Você procurou por: rakennusurakkasopimuksia (Finlandês - Francês)

kÄyttÖoikeusurakan saajan tekemiÄ rakennusurakkasopimuksia koskeviin ilmoituksiin sisÄllytettÄvÄt tiedot
informations qui doivent figurer dans les avis de marchÉs de travaux passÉs par le concessionnaire

komissio tekee eurooppapäätöksiä luopuakseen tarjouskilpailuja ja rakennusurakkasopimuksia koskevasta ennakkovalvonnastaan, kun laajennetusta hajautetusta täytäntöönpanojärjestelmästä (edis) on annettu myönteinen arvio niiden perusteiden ja vaatimusten mukaisesti, joista säädetään
la commission adopte des décisions européennes pour déroger aux contrôles ex ante par la commission des appels d'offres et des adjudications, après une évaluation positive du système de

18 artikla: tällä uudella artiklalla, joka palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten osalta on yhdenmukaistettu klassisen direktiivin 17 artiklan kanssa, rakennusurakkasopimuksia ja palveluja koskevat käyttöoikeussopimukset poissuljetaan nimenomaisesti direktiivin soveltamisalalta oikeudellisen tilanteen selventämiseksi.
article 18 : ce nouvel article, qui, en ce qui concerne les concessions de services, est aligné sur l’article 17 de la directive classique, exclut explicitement les concessions de travaux et de services du champ d’application de la directive aux fins de clarifier l’état du droit.

