Você procurou por: värbaja (Estoniano - Finlandês)

kogu kohtumist juhib värbaja.
työhönottaja johtaa keskustelua koko tapaamisen ajan.

Ärge liialdage, värbaja võib pidada seda ülbuseks.
Älä liioittele, sillä se saattaa tuntua työhönottajasta ylimieliseltä.

vestluse ajal räägib kandidaat rohkem kui värbaja.
haastattelun aikana hakija puhuu enemmän kuin työhönottaja.

värbaja eeldab, et töötaotlejal on nõutud kvalikatsioon.
työhönottaja odottaa hakijan täyttävän pätevyysvaatimukset.

värbaja jaoks on väga olulised soovituskirjad, diplom ja soovitused.
suosituskirjeet, tutkintotodistukset ja suosittelijat ovat työhönottajalle tärkeitä.

tooge oma pädevus selgelt välja, et värbaja seda kohe märkaks.
esitä osaamisesi selkeästi ja siten, että siitä saa helposti käsityksen yhdellä silmäyksellä.

värbaja eeldab kandidaadilt professionaalset suhtumist ning ausat ja otsekohest vestlust.
työhönottaja odottaa hakijalta ammattimaista käytöstä sekä rehellistä ja avointa vuoropuhelua.

lisage värbaja/tööandja poolt antud viitenumber (viitenumbrid).
mainitse työhönottajan/työnantajan ilmoittama(t) viitenumero(t).

telefoni teel võtke ühendust ainult juhul, kui värbaja/tööandja seda nõuab.
ota työnantajaan yhteyttä puhelimitse vain pyydettäessä.

vestluse käigus soovib värbaja välja selgitada kandidaadi oskused ja töö alustamise võimaliku kuupäeva.
haastattelussa työhönottaja haluaa kuulla, mitä taitoja hakijalla on ja millaisin ehdoin työsuhde voidaan solmia.

kuid ärge üllatuge, kui värbaja ütleb teile üksnes„tere“ ja teie kätt ei suru.
Älä kuitenkaan ylläty, jos haastattelija sanoo vain ”hei” eikä kättele, nimittäin sellaistakin tapahtuu.

vestlusel ütleb värbaja kandidaadile, kas ta on edasi pääsenud ja kas temaga võetakse ühendust või mitte.
työhönottaja kertoo hakijalle haastattelussa, onko hänet hyväksytty ja otetaanko häneen uudelleen yhteyttä.

kui teid tööle võetakse, kinnitab värbaja seda teile kirjalikult, sageli on kinnitusele lisatud töölepingu projekt.
jos sinut palkataan, saat kirjallisen vahvistuskirjeen työnantajalta ja usein mukana on työsopimusluonnos.

värbaja eeldab, et kandidaat leiab lahenduse keele, majutus- ja perekonnaprobleemidele ning on õigel ajal kohal.
työhönottaja olettaa, ettei kieli aiheuta hakijalle ongelmia, että hän on huolehtinut majoituksestaan ja perheasioistaan ja on ajoissa paikalla.

käsitsi kirjutatud ja elektrooniliste avalduste puhul tuleb meeles pidada järgmist: värbaja analüüsib avaldusi, hinnates talle esitatud elulookirjeldusi.
kirjallisten ja sähköisten hakemusten suhteen huomattavaa: rekrytoija analysoi hakemukset arvioimalla vastaanotettuja ansioluetteloja.

kui seda märgitud ei ole, esitage need alles värbaja nõudmisel: kas siis, kui ta on teie kandideerimisavalduse kätte saanud, või töövestluse ajal.
muussa tapauksessa lähetä ne vasta, kun työhönottaja pyytää niitä: joko vastaanotettuaan hakemuksesi tai työhaastattelussa.

näiteks kui tööandja nõuab, et uuel töötajal peab olema vähemalt kaheaastane õigusalane praktiline kogemus, siis keskendubki värbaja just sellele töökogemusi käsitlevale punktile cv-s.
esimerkiksi jos työnantaja edellyttää, että uusi työntekijä on henkilö, jolla on vähintään kahden vuoden kokemus asianajajan työstä, työhönottaja keskittää huomionsa kyseiseen työkokemusosioon ansioluettelossa.

värbaja tahab inimesest, keda ta välja valib, täit pilti ja seepärast kasutatakse laialdaselt intelligentsust ja võimeid hinnata aitavaid teste ning eelkõige kõrgemat haridust nõudvate ametikohtade puhul ka psühholoogilisi ja psühhomeetrilisi teste.
työhönottaja haluaa saada kattavan kuvan henkilöstä, jonka aikoo valita. sen vuoksi erityisesti korkeakoulutusta vaativissa töissä käytetään yleisesti erilaisia psykologisia testejä, älykkyys- ja soveltuvuustestejä sekä psykometrisiä testejä.

esimesel vestlusel käsitletakse tavaliselt järgmisi teemasid:•värbaja ja kandidaat tutvustavad end;•vestluse sissejuhatava osa eesmärk on panna kandidaat end vabalt tundma ja selleks arendatakse seltskondlikku vestlust: „täna on ilus päikesepaisteline ilm.“, „kas leidsite meie kontori kergesti üles?“;•küsimused kandidaadi töökogemuste kohta;•küsimused oskuste ja teadmiste kohta, elulookirjelduses esitatud teabe kontrollimine;•värbaja räägib kandidaadile töökohaga kaasnevatest nõudmistest ja tööülesannetest ning ettevõttest üldi-
ensimmäisessä tapaamisessa käsitellään tavallisesti seuraavia asioita:•haastattelijan ja hakijan esittäytyminen•haastattelun alkuosan tarkoituksena on saada hakija rentoutumaan puhelemalla yleisistä aiheista, kuten ”tänään onkin aurinkoinen päivä” tai ”löysitkö tänne helposti?”•kysymyksiä hakijan kokemuksesta •kysymyksiä taidoista ja tiedoista, ansioluettelon tietojen todentaminen