Вы искали: genotoksisuudesta (Финский - Голландский)

näyttöä tipranaviirin genotoksisuudesta ei saatu in vitro - ja in vivo - testeissä.
in een reeks van in vitro en in vivo studies werden geen aanwijzigen gevonden voor genetische toxiciteit van tipranavir.

nämä löydökset johtuvat erittäin todennäköisesti nevirapiinin voimakkaasta maksaentsyymejä indusoivasta vaikutuksesta eikä sen genotoksisuudesta.
deze bevindingen houden hoogstwaarschijnlijk verband met het feit dat nevirapine een sterke leverenzyminductor is, en zijn niet te wijten aan een genotoxisch effect.

intensiivisessä testaamisessa käyttäen seitsemää muuta tavanomaista in vitro tai in vivo - tutkimusta ei saatu viitteitä metaboliitin genotoksisuudesta.
intensief testen in zeven andere standaard in vitro of in vivo tests lieten geen genotoxisch potentieel van de metaboliet zien.

perimään kohdistuvaa toksisuutta selvittävissä in vitro - ja in vivo - testeissä ei ilmennyt viitteitä kliinisesti merkittävästä genotoksisuudesta.
grote/abnormaal gevormde levers, vertraagde ontwikkeling van het gehoor, vertraagde separatie van het preputium en een vermindering van het aantal geïmplanteerde embryo’ s werd waargenomen wanneer de moederdieren hogere doses ontvingen.

in vivo - genotoksisuudesta ei saatu todisteita (hiiren mikrotumatutkimus ja hiiren maksan uds- tutkimus).
er werd geen bewijs gevonden van in vivo genotoxiciteit (muis micronucleus analyse en muizenlever uds-test).

kolmessa in vivo - rottatutkimuksessa ei havaittu merkkejä genotoksisuudesta (luuytimen ja maksan mikrotumatestit sekä maksan komeetta- analyysi).
21 studies (micronucleus testen in beenmerg en lever en lever comet test) werden geen aanwijzingen gevonden voor genotoxiciteit.

eläinkokeet toistuvaisannosten toksisuudesta, genotoksisuudesta ja lisääntymiseen liittyvästä toksi - suudesta eivät ole mahdollisia vieraan lajin induktion ja vasta- ainetuotannon häiriöiden vuoksi.
onderzoeken naar toxiciteit bij herhaalde doses, genotoxiciteit en reproductietoxiciteit bij dieren zijn niet praktisch haalbaar vanwege inductie van en interferentie door de zich ontwikkelende antilichamen tegen heterologe eiwitten.

primaarituotetta scansmoke pb1110 koskevassa, 26 päivänä maaliskuuta 2009 hyväksytyssä elintarviketurvallisuusviranomaisen turvallisuusarvioinnissa [4] päätellään, että hakijan esittämät tiedot riittävät poistamaan epäilyt tuotteen genotoksisuudesta.
de veiligheidsbeoordeling van de efsa aangaande het primaire product scansmoke pb1110, vastgesteld op 26 maart 2009 [4], concludeert dat de door de aanvrager verstrekte gegevens voldoende zijn om de bezorgdheid over de genotoxiciteit ervan weg te nemen.

primaarituotetta smoke concentrate 809045 koskevassa, 29 päivänä tammikuuta 2009 [7] hyväksytyssä elintarviketurvallisuusviranomaisen turvallisuusarvioinnissa päätellään, että hakijan esittämät tiedot riittävät poistamaan epäilyt tuotteen genotoksisuudesta.
de veiligheidsbeoordeling van de efsa aangaande het primaire product smoke concentrate 809045, vastgesteld op 29 januari 2009 [7], concludeert dat de door de aanvrager verstrekte gegevens voldoende zijn om de bezorgdheid over de genotoxiciteit ervan weg te nemen.

