검색어: seuraustenhallintanäkökohdat (핀란드어 - 프랑스어)

yhteistä kaikille tällaisille hätätilanteille ovat käytettävät varat ja resurssit sekä seuraustenhallintanäkökohdat, jotka on käytävä läpi laadittaessa hätä- tai valmiussuunnitelmia.
toutes ces urgences ont en commun les moyens et les ressources à utiliser et les différents aspects relatifs à la gestion des conséquences à prendre en considération lors de l'élaboration des plans d'urgence ou d'intervention.

kansanterveydellisiä hätätilanteita ovat pääasiassa tilanteet, joissa taudinaiheuttajia siirtyy ihmisestä toiseen tai turvallisuudeltaan puutteellisten elintarvikkeiden tai tuotteiden tai eläinten tai kasvien kautta tai joissa ihmisille aiheutuu haittaa biologisten, kemiallisten tai fysikaalisten tekijöiden leviämisestä ympäristöön tai toiminnasta ympäristössä. yhteistä kaikille tällaisille hätätilanteille ovat käytettävät varat ja resurssit sekä seuraustenhallintanäkökohdat, jotka on käytävä läpi laadittaessa hätä-tai valmiussuunnitelmia. tässä tiedonannossa määritellään yleisen valmiussuunnitelman laadinnan keskeiset osa-alueet. se perustuu kokemukseen, joka on saatu komission ja jäsenvaltioiden välillä käydystä tiedonvaihdosta isorokkoa ja influenssapandemiaa koskevien suunnitelmien yhteydessä, sekä kattavaan selvitystyöhön, joka on tehty terveysturvakomitean ja yhteisöön perustetun tartuntatautien epidemiologisen seurannan ja valvonnan verkoston[8] avulla. näiden pohjalta on laadittu yksityiskohtainen tekninen ohjeasiakirja[9], joka sisältää yksittäisiä huomioitavia seikkoja, tavoitteita ja tarkistuslistoja sekä jäsenvaltioiden, asianomaisten yhteisön virastojen[10] ja komission yksiköiden vastuulle kuuluvien kansanterveyteen liittyvien tehtävien ja toimien jaottelun suunnitteluprosessin kunkin keskeisen osa-alueen osalta. tätä teknistä ohjeasiakirjaa ajantasaistetaan jatkuvasti, kun jäsenvaltioilta ja asianomaisista yhteisön toiminta-alueista vastaavilta komission yksiköiltä saadaan kannanottoja. lisäksi siinä luetellaan aiheet, jotka edellyttävät lisävalmistelua, jotta kansallisia suunnitelmia voidaan parantaa ja vahvistaa ja eu:n tasolla tehtävää koordinointia tehostaa.
les urgences en matiÈre de santÉ publique sont dues avant tout À des ÉvÉnements associÉs À la transmission d'agents pathogÈnes d'une personne À une autre, par le canal d'aliments ou de produits malsains ou par le canal d'animaux et de plantes, ou À l'intoxication de personnes par la dispersion ou l'action d'agents biologiques, chimiques ou physiques dans l'environnement. toutes ces urgences ont en commun les moyens et les ressources à utiliser et les différents aspects relatifs à la gestion des conséquences à prendre en considération lors de l'élaboration des plans d'urgence ou d'intervention. la présente communication décrit les principaux éléments constitutifs d'un plan général de préparation. elle est fondée sur l'expérience acquise à la faveur des échanges d'informations et du partage entre la commission et les États membres des plans concernant la variole et la grippe pandémique ainsi que des travaux de grande ampleur accomplis avec l'aide du comité de sécurité sanitaire et du réseau de surveillance épidémiologique et de contrôle des maladies transmissibles dans la communauté européenne[8]. tout cela a conduit à l'élaboration d'un document d'assistance technique détaillé[9] contenant une série de points importants, des objectifs, des listes de points à vérifier et une répartition des rôles et fonctions sanitaires attribués aux États membres, aux agences communautaires concernées[10] et aux services de la commission pour chacun des éléments fondamentaux du processus de planification. ce document d'assistance technique est constamment mis à jour avec l'aide des États membres et des services de la commission responsables de l'action communautaire dans les secteurs concernés. il énonce également les sujets qui doivent faire l'objet de travaux et d'efforts supplémentaires, de manière à alimenter et à renforcer les plans nationaux et à favoriser la coordination à l'échelle de l'union.