Вы искали: solidariteitsgedachte (Голландский - Финский)

ik ben een aanhanger van de europese solidariteitsgedachte.
sitoudun eurooppalaiseen perusajatukseen solidaarisuudesta.

europa boekt geen vooruitgang als de solidariteitsgedachte terzijde wordt geschoven.
eilen täällä pidettiin erittäin onnistunut irakia käsitellyt kokous.

het parlement pleit ook voor versterking van de solidariteitsgedachte en het omslagstelsel bij de wettelijk verplichte ziekenkostenverzekering.
parlamentti hyväksyi päätöslauselmaan myös muutamia tarkistuksia. tuksia.

ik wil nogmaals benadrukken dat de solidariteitsgedachte die onze gemeenschap beheerst en kenmerkt, uitgehold noch afgeschaft mag worden.
haluaisin vielä kerran tehdä selväksi, että solidaarisuutta, joka yhteisössämme vallitsee ja joka on sille tunnusomaista, ei saa nakertaa tai poistaa.

ik juich het dan ook toe dat de solidariteitsgedachte bij de aardolievoorziening, maar ook de gedachte van de continuïteit ervan, vaste voet begint te krijgen in de eu.
näin ollen sitä, että eu: ssa on nyt ryhdytty pohtimaan yhteisvastuuta ja toimitusvarmuutta, on syytä pitää periaatteelliselta kannalta myönteisenä.

te kwetsbaar, want de gevolgen van een onverwacht energietekort kunnen rampzalig zijn. en ten tweede stel ik vast dat sommige lidstaten kwetsbaarder zijn dan andere en dat is toch een beetje strijdig met de solidariteitsgedachte die we binnen de europese unie kennen.
toiseksi olen pannut merkille, että osa jäsenvaltioista on muita haavoittuvampia, mikä jossain määrin heikentää euroopan unionissa vaalimaamme solidaarisuusajattelua.

ook al wordt gezegd dat tussen die landen dezelfde ongelijkheid bestaat qua bevolkingsomvang, moet er naar mijn mening toch over dit aspect worden nagedacht. als wij namelijk een evenwichtige ontwikkeling tot stand willen brengen, moeten we uitgaan van de solidariteitsgedachte en niet van evenredigheid.
vaikka minulle sanotaan, että tämä sama epäsuhta näkyy edellä mainittujen valtioiden väestömäärissä, mielestäni tätä seikkaa on tarpeen pohtia, koska tasapainoista kehitystä ei saavuteta suhteellistamisen vaan solidaarisuuden avulla.

3.5.5 onze samenlevingen kunnen er niet meer omheen álle verschillende actoren en hun organisaties te erkennen en met hen samen te werken. zoals werd aangetoond tijdens het "europees jaar van personen met een handicap" en in de adviezen en initiatieven van het eesc over dit onderwerp en over alle onderwerpen die verband houden met discriminatie en grote armoede, zullen zij worden beoordeeld op basis van de plaats en de rol die zij aan de meest behoeftigen en marginalen toebedelen. het gaat er daarbij niet alleen om dat iedere persoon de plaats moet krijgen die hem toekomt, maar vooral om het feit dat de culturele bijdrage van hun strijd tegen ellende moet doordringen tot de hele mensheid en moet leiden naar een nieuw en modern humanisme. in plaats van de klassieke voorbeelden van gehiërarchiseerd bestuur en "afhankelijkheid van hulp" (zie de verschillende vormen van verzorgingsstaat) moet er thans een model komen van actieve participatie van iedereen, van "empowerment" van alle economische, sociale, familiale en culturele actoren. dit betekent dat het "maatschappelijk middenveld" in de nieuwe democratische verbeeldingswereld die de geglobaliseerde economie vergt en mogelijk maakt, hoewel het geen rechtstreekse aanspraak op macht maakt, niet langer in een ondergeschikte positie mag worden geplaatst of alleen als een tegenwicht mag worden gezien. om de toekomst veilig te stellen en zich in te dekken tegen willekeur moet het maatschappelijk middenveld uiting geven aan de solidariteitsgedachte en het "collectief denken" in stand houden.
3.5.5 yhteiskunnan on tunnustettava kaikki toimijat ja toimintaympäristöt ja tarjottava kaikille tilaisuus toimia. kuten euroopan vammaisten teemavuosi sekä tähän aiheeseen ja kaikkeen syrjintään ja äärimmäiseen köyhyyteen liittyvät etsk:n lausunnot ja aloitteet osoittivat, yhteiskuntaa arvioidaan sen perusteella, minkä aseman ja roolin se antaa heikoimmassa ja marginaalisimmassa asemassa oleville. heille on annettava jokaiselle ihmiselle kuuluva paikka ja heidän kulttuuripanoksensa taistelussa kurjuutta vastaan on annettava henkiä humaaniutta ja mahdollistettava nykyhumanismin uudistuminen. eikö hierarkkisen ohjauksen ja "avustusriippuvuuden" (vrt. hyvinvointivaltion erilaiset muodot) perinteisten toimintamallien tilalle tulisi nostaa nykypäivänä paradigma, joka perustuu kaikkien aktiiviseen osallistumiseen sekä talous-, sosiaali-, perhe-ja kulttuurielämän kaikkien toimijoiden vaikutusvallan lisäämiseen? tämä tarkoittaa sitä, että vaikka kansalaisyhteiskunta ei suoranaisesti tavoittelekaan valtaa, sitä ei enää voida kuitata alistavalla asemalla tai pelkkänä vastavoimana uudessa demokraattisessa arvomaailmassa, joka tarvitsee globalisoitunutta taloutta ja sallii sen toiminnan. kansalaisyhteiskunnan on osoitettava solidaarisuuttaan ja vaalittava "kollektiivista ajattelua", jotta sillä olisi vankka tulevaisuus ja suojautumiskeinot mielivaltaa vastaan.