검색어: ilmastonmuutoksesta (핀란드어 - 몰타어)

tietoa ilmastonmuutoksesta
komunikazzjoni dwar ittibdil filklima

oletko huolissasi ympäristön tilasta ja ilmastonmuutoksesta?
is-sbuħija tal-art u l-bijodiversità jistgħu jkunu mhedda minn prattiki ħżiena.

ilmastonmuutoksesta alkoi kerääntyä näyttöä 1980-luvulla.
fit-tmeninijiet, l-evidenza tat-tibdil filklima bdiet tikber.

-perusteellista keskustelua kansainvälisissä elimissä erityisesti ilmastonmuutoksesta.
-konsultazzjoni profonda fi ħdan entitajiet internazzjonali, b’mod partikolari dwar il-bidla fil-klima.

o s Ť suusneuvosto keskusteli ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksesta ja sen
e Č n o s Ť il-bidla l-klima u l-implikazzjonijiet tagħha għassigurtà internazzjonali.

ilmastonmuutos – valtameret, meret ja rannikot kärsivät ilmastonmuutoksesta.
il-bidla fil-klima – l-oċeani, l-ibħra u x-xtut huma l-vittmi tal-bidla fil-klima.

nuo ovat merkkejä kiihtyvästä ilmastonmuutoksesta, toisin sanottuna maapallon lämpenemisestä.
dawn huma lkoll sinjali li t-tibdil filklima jew fi kliem ieħor, ittisħin globali, qed iżidu fil-pass.

nobelistien kanssa käydyn keskustelun yhteydessä komitea hyväksyi neljä keskeistä lausuntoa ilmastonmuutoksesta.
fl-okkażjoni tad-dibattitu mar-rebbieħa talpremju nobel, il-kumitat adotta erba’ opinjonijiet ewlenin dwar il-bidla fil-klima.

vuonna 2011 osittain ilmastonmuutoksesta johtuvat katastrofit johtivat maailmanlaajuisesti yli 300 miljardin euron taloudellisiin menetyksiin.
fl-2011, id-diżastri dovuti parzjalment għat-tibdil fil-klima rriżultaw f’telf ekonomiku globali ta’ aktar minn eur 300 biljun.

maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen vastatoimet ovat sekä teknisesti toteuttamiskelpoisia että kannattavia verrattuna hillitsemättömästä ilmastonmuutoksesta aiheutuviin suuriin kustannuksiin.
l-azzjoni sabiex ikun indirizzat it-tibdil fil-klima globali hija possibbli kif ukoll spiża raġonevoli teknikament meta mqabbla mal-ispejjeż għoljin ta’ tibdil fil-klima li ma jiġix imrażżan.

etelä-euroopassa ilmastonmuutoksesta luontotyypit ja rannikoiden metsäpalojen riski kasvaa.aiheutuvaan vesivoiman ekosysteemit.
ig-gjieda fit-temperatura l-bavar l-iswed jinsabu f’riskju ikollhom tnaqqis minvabba nixfiet x’aktarx li ser i g g i d id-domanda akbar.

professori zerefos sanoi panneensa merkille, että ilmastonmuutoksesta keskusteleminen on nykyään muodissa, ja korosti yleisövalistuksen merkitystä.
fl-24 ta’ ottubru, il-kumitat żamm sessjoni plenarja speċjali pubblika dwar il-bidla filklima u l-istrateġija ta’ lisbona. fost il-kelliema kien hemm tliet membri distinti mill-komunità xjentifika: il-prof. jean jouzel u lprof.

johtajat keskustelivat kaksipäiväisessä huippukokouksessa monista keskeisistä poliittista aiheista kuten turvallisuudesta, kaupasta, alueellisesta yhdentymisestä ja ilmastonmuutoksesta.
l-approċċ tal-proġett huwa użat għallappoġġ ta’ atturi li mhumiex ta’ l-istat, għal programmi reġjonali, jew fejn il-kundizzjonijiet ma jippermettux l-użu ta’ sistemi tal-gvern.

