Вы искали: privatiseringsopbrengsten (Голландский - Финский)

waarvan: privatiseringsopbrengsten -0,0 -0,0 -0,0 -0,0 -0,0 -
josta: yksityistämistulot -0,0 -0,0 -0,0 -0,0 -0,0 -

zij betroffen de opbrengsten van goudverkopen door de centrale bank, een verhoogd aanhouden van overheidsschuld binnen de overheidssector en privatiseringsopbrengsten.
toimiin sisältyivät ensinnäkin keskuspankin kul lan myyntituotot, toiseksi julkisen velan rahoituksen hankkiminen lisääntyneessä määrin julkisen sektorin sisältä ja kolmanneksi yksityistämisistä saadut tulot.

in de periode 1999-2001 zullen de jaarlijkse privatiseringsopbrengsten naar verwachting blijven schommelen tussen 0,5 en 0,75% van het bbp.
vuosina 1999— 2001 vuotuisten yksityistämistulojen odotetaan olevan noin 0,5— 0,75 % suhteessa bkthen.

de portugese regering is voornemens in 1998 yoor ongeveer 2% van het bbp aan privatiseringsopbrengsten te realiseren, waarvan een groot deel zal worden gebruikt om de overheidsschuld verder af te lossen.
portugalin hallitus aikoo vuonna 1998 saada noin kahta prosenttia bktsta vastaavat yksityistämistulot, joista suuri osa käytetään julkisen velan lyhentämiseen.

de commissie vreest dat de resultaten minder gunstig zullen uitvallen dan verwacht, gezien de ontwikkelingen die van invloed zijn op de stock-flow adjustment, met name lagere privatiseringsopbrengsten.
kreikasta toukokuussa 2004 annetussa (perustamissopimuksen 104 artiklan 3 kohdan mukaisessa) kertomuksessa esittämänsä arvion perusteella sekä ottaen huomioon euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto komissio totesi neuvostolle perustamissopimuksen 104 artiklan 5 kohdan mukaisesti osoittamassaan lausunnossa, että kreikan julkisessa taloudessa on liiallinen alijäämä.

-voornemens is de bruto schuldquote van de overheid vanaf 2008 wederom een neerwaartse tendens te doen vertonen door zoals gepland wederom primaire overschotten te boeken, hoge privatiseringsopbrengsten te realiseren en de schuldverhogende financiële transacties af te bouwen;
-aikoo saattaa julkisen talouden bruttovelkasuhteen lasku-uralle vuodesta 2008 alkaen palaamalla tavoitteena olevaan perusylijäämään hankkimalla suuria yksityistämistuloja ja supistamalla velanottoa lisäävää taloudellista toimintaa;

het overheidstekort daalde van 3,6% van het bbp in 2000 tot 1,2% van het bbp in 2003. in 2004 nam het tekort licht toe tot 1,5% van het bbp, mede onder invloed van de invoering van een pensioenstelsel met kapitaaldekking. in 2005 nam het tekort af tot 0,5% van het bbp. in tegenstelling tot voorgaande jaren was de begrotingsontwikkeling in 2005 vooral te danken aan de ontvangsten. de aanzienlijke groei van de ontvangsten was het resultaat van een levendige economische activiteit en van verbeteringen in de belastinginning en –handhaving. de uitgavendoelstellingen werden over het geheel genomen gehaald aangezien, in tegenstelling tot eerdere jaren, in het tweede halfjaar extra uitgaven via een aanvullende begroting konden worden vermeden. sinds 2003 is het conjunctuurklimaat bevorderlijk voor begrotingsconsolidatie, maar in 2003 en 2004 is het structurele tekort gestegen als gevolg van een aanzienlijke verslechtering van het primaire tekort. in 2005 is zowel wat betreft het primaire als het structurele tekort een verbetering opgetreden. het begrotingstekort van litouwen blijft dus beneden de drempel van 3% van het bbp. verwacht wordt dat het tekort in 2006 in zijn algemeenheid stabiel zal blijven, hoewel er nog onzekerheid bestaat over de besteding van de eu-middelen en het effect van de belastinghervorming waarbij de personenbelasting zal worden verlaagd en de vennootschapsbelasting zal worden verhoogd. de schuldquote daalde gestadig van 23,6% aan het eind van 2000 tot beneden 19% in 2005. de belangrijkste factor die tot deze daling bijdroeg was het effect van financiële transacties door de overheid, meer bepaald de privatiseringsopbrengsten, en het feit dat de nominale appreciatie van de litas een positief effect had op de waardering van de buitenlandse schuld. de schuldquote is ruim beneden de drempel van 60% van het bbp gebleven en zal naar verwachting ook op middellange termijn stabiel blijven.
julkisen talouden alijäämä suhteessa bkt:hen oli vuonna 2000 3,6 prosenttia, mutta vuonna 2003 enää 1,2 prosenttia. vuonna 2004 alijäämä kasvoi hiukan ja oli 1,5 prosenttia suhteessa bkt:hen, mihin vaikutti myös rahastoivan eläkejärjestelmän käyttöönotto. vuonna 2005 alijäämä laski 0,5 prosenttiin suhteessa bkt:hen. toisin kuin aiempina vuosina, vuoden 2005 rahoitusaseman sopeutustoimet olivat tulojohteisia. voimakas tulojen kasvu oli seurausta kannattavasta taloudellisesta toiminnasta ja veronkantoon ja verotuksen täytäntöönpanoon tehdyistä parannuksista. menotavoitteet saavutettiin pääpiirteittäin, koska vuoden jälkipuoliskolla vältyttiin ylimääräisiltä menoilta, joita varten aiemmin oli tarvittu lisätalousarvioita. suhdanneolosuhteet ovat tukeneet julkisen talouden vakauttamista vuodesta 2003, mutta rakenteellinen alijäämä heikkeni vuosina 2003 ja 2004 perusalijäämän merkittävän huononemisen lisäksi. vuonna 2005 sekä perusalijäämä että rakenteellinen alijäämä kohentuivat. liettuan julkisen talouden alijäämä on siten edelleen pysynyt kynnysarvon alapuolella eli alle 3 prosentissa suhteessa bkt:hen. alijäämän odotetaan pysyvän lähestulkoon vakaana vuonna 2006, vaikkakin eu-varojen käyttökykyyn ja verouudistuksen tuloveroastetta alentaviin ja yhtiöveroa korottaviin vaikutuksiin liittyy epävarmuustekijöitä.julkinen velka suhteessa bkt:hen laski tasaisesti 23,6 prosentista vuoden 2000 lopussa alle 19 prosenttiin vuonna 2005. tähän vaikuttivat eniten hallituksen rahoitustoimet, ja siinä näkyivät yksityistämisestä saadut tulot ja ulkomaanvelkaan kohdistuneet myönteiset arvostusvaikutukset litin nimellisen kurssin vahvistumisen seurauksena. velkasuhde suhteessa bkt:hen on pysynyt selvästi alle 60 prosentin kynnysarvon, ja sen odotetaan pysyvän vakaana myös keskipitkällä aikavälillä.