You searched for: hospitaliseerimine (Estniska - Finska)

hospitaliseerimine südamepuudulikkuse tõttu
sairaalahoito sydämen vajaatoiminnan vuoksi

kaasasündinud südamehaigusega lastel vähenes hospitaliseerimine 45%.
synnynnäistä sydänvikaa sairastavien lasten ryhmässä sairaalahoidon tarve väheni 45 prosenttia.

•teatavaid pikaajalisi haigusi põdevate laste hospitaliseerimine;
• täyttää maksuehdot.

surm mistahes põhjusel revaskularisatsioonivajadus hospitaliseerimine ebastabiilse stenokardia tõttu
kuolema mistä tahansa syystä revaskularisaation tarve sairaalahoito epästabiilin anginan vuoksi

•hospitaliseerimine nakkushaiguse puhul, nakkushaiguste diagnoosimine ja ennetamine.
• infektiotautien sairaalahoito, diagnosointi ja ehkäisy.