ilmastonmuutoksesta äskettäin antamassaantiedonannossa (36) komissio totesi,että 50 prosenttiatulevista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistävoitaisiin saavuttaa parantamalla energiatehokkuutta.
fil-komunikazzjoni recenti taghha dwar il-bidla talklima (36), ilkummissjoni kkonkludiet li 50 % tat- jiġi ddikjarat li dawn ilpajjiżi huma konxji mill-fatt li huma jridu jnaqqsu 1intensità ta' 1enerġija taghhom, jekk xejn minhabba li dawn ir-rati ta' żvilupp fil-konsum ta' 1enerġija jistghu jpoġġu 1-ekonomiji taghhom f riskju.

toimilla selvitetään vaikutuksia ja kasvavia riskejä, joita ihmisten terveydelle aiheutuu ilmastonmuutoksesta, ilmastosta johtuvista vaaroista ja kasvihuonekaasupitoisuuksien lisääntymisestä ilmakehässä.
l-azzjonijiet ser jinvestigaw l-impatti u r-riskji dejjem jibkru għas-saħħa tal-bniedem li jirriżultaw mit-tibdil fil-klima, il-perikli li jiġu mill-klima u l-konċentrazzjonijiet miżjuda tal-gassijiet serra fl-atmosfera.

tämä työpaja tarjosi komission ja neuvoston virkamiehille tilaisuuden keskustella ilmastonmuutoksesta kansainvälisten järjestöjen, valtioista riippumattomien järjestöjen, tiedeyhteisön ja muiden asiantuntijoiden kanssa.
dik kienet opportunità g│all-persunal talkummissjoni u talkunsill biex jiskambjaw ideat ma' organizzazzjonijiet internazzjonali, ngos, esperti akkademiドi u o│rajn dwar it-tibdil fil-klima.

erityistoimilla olisi varmistettava, että unioni on riittävässä määrin varautunut kohtaamaan ilmastonmuutoksesta aiheutuvia paineita ja haasteita sekä vahvistamaan ympäristönsä, taloutensa ja yhteiskuntansa kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
għandha tittieħed azzjoni ddedikata sabiex jiġi żgurat li l-unjoni tkun ippreparata b’mod adegwat biex taffronta l-pressjonijiet u l-bidliet li jirriżultaw mit-tibdil fil-klima, u biex tissaħħaħ ir-reżistenza ambjentali, ekonomika u dik tas-soċjetà tagħha.

ilmastonmuutoksesta käytävä keskustelu keskittyy liiaksi makrotasolle ja kaukaisiin tulevaisuuden tapahtumiin. tarvitaan kuitenkin ehdottomasti keskustelua siitä, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa kansalaisiin ja heidän arkeensa nyt ja vastaisuudessa.
permezz ta’ l-implimentazzjoni volontarja ta’ l-iskemi ta’ l-eko-amministrazzjoni u ta’ l-awditjar (emas), organizzazzjonijiet u istituzzjonijiet individwali jistgħu jesploraw soluzzjonijiet konkreti sabiex ikejlu u jtaffu l-impatt ambjentali ta’ diversi attivitajiet.

eu odottaa erityisesti yhteisistä huolenaiheista kuten ilmastonmuutoksesta, energiasta, ihmisoikeuksista, rauhanrakentamisesta, joukkotuhoaseiden leviämisen estämisestä ja terrorismin torjunnasta intian kanssa käynnissä olevien keskustelujen edistymistä.
b'mod partikolari, lue tistenna b'│eポポa li tavvanza d-diskussjonijiet li g│addejjin b│alissa ma' l-indja dwar kwistjonijiet ta' interess komuni, inkluci l-bdil fil-klima, l-enerポija, iddrittijiet talbniedem, il-bini tal-paドi u l-ポlieda kontra tterroricmu.

miten ilmastonmuutos voi vaikuttaa arkeen. keskustelun tarkoituksena olisi lisätä tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja valmistautua siihen seuraavien 15–20 vuoden aikana, jolloin muutoksen vaikutukset pahenevat ihmiskunnan toimista riippumatta.
fl-opinjoni fuq inizjattiva proprja tas-sur ehnmark, membru tal-kese, dwar kif nilqgħu l-isfidi tal-bidla filklima – ir-rwol tas-soċjetà ċivili, dan saħaq fuq modi kif għandna nittrattaw l-effetti tal-bidla filklima fl-ue f’termini ekonomiċi, soċjali u demokratiċi.