(6) daminotsidin tarkastelu paljasti useita avoimia kysymyksiä, joita euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen pohti. elintarviketurvallisuusviranomaisen kasvien terveyttä, kasvinsuojeluaineita ja niiden jäämiä käsittelevää tiedelautakuntaa pyydettiin arvioimaan jyrsijöiden karsinogeenisen vasteen vaikutusmekanismia 1,1-dimetyylihydratsidiin (udmh) ja ilmoittamaan, voitaisiinko raja-arvo vahvistaa vaikutuksen osalta. jos raja-arvo voitaisiin vahvistaa, tiedelautakuntaa pyydettiin ilmoittamaan kyseinen arvo. ottaen huomioon esitetyt kysymykset tiedelautakunta esitti päätelmänä [4], ettei käytettävissä olevan tiedon perusteella voida tunnistaa mekanismia, joka aiheuttaa udmh:n karsinogeenisen vaikutuksen jyrsijöissä. puhtaan ja hapettumiselta suojatun udmh:n genotoksisuudesta ei ole in vitro -näyttöä, eikä in vivo -tutkimuksia ole käytettävissä. tiedelautakunta kiinnitti huomiota myös ilmeiseen epäjohdonmukaisuuteen siinä, ettei daminotsidin pitkäaikaisessa tarkastelussa karsinogeenisuus lisääntynyt rotilla ja hiirillä tehdyissä kokeissa sellaisten annosten yhteydessä, joiden olisi pitänyt tuottaa metabolisesti muodostuneen udmh:n sisäisiä määriä, jotka olisivat olleet ainakin yhtä suuruusluokkaa korkeampia kuin suorassa testauksessa vaikuttaviksi osoittautuneet määrät. lisäksi eräässä kokeessa, jossa udmh:ta annettiin rotille suun kautta, todettiin n7 guaniinin metyloinnin olevan 50 kertainen verrattuna vastaavaan tietoon daminotsidin osalta. näin ollen tiedelautakunta arvioi, että suun kautta annettavan udmh:n karsinogeenisuusmekanismista tehtyihin päätelmiin olisi katsottava sisältyvän epävarmuustekijöitä. tiedelautakunta totesi lopuksi, että näyttö on genotoksista mekanismia vastaan.
(6) uit het onderzoek naar daminozide zijn enkele vragen naar voren gekomen waarover de efsa zich heeft gebogen. het wetenschappelijk panel voor de gezondheid van gewassen, gewasbeschermingsmiddelen en de residuen daarvan (ppr-panel) van de efsa werd verzocht zich uit te spreken over het mechanisme van de kankervorming bij knaagdieren na toediening van 1,1-dimethylhydrazide (udmh) en werd gevraagd te vermelden of er voor dit effect al dan niet een drempelwaarde kon worden afgeleid. zo ja, werd het panel verzocht deze waarde aan te geven. met betrekking tot de gestelde vragen is het ppr-panel tot de conclusie [4] gekomen dat op basis van de beschikbare gegevens niet kan worden vastgesteld volgens welk mechanisme udmh bij knaagdieren kanker verwekt. in-vitro-onderzoek leverde geen aanwijzingen op voor genotoxiciteit van zuivere of tegen oxidatie beschermde udmh en in-vivo-onderzoek is niet beschikbaar. bovendien heeft het ppr-panel een kennelijke discrepantie vastgesteld: uit langetermijnstudies is gebleken dat daminozide geen kanker verwekt bij ratten en muizen bij doses die normaal leiden tot de interne metabolische productie van udmh-doses die ten minste een orde van grootte hoger zijn dan de doses die bij directe proeven tot kanker leiden. bovendien bleek in een studie dat de n7-methylering van guanine 50 keer hoger was na de orale toediening van udmh aan ratten, in vergelijking met de analoge gegevens voor daminozide. derhalve oordeelt het ppr-panel dat elke conclusie over het kankerverwekkende mechanisme van oraal toegediende udmh met een mate van onzekerheid is omgeven. het ppr-panel concludeert dat de beschikbare gegevens niet in de richting van een genotoxisch mechanisme wijzen.