Je was op zoek naar: omstruktureringsomkostningerne (Deens - Fins)

behandling af omstruktureringsomkostningerne
rakenneuudistuskustannusten käsittely

dette udgør 51 % af omstruktureringsomkostningerne.
se kattaa näin ollen 51 prosenttia rakenneuudistuksen kustannuksista.

omstruktureringsomkostningerne synes også at være undervurderede.
myös rakenneuudistuksen kustannukset oli arvioitu liian alhaisiksi.

støttemodtagerens eget bidrag til dækningen af omstruktureringsomkostningerne var betragteligt;
oliko tuensaajan oma osuus rakenneuudistuskustannuksista merkittävä;

beslutningen indeholder ingen oplysninger om de forskellige poster i omstruktureringsomkostningerne.
päätöksessä ei ole tietoja rakenneuudistukseen liittyvistä erilaisista kustannuseristä.

således var egetbidraget til dækning af omstruktureringsomkostningerne sandsynligvis lavere end angivet.
tämän vuoksi oma rahoitusosuus kattaisi rakenneuudistuksen kustannuksista todennäköisesti vielä pienemmän osuuden kuin suunnitelmassa esitetään.

italien har fremlagt en detaljeret oversigt over omstruktureringsomkostningerne og finansieringskilderne for både ngp og simpe.
italia toimitti taulukon, jossa rakenneuudistuksen kustannukset ja rahoituslähteet esitetään yksityiskohtaisesti niin ngp:n kuin simpenkin osalta.

det var grunden til, at de ikke indregnede § 44 f)-støtten i omstruktureringsomkostningerne.
tästä syystä ne eivät ole laskeneet 44 f §:n mukaisen tuen takaisinmaksua mukaan rakenneuudistuskustannuksiin.

som påpeget ovenfor udgør omstruktureringsomkostningerne således på den ene side 71,1 mio. cyp.
kuten edellä on mainittu, rakenneuudistuskustannukset ovat yhteensä 71,1 miljoonaa kyproksen puntaa.

for at undgå konkurrencefordrejende virkninger skal støtten også stå i et rimeligt forhold til omstruktureringsomkostningerne og -fordelene.
kilpailun tarpeettomien vääristymien välttämiseksi tuen on myös oltava suhteutettu rakenteen uudistamisen kustannuksiin ja hyötyyn.

da der ikke foreligger en samlet oversigt over omstruktureringsomkostningerne kan det endelig ikke sluttes, at det private bidrag var betydeligt.
rakenneuudistuskustannuksia koskevan yhteenvedon puuttuessa ei ole myöskään mahdollisuuksia varmistaa, oliko yksityinen rahoitusosuus merkittävä.

for et selskab af cyprus airways' størrelse skal selskabets eget bidrag til omstruktureringsomkostningerne normalt udgøre 50 %.
cyprus airwaysin kokoisten yhtiöiden olisi yleensä itse rahoitettava noin puolet rakenneuudistuskustannuksista.

for store virksomheder som bawag-psk bør virksomhedens eget bidrag ifølge rammebestemmelserne principielt udgøre 50 % af omstruktureringsomkostningerne.
bawag-psk:n kaltaisten suurten yritysten oman osuuden rakenneuudistuksen kustannuksista pitäisi suuntaviivojen mukaan olla periaatteessa 50 prosenttia.

særlig de foretagne afhændelser og de afhændelser, der endnu skal foretages, bidrager rent faktisk til finansiering af omstruktureringsomkostningerne og eliminerer kommissionens konkurrenceretlige betænkeligheder.
erityisesti jo toteutetuilla tai vielä toteutettavilla divestoinneilla osallistutaan rakenneuudistuskustannusten rahoittamiseen, ja ne poistavat komission kilpailuoikeudellisia epäilyksiä.

desuden var omstruktureringsomkostningerne blevet vurderet til 62,5 mio. eur, altså en hel del mere end den omstruktureringsstøtte, der var tale om.
rakenneuudistuksesta aiheutuvat kustannukset arvioidaan 62,5 miljoonaksi euroksi eli selvästi suuremmiksi kuin fagorbrandtin hakeman rakenneuudistustuen määrä.

