Вы искали: maksujenkäsittely (Финский - Шведский)

vaikutusten arviointi vaikutusarviossa mietittiin tarkasti, olisiko paras vaihtoehto markkinoiden sääntely, säädösten ja markkinoiden itsesääntelyn yhdistelmä vai kokonaan sääntelemättömät markkinat ja mikä säädöslaji olisi paras (asetus vai direktiivi), jotta maksuja koskevalle uudelle oikeudelliselle kehykselle annetut tavoitteet voitaisiin saavuttaa. komissio punnitsi tämän direktiivin soveltamisalalla seuraavia vaihtoehtoja: tavoite 1: kilpailun lisääminen kansallisilla markkinoilla ja tasapuolisten kilpailuolosuhteiden varmistaminen vaihtoehto 1. säilytetään nykytilanne, jossa markkinoillepääsyn edellytykset ovat eri maissa erilaiset vaihtoehto 2. yhdenmukaistetaan sellaisia maksupalveluntarjoajia koskevat markkinoillepääsyn edellytykset, jotka eivät ole luottolaitoksia, ja otetaan käyttöön erityinen maksulaitostoimilupa eri jäsenvaltioissa erilaisten markkinoillepääsyn ehtojen mahdolliset yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset arvioitiin, ja arviointi vahvisti, että nykytilanne haittaa yhtenäismarkkinoiden toimintaa ja luo huomattavia markkinoillepääsyn esteitä. erilaiset markkinoillepääsyn edellytykset vääristävät kilpailua ja johtavat siihen, että käyttäjiltä veloitetaan korkeampia hintoja, kansallisia markkinoita hallitsevat palveluntarjoajat saavat suuremmat voitot ja innovointi jää vähäisemmäksi. arvioituaan sellaisten maksupalveluntarjoajien liiketoiminnan riskejä, jotka eivät ole luottolaitoksia, komissio totesi, että niiden riskit ovat aivan erilaiset kuin luottolaitosten. alan ongelmista tai konkurssitapauksista ei saatu empiiristä näyttöä, jonka perusteella olisi perusteltua asettaa samanlaisia vaatimuksia kuin luottolaitosten liiketoiminnalle. erityisiä suojatarpeita ei ole: ei ole tarvetta tallettajan suojaan, kyseisillä järjestelmillä ei ole systeemistä merkitystä eikä rahoitusjärjestelmän vakauteen ja eheyteen kohdistu uhkaa. tasapainoiset toiminnan vakautta koskevat kvalitatiiviset vaatimukset vaikuttavat olevan paras toimenpide niitä operatiivisia ja vähäisiä taloudellisia riskejä vastaan, joita maksulaitoksien liiketoimintaan liittyy. kvantitatiivisia vaatimuksia (kuten pääomavaatimuksia) pidetään riskiin verrattuna kohtuuttomina, ja ne voivat olla pienemmille palveluntarjoajille ja uusille markkinoilletulijoille liian suuri rasitus. tavoite 2: markkinoiden läpinäkyvyyden lisääminen sekä palveluntarjoajien että käyttäjien kannalta vaihtoehto 1. markkinoiden itsesääntely vaihtoehto 2. säilytetään erilaiset kansalliset järjestelmät vaihtoehto 3. yhdenmukaistetaan läpinäkyvyys-ja tiedonantovaatimukset eu:n tasolla markkinoiden itsesääntelyn vaihtoehto on hylätty, koska kuluttajille annettavia tietoja koskevia vaatimuksia noudatetaan nykyisin heikosti eikä läpinäkyvyyttä ole tarpeeksi. kansallisten sääntöjen etuna on, että niissä otetaan maakohtaiset maksupalvelut huomioon, mutta ne rajoittavat tehokkuutta, markkinoiden läpinäkyvyyttä ja kuluttajien valinnanmahdollisuuksia laajemmilla eurooppalaisilla markkinoilla. maksualan ja käyttäjäjärjestöjen enemmistö piti yhdenmukaistamista parhaana vaihtoehtona. suurinta taloudellista etua odotetaan yksinkertaisuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi ey:n lainsäädännöltä, jossa kaikki yhteisön ja kansallisen tason tiedonantovaatimukset kodifioidaan yhteen säädökseen. tavoite 3: käyttäjien ja palveluntarjoajien oikeudet ja velvollisuudet vaihtoehto 1. säilytetään erilaiset kansalliset säännöt vaihtoehto 2. luodaan oikeusvarmuus käyttäjien ja palveluntarjoajien keskeisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotta kuluttajansuoja olisi korkealla tasolla ja tehokkuus lisääntyisi maksumarkkinoilla on nykyisin 25 erilaista kansallista säännöstöä. ne palvelivat hyvin niin kauan kuin ulkomaanmaksujen ja yhtenäismarkkinoiden rooli ei vielä ollut merkittävä. yhtenäismarkkinoiden ja euron käyttöönoton vuoksi yhdenmukaistaminen on välttämätöntä. näin on etenkin, jos kansalliset säännöt ylläpitävät kansallisia eroavuuksia, ovat ulkomaanmaksujen esteenä ja estävät tehokkaampien yleiseurooppalaisten maksupalvelujen syntymisen. palveluntarjoajien ja käyttäjien yhdenmukaiset oikeudet ja velvollisuudet eri jäsenvaltioissa antavat mahdollisuuden lisätä tehokkuutta ja automaation tasoa sekä järjestää yleiseurooppalainen täysin automaattinen maksujenkäsittely (straight-through processing). -
