, pratęsti 30 mėn., t. y. iki 2008 m. gruodžio 31 d. bus turima pakankamai laiko dviems pirmiau minėtiems pasiūlymams priimti, o valstybės narės turės laiko užtikrinti, kad būtų padaryti visi reikiami infrastruktūrų pakeitimai. be to, priėmus šį pasiūlymą bus užtikrinta, kad liks galioti su direktyva 2002/38/eb susijęs tarybos reglamentas (eb) nr. 1798/2003, kuriame sprendžiami valstybių narių keitimosi informacija, reikalinga registruojant pvm tikslais e. paslaugų teikėjus iš užsienio, siekiant paskirstyti pvm pajamas tinkamoms valstybėms narėms, klausimai. -