120 -yleinen tausta yhteisön säännöstön päivittämisestä ja yksinkertaistamisesta antamansa tiedonannon[1] jälkeen komissio on tehostanut yhteisön säännöstön tarkastelemista löytääkseen vanhentuneita säädöksiä, jotka voitaisiin kumota lainsäädännön yksinkertaistamiseksi. yksi tässä yhteydessä tarkastelluista säädöksistä on julkisia rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien palvelujen tarjoamista koskevien rajoitusten poistamisesta sekä julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekemisestä kauppaedustajan tai sivuliikkeiden välityksellä toimivien urakoitsijoiden kanssa 26 päivänä heinäkuuta 1971 annettu neuvoston direktiivi 71/304/ety[2]. direktiivi 71/304/ety, jota sovelletaan yksinomaan rakennusurakoihin[3], velvoittaa jäsenvaltiot poistamaan rajoitukset, jotka koskevat "oikeutta tehdä sopimus rakennusurakasta, saada tai toteuttaa rakennusurakka taikka osallistua rakennusurakkaan, jonka teettäjänä on valtio, alueelliset tai paikalliset viranomaiset taikka julkishallinnon oikeushenkilöt". kyseisten rajoitusten poistaminen hyödyttää talouden toimijoita, jotka tarjoavat palveluita itse tai kauppaedustajan taikka sivuliikkeiden välityksellä. direktiivissä mainitaan joitakin rajoituksia, jotka olisi poistettava. näitä ovat muun muassa lausekkeet, jotka pakottavat rakennusurakkasopimuksia tai palveluja taikka rakennusurakoita koskevia käyttöoikeussopimuksia tekevät yksiköt käyttämään syrjintää aliurakoitsijoidensa valinnassa[4], ja tekniset eritelmät, joilla on syrjiviä vaikutuksia. direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on myös huolehdittava siitä, että ulkomaiset yrittäjät saavat luottoja, avustuksia ja tukia samoin ehdoin kuin oman valtion kansalaiset ja että heillä on "rajoittamaton ja joka tapauksessa samoilla ehdoilla kuin valtion omilla kansalaisilla toteutuva oikeus käyttää hyväkseen valtion valvomia hankintalähteitä, jotka ovat tarpeen rakennusurakan toteuttamiseksi"[5]. direktiivi koostuu kahdesta osasta, joista toinen koskee julkisten rakennusurakoiden yhteydessä sovellettavaa menettelyä, josta säädetään direktiiveissä 2004/18/ey ja 2004/17/ey[6], ja toinen yleistä ja syrjimätöntä oikeutta tehdä sopimus rakennusurakasta ennen tarjouspyyntömenettelyä tai sen jälkeen. jälkimmäinen koskee suoraan ey:n perustamissopimuksen 43 ja 49 artiklan soveltamista. julkisista rakennusurakoista on vuonna 1971 annetun direktiivin jälkeen annettu uusia säädöksiä, joista uusimmat ovat direktiivit 2004/17/ey ja 2004/18/ey. urakkasopimuksen tekemisen osalta taas on huomattava, että direktiivin 71/304/ety voimaantulon jälkeen tuomioistuimen oikeuskäytäntö palvelujen tarjoamisen vapauden alalla on kehittynyt huomattavasti[7]. on selvää, että ey:n perustamissopimuksen 49 artiklassa kielletään sellaiset erottelematta sovellettavat toimet, jotka voivat haitata palvelujen tarjoamisen vapautta[8]. ey:n perustamissopimuksen 49 artiklan soveltamisala on siten direktiivin 71/304/ety 3 artiklan soveltamisalaa laajempi. direktiivin 71/304/ety voidaan todeta menettäneen olemassaolonsa perustan, mistä syystä se voidaan kumota. kumoamisella ei ole vaikutuksia talouden toimijoiden oikeuksiin. -
120 -contexte général suite à l'adoption de sa communication concernant la mise à jour et la simplification de l'acquis communautaire[1], la commission a intensifié l'examen de l'acquis communautaire afin de vérifier si des actes législatifs seraient devenus obsolètes et pourraient, partant, être abrogés dans l'intérêt de la simplification. un des actes examinés dans ce contexte est la directive 71/304/cee du conseil, du 26 juillet 1971, concernant la suppression des restrictions à la libre prestation de services dans le domaine des marchés publics de travaux et à l'attribution de marchés publics de travaux par l'intermédiaire d'agences ou de succursales[2]. la directive 71/304/cee, qui est exclusivement applicable dans le domaine des travaux[3], oblige d'abord les etats membres à supprimer les restrictions "… concernant l'accès, l'attribution, l'exécution ou la participation à l'exécution des marchés de travaux pour le compte de l'État, des collectivités territoriales et des personnes morales de droit public". ces suppressions se font au bénéfice des opérateurs économiques agissant -directement ou par le biais d'agences ou de succursales -comme prestataires de services. parmi les restrictions à éliminer, la directive en cite un certain nombre telles que des clauses obligeant les entités attributaires d'un marché de travaux ou d'un contrat de concession de service ou de travaux à discriminer lorsqu'elles effectuent le choix de leurs sous-traitants[4] ou encore l'exemple des spécifications techniques ayant un effet discriminatoire. elle impose également aux etats membres d'assurer que les entrepreneurs non-nationaux aient le même accès aux crédits, aides et subventions que les nationaux et que les entrepreneurs non-nationaux "jouissent sans restriction et en tout cas dans les mêmes conditions que les nationaux des possibilités d'approvisionnement, sur lesquelles l'État est à même d'exercer son contrôle, et qui leur sont nécessaires pour pouvoir exécuter leur marché."[5]. cette directive comporte donc deux volets: un concernant la procédure des marchés publics, telle qu'abordée actuellement par les directives 2004/18 et 2004/17[6], et un autre relatif à l’accès non-discriminatoire aux travaux en général, qui vise directement l'application des articles 43 et 49 ce et se situe en amont ou en aval du déroulement de la procédure d'appel d'offre. le premier volet a été dépassé par la législation marchés publics qui a suivi cette directive de 1971, en dernier lieu les directives 2004/17/ce et 2004/18/ce. quant au deuxième volet, il convient de remarquer que depuis l’entrée en vigueur de la directive 71/304/cee la jurisprudence de la cour en matière de libre prestation des services a sensiblement évolué[7]. de cette manière, il est clair que l’article 49 ce interdit les mesures indistinctement applicables susceptibles de gêner l’exercice de la libre prestation des services[8]. désormais, l’article 49 ce a un champ d’application plus large que celui de l’article 3 de la directive 71/304/cee. on peut donc conclure que la directive 71/304/cee a perdu sa raison d'être et peut, par conséquent, être abrogée sans qu'il soit pour autant porté atteinte aux droits des opérateurs économiques. -