Вы искали: välitysjärjestelmässä (Финский - Голландский)

monimutkaisessa korkean tason välitysjärjestelmässä on joskus helppo unohtaa kansalaiset ja taipua painostusryhmien tahtoon, jättää huomiotta apua eniten tarvitsevat ja kiinnittää huomio niihin, jotka painostavat eniten ja tehokkaimmin.
in een complex stelsel waarin op hoog niveau wordt bemiddeld is het soms maar al te makkelijk de burger te vergeten ten gunste van de pressiegroep, degenen die de hulp het hardst nodig hebben te vergeten ten gunste van degenen die meer en sterkere druk kunnen en willen uitoefenen.

1.3 vihreässä kirjassaan komissio esittää pohdittavaksi joukon kysymyksiä, joihin komitea pyrkii vastaamaan. ensimmäiset kysymykset koskevat kuluttajansuojelua. tähän liittyen etsk esittää, että eurooppalaiset rahoituslaitosten järjestöt laatisivat yhdessä kuluttajajärjestöjen kanssa menettelysäännöt, joita jäsenvaltioiden kuluttaja-asiamiehet valvoisivat ja jotka rekisteröitäisiin joko tuomioistuimessa tai kauppakamarissa. lisäksi ehdotetaan, että (myös sopimuksen solmimista edeltävää) selkeää ja avointa tiedottamista koskevien säännösten tulisi koskea, jopa muita ryhmiä ankarammin, luottojen välittäjiä. ennenaikaiseen takaisinmaksuun liittyen etsk katsoo, että laskelmissa on luotettava rahoitusmatematiikan kaavoihin, joissa otetaan huomioon myös luotonantajalle aiheutuva todellinen rasite. siihen liittyen, tulisiko laskutapaa ja kuluja varten luoda eurooppalainen standardi, etsk katsoo, että standardin tulisi kattaa vähintään lainahakemusten käsittelymaksut, kiinnityksestä aiheutuvat kulut, selkeästi määriteltävät hallintokulut sekä vakuutusmaksut. komitea kuitenkin muistuttaa, ettei luottosopimusten standardointi saa missään tapauksessa estää uusien tuotteiden tarjoamista ja siten jarruttaa innovaatiota. etsk antaa periaatteessa tukensa välitysjärjestelmien luomiselle, muttei kannata sovittelurakennelmia, sillä ne eivät kuulu kuluttajansuojan piirin.
1.3 de commissie heeft in het groenboek een aantal vragen geformuleerd, die het eesc in dit advies heeft beantwoord. een eerste reeks vragen gaat over consumentenbescherming. het eesc dringt er in dit verband op aan dat gedragscodes door de verenigingen van europese financiële instellingen in samenwerking met consumentenorganisaties geformuleerd, door de nationale ombudsmannen gecontroleerd en bij rechtbanken of kamers van koophandel geregistreerd worden. voorts vindt het dat informatie en voorlichting (ook in de precontractuele fase) inhoudelijk helder en transparant moeten zijn, wat nog strikter zou moeten gelden voor de informatie en voorlichting die door kredietbemiddelaars wordt gegeven. voor de berekeningen die in geval van vervroegde aflossing worden gemaakt, zouden volgens het eesc financiële wiskundige formules moeten worden toegepast waarin ook de daadwerkelijke onkosten van de vervroegde aflossing van het krediet voor de kredietgever worden meegenomen. op de vraag of er voor het jaarlijks kostenpercentage (apr) een eu-norm moet worden ontwikkeld die zowel de berekeningsmethode als de kostenelementen bestrijkt, antwoordt het eesc dat een kleinste gemene deler zou kunnen worden gevormd door dossierkosten, afsluitkosten, duidelijk te onderscheiden administratieve kosten en verzekeringskosten. het benadrukt dat het voorstel voor een standaardisering van woningkredietovereenkomsten hoe dan ook geen belemmering mag vormen om nieuwe producten aan te bieden, omdat innovatieve ontwikkelingen anders worden afgeremd. het eesc staat verder positief tegenover het creëren van instrumenten voor bemiddeling, maar negatief tegenover het creëren van instrumenten voor arbitrage, aangezien laatst genoemde soort instrumenten niet meer vallen onder consumentenbescherming.