검색어: tyhmä (핀란드어 - 마오리어)

tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.
ko te tamaiti whakaarokore he mea whakapouri i tona papa, he mea whakakawa i te ngakau o tona whaea

tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.
ka whanau he whakaarokore ma tetahi tangata, hei whakapouri tera mona: e kore ano hoki e koa te papa o te poauau

jokainen mielevä toimii taitavasti, mutta tyhmä levittää hulluutta.
he mahi mohio ta te tangata tupato; ko ta te wairangi he hora i te kuwaretanga

omaan sydämeensä luottavainen on tyhmä, mutta viisaudessa vaeltava pelastuu.
he kuware te tangata e whakawhirinaki ana ki tona ake ngakau: ko te tangata ia e haere ana i runga i te whakaaro nui, ka mawhiti

kuin koira, joka palajaa oksennuksilleen, on tyhmä, joka yhä uusii hulluuksiansa.
ka rite ki te kuri e hoki nei ki tona ruaki, te wairangi e tuarua ana i tona poauau

tietä käydessäkin puuttuu tyhmältä mieltä: jokaiselle hän ilmaisee olevansa tyhmä.
ae ra hoki, ka haere te wairangi i te ara, ka taka ona mahara, a ka korero ia ki nga tangata katoa he wairangi ia

joka salavihaa pitää, sen huulilla on valhe, ja joka parjausta levittää, on tyhmä.
ko te tangata e huna ana i te mauahara he ngutu teka: a he kuware te tangata e whakapuaki ana i te ngautuara

sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelua. tyhmä panee kädet ristiin ja kalvaa omaa lihaansa.
ko te wairangi, kei te kotui i ona ringa, a kainga ana e ia ona kikokiko ake

salomon sananlaskut. viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä poika on äidillensä murheeksi.
ko nga whakatauki a horomona. he tama whakaaro nui, ka koa te papa: tena he tama kuware, he utanga nui mo tona whaea

parempi on köyhä, mutta viisas nuorukainen kuin vanha ja tyhmä kuningas, joka ei enää ymmärrä ottaa varoituksesta vaaria.
pai ake te tamaiti rawakore, whakaaro nui i te kingi kua koroheketia, kua wairangi, kua kore nei ona mohio ki te whakarongo ina whakatupatoria

efraim on tullut kyyhkysen kaltaiseksi, joka on tyhmä ja taitamaton: he huutavat avuksi egyptiä, he menevät assuriin.
e rite ana hoki a eparima ki te kukupa wairangi, kahore nei ona ngakau: e karanga ana ratou ki ihipa, e haere ana ratou ki ahiria

viisaalla on silmät päässänsä, tyhmä taas vaeltaa pimeässä; mutta minä tulin tietämään myös sen, että toisen käy niinkuin toisenkin.
ko te tangata whakaaro nui, kei tona mahunga ona kanohi, a kei te pouri te wairangi e haere ana: otiia i kite ano ahau kotahi tonu te mea e pa ana ki a ratou katoa

tyhmä puhuu paljon; mutta ihminen ei tiedä, mitä tuleva on. ja kuka ilmaisee hänelle, mitä hänen jälkeensä tulee?
he maha ano hoki nga kupu a te wairangi: engari e kore te tangata e mohio ko te aha e puta mai. na, ko nga mea e puta mai i muri i a ia, ma wai ra e whakaatu ki a ia

kuulkaa tämä, te tyhmä ja ymmärtämätön kansa, te, joilla on silmät, mutta ette näe, joilla on korvat, mutta ette kuule.
tena, whakarongo ki tenei, e te iwi wairangi kahore nei he ngakau, he kanohi nei o ratou, heoi kahore e kite, he taringa o ratou, a kahore e rongo

niinkö sinä maksat herralle, sinä houkka ja tyhmä kansa? eikö hän ole sinun isäsi, joka sinut loi? hän sinut teki ja valmisti.
ko ta koutou utu ianei tenei ki a ihowa, e te iwi kuware, e kore nei e mohio? ehara ianei ia i tou matua, nana koe i hoko? nana koe i hanga, nana hoki koe i whakau

ja kuka tietää, onko hän viisas vai tyhmä? mutta hallitsemaan hän tulee kaikkia minun vaivannäköni hedelmiä, joiden tähden minä olen vaivannut itseäni ja ollut viisas auringon alla. tämäkin on turhuutta.
ko wai hoki e mohio ana hei tangata whakaaro nui ranei ia, hei wairangi ranei? otiia hei a ia te tikanga mo oku mauiui katoa i mauiui ai ahau, i nui ai ano hoki oku whakaaro i raro i te ra. he horihori ano hoki tenei

ei sovi tyhmälle hyvät päivät, saati sitten palvelijalle hallita ruhtinaita.
e kore e tau te noho rangatira ki te whakaarokore; he makere rawa te noho ko te pononga hei rangatira mo nga rangatira