for det første anmodede den de franske myndigheder om en begrundelse for, hvorfor de ikke havde indregnet tilbagebetalingen af § 44 f)-støtten i omstruktureringsomkostningerne.
komissio pyytää ensiksikin ranskan viranomaisia perustelemaan, miksi 44 f §:n mukaisen tuen takaisinmaksua ei ole laskettu mukaan rakenneuudistuskustannuksiin.

selv hvis statens konvertering af gæld (som ikke indebærer støtte) blev betragtet som gældsomlægning, ville den private sektors bidrag udgøre mere end tre fjerdedele af omstruktureringsomkostningerne.
vaikka rakenneuudistuksen kustannuksiin luettaisiin mukaan valtion saatavien muuntaminen osakkeiksi (mihin ei sisältynyt tukea), yksityisen sektorin rahoitusosuus kattaisi silti kolme neljäsosaa rakenneuudistuksen kustannuksista.

på grundlag af ovenstående kan det konkluderes, at den private sektors bidrag til omstruktureringen er på over 85 % af omstruktureringsomkostningerne, og at støtten udgør mindre end 15 %.
edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että yksityisen sektorin rahoitus kattoi 85 prosenttia rakenneuudistuksen kustannuksista, ja tuen osuudeksi jäi alle 15 prosenttia.

de otte luftfartsselskaber fremhæver, at i den allerede citerede sag om iberia har det spanske luftfartsselskab måttet påtage sig alle omstruktureringsomkostningerne for egne midler. i sagen om alitalia burde samme procedure følges, og omkostningerne ved personalenedskæringerne burde fremhæves i en ny omstruktureringsplan.
kahdeksan lentoyhtiötä muistuttavat, että edellä mainitussa iberian tapauksessa iberian oli vastattava kaikista rakenneuudistuskustannuksista omista varoistaan. myös alitalian tapauksessa olisi meneteltävä samalla tavoin, ja henkilöstövähennyksiin liittyvät kustannukset tulisi ilmoittaa uudessa rakenneuudistussuunnitelmassa.

det er for det første ufravigeligt, at virksomhedernes rentabilitet kan genoprettes inden for en rimelig frist og på basis af en realistisk vurdering (punkt 3.2.2, a)), for det andet, at konkurrencefordrejende virkninger i forbindelse med tildeling af støtte forhindres (punkt 3.2.2, b)), og for det tredje, at støtten står i et rimeligt forhold til omstruktureringsomkostninger og -fordele (punkt 3.2.2, c).(45) da alle disse betingelser skal være opfyldt, er det tilstrækkeligt for, at en påtænkt støtteordning kan erklæres uforenelig af kommissionen, at én af disse betingelser ikke er opfyldt (rettens dom af 15. juni 2005, sag t-171/02, regione autonoma della sardegna mod kommissionen, sml. ii, s. 2123, præmis 128, og ligeledes i denne retning dommen i sagen frankrig mod kommissionen, præmis 49 og 50).
on ehdottoman tärkeää ensinnäkin, että sillä palautetaan tuensaajayrityksen elinkelpoisuus kohtuullisessa ajassa ja realististen oletusten perusteella (3.2.2 kohdan a alakohta), toiseksi, että sillä estetään aiheettomat kilpailun vääristymät (3.2.2 kohdan b alakohta), ja kolmanneksi, että se on oikeassa suhteessa rakenneuudistuksen kustannuksiin ja etuihin (3.2.2 kohdan c alakohta).(45) koska nämä edellytykset ovat kumulatiivisia, yhden edellytyksen täyttymättä jääminen riittää siihen, että komission on todettava rakenneuudistustukea koskeva suunnitelma yhteismarkkinoille soveltumattomaksi (asia t-171/02, regione autonoma della sardegna v. komissio, tuomio 15.6.2005, 128 kohta; ks. myös vastaavasti em. asia ranska v. komissio, tuomion 49 ja 50 kohta).”