konsekvensanalys för att de angivna målen för de nya rättsliga ramarna skulle uppnås ägnades vederbörlig uppmärksamhet åt frågan om vilket slag av ingripande som var lämpligt (ingen åtgärd, lagstiftning eller en kombination av lagstiftning och självreglering på marknaden) och slag av rättsligt instrument (förordning eller direktiv) i konsekvensanalysen. kommissionen har övervägt följande alternativ inom den valda ramen för detta direktiv: mål 1: att öka konkurrensen mellan de nationella marknaderna och säkra jämbördiga konkurrensvillkor. alternativ 1. behåll den nuvarande situationen med nationellt uppsplittrade krav för tillträde till marknaden. alternativ 2. harmonisera kraven för marknadstillträde för andra tillhandahållare av betaltjänster än kreditinstitut och inför ett särskilt tillstånd för betalningsinstitut. en bedömning av de möjliga sociala och ekonomiska effekterna av skillnaderna i villkoren för marknadstillträde mellan medlemsstaterna har bekräftat att de nuvarande förhållandena inverkar negativt på den inre marknadens funktion och skapar betydande hinder för marknadstillträde. uppsplittringen av kraven för marknadstillträde snedvrider konkurrensen och leder till högre priser för användarna och höga vinster för de dominerande förmedlarna på de nationella marknaderna samt till lägre innovationsgrad. kommissionen har genomfört en riskbedömning av affärsverksamheter som bedrivs av andra tillhandahållare än kreditinstitut och funnit att de risker som är förenade med verksamheterna skiljer sig dramatiskt från de risker som kreditinstituten löper. man fann inte någon empirisk bevisning för problem inom sektorn eller insolvensfall som skulle kunna motivera krav som är likartade med dem som gäller för kreditinstitutens verksamhet. det föreligger inga särskilda skyddsbehov: inget insättarskydd, ingen systemisk betydelse hos de berörda systemen eller något hot mot det finansiella systemets integritet och stabilitet. en väl avvägd uppsättning kvalitativa aktsamhetskrav förefaller vara den lämpligaste åtgärden mot de operativa risker och de begränsade finansiella risker betalningsinstituten ställs inför i sin verksamhet. kvantitativa krav (t.ex. kapitalkrav) anses vara överdrivna i förhållande till risken och skulle kunna medföra alltför stora påfrestningar på små tillhandahållare och nya marknadsaktörer. mål 2: att öka överskådligheten på marknaden för både tillhandahållare och användare. alternativ 1. självreglering på marknaden. alternativ 2. behålla de olika nationella ordningarna. alternativ 3. standardiserade eu-krav på öppenhet och information. alternativet självreglering på marknaden har avförts på grund av den för närvarande låga graden av överensstämmelse med kraven på konsumentinformation och bristen på överblickbarhet. nationella bestämmelser har fördelen att de kan beakta landsspecifika betaltjänster, men de begränsar effektiviteten, överskådligheten och konsumenternas valmöjligheter på en större europeisk marknad. standardisering var det alternativ som föredrogs av en majoritet inom betalningsbranschen och konsumentorganisationerna. de största ekonomiska fördelarna till följd av förenkling och förutsebarhet väntas ges av gemenskapslagstiftning som kodifierar alla gemenskapens och medlemsstaternas informationskrav i ett enda rättsligt instrument. mål 3: användarnas och tillhandahållarnas rättigheter och skyldigheter. alternativ 1. att behålla den nuvarande situationen med olika nationella bestämmelser. alternativ 2. skapa förutsebarhet i fråga om rättigheter och skyldigheter för användare och tillhandahållare för att skapa en hög nivå på konsumentskyddet och ökad effektivitet. för närvarande finns det 25 olika uppsättningar nationella regler som varit till god nytta för betalningsmarknaden så länge som gränsöverskridande betalningar och den inre marknaden var av mindre betydelse. i och med upprättandet av den inre marknaden och dessutom införandet av euron har harmonisering blivit en nödvändighet. detta gäller särskilt när nationella bestämmelser som upprätthåller nationella skillnader hindrar gränsöverskridande betalningar och utvecklingen av effektivare alleuropeiska betaltjänster. ett enhetligt synsätt på tillhandahållarnas och användarnas rättigheter och skyldigheter kommer att ge förutsättningar för högre effektivitet, ökad automatisering och direkthantering (stp) på alleuropeisk nivå. -