검색어: energianlähteet (핀란드어 - 에스토니아어)

uusiutuva energianlähteet
nafta ja naftasaadused

konteksti: uusiutuvat energianlähteet
kontekst: taastuvenergia

vaihtoehtoiset polttoaineet ja liikuteltavat energianlähteet
alternatiivsed kütused ja mobiilsed energiaallikad

toimiala maa- ja vesirakennus, uusiutuvat energianlähteet
Ärivaldkond tsiviilehitus, taastuvenergiaallikad

muut palvelut (uusiutuvat energianlähteet) -kyllä -
muud teenused (taastuvenergia) -jah -

nopeimmin kasvavat uusiutuvat energianlähteet ovat tuuli- ja aurinkovoima.
see kaldub avaldama tugevat survet kõnealuste piirkondade rahandusele, kuna võib koormata avaliku sektori eelarveid.

jos energiaa hyödynnetään tehokkaammin, energiatehokkuus ja uusiutuvat energianlähteet edesau avat suuresti kestävämpään energiatalouteen siirtymistä.
täielikuma ärakasutamise korral võivad energiakasutuse efektiivsus ja taastuvad energiaallikad anda olulise panuse säästvama energiasüsteemi saavutamiseks.

uusiutuvat energianlähteet, kauppa ja sosiaalinen kehitys eu:n ja intian pyöreän pöydän ryhmän keskustelujen polttopisteessä
taastuvenergia, kaubandus ja sotsiaalne areng india-eli ümarlaua arutelude keskmes

a) polttoaineet ja muut energianlähteet kuin sellaiset, joita tarvitaan jalostettujen tuotteiden testaamiseen tai vikojen toteamiseen tuontitavaroita korjattaessa;
a) muud kütused ja energiaallikad peale nende, mida vajatakse kompensatsioonitoodete kontrollimiseks või parandamist vajava importkauba defektide avastamiseks;

kestävän kehityksen strategialle on samaan aikaan määritelty seitsemän haastetta, joista unionille ensisijaisiksi ovat muodostuneet seuraavat kaksi: ilmastonmuutos ja kestävät energianlähteet.
samas on säästva arengu strateegia seitsmest väljakutsest muutunud euroopa liidu jaoks esmatähtsaks kaks: kliimamuutus ja säästev energia.

energiapolitiikkaa tarkasteltaessa maltan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen neuvoston puheenjohtaja sonny portelli totesi, että ”ainoa keino pitää euroopan taloudet elinkelpoisina on varmistaa, että energianlähteet ovat kohtuuhintaisia”.
energiapoliitika osas märkis malta majandus- ja sotsiaalarengunõukogu esimees sonny portelli: „ainus vahend euroopa majanduste elujõulisuse hoidmiseks on mõistliku hinnaga energia”.

-myös tieteellistä, muun muassa uudet energianlähteet ja ilmastonmuutoksen käsittävää yhteistyötä, olisi kehitettävä. tähän yhteistyöhön kuuluu myös grönlannin talousvyöhykettä koskeva tieteellinen tutkimus, ja siinä olisi otettava huomioon meriliikenteen kehitys.
-nende teaduslikku koostööd tuleks arendada uute energiaallikate ja kliimamuutuste valdkonnas; see koostöö peaks hõlmama ka gröönimaa ainulaadse majanduspiirkonnaga seostuvaid teadusuuringuid ning võtma arvesse meretranspordi arengut.

1.11.2 hyvin suurpiirteinenkin laskutoimitus antaa käsityksen ongelman laajuudesta sekä vaihtoehdoista sen ratkaisemiseksi. sähkön kysyntä kasvaa eu:ssa nykyään 1–2 prosentin vuosivauhdilla. uusiutuviin energialähteisiin perustuvan eu:n sähköntuotantotavoitteen saavuttaminen merkitsisi alle yhden prosentin vuosittaista lisäystä. ehdotettu energiatehokkuutta koskeva tavoite vähentäisi vuosittaista kasvua yhdellä prosentilla. uusiutuvat energianlähteet ja energiatehokkuus voisivat näin kompensoida kysynnän kasvun sekä lisäksi mahdollisesti korvata olemassa olevaa kapasiteettia selkeästi alle yhden prosentin vuodessa. voimalaitosten toiminta-aika on 30–50 vuotta, mikä teoreettisesti ajatellen merkitsee sitä, että korvaavia investointeja on tehtävä kolmen prosentin keskimääräisellä vuosivauhdilla. kansainvälinen energiajärjestö (iea) on todennut, että seuraavien 20 vuoden aikana eu:ssa tarvitaan uusia yli 200000 megawatin voimalaitoksia.
1.11.2 väga ligikaudne arvestus annab pildi probleemi ulatusest ja selle lahendamise võimalustest: praegu suureneb elektrinõudlus el-is 1-2% aastas. el-i eesmärk suurendada elektri tootmist taastuvatest energiaallikatest tähendab aastast juurdekasvu vähem kui 1%. energiakasutuse tõhususele püstitatud eesmärk kärbiks aastast tõusu 1% võrra. taastuvad allikad ja tõhusus võivad niiviisi kompenseerida nõudluse kasvu ja lisaks sellele asendada olemasoleva võimsuse palju vähemaga kui 1% aastas. elektrijaamade tööiga on 30—50 aastat, mis tähendab teoreetiliselt seda, et aastas tuleb välja vahetada keskmiselt 3%. rahvusvaheline energiaagentuur märgib, et lähema 20 aasta jookusul on el-is vaja uusi elektrijaamu võimsusega rohkem kui 200,000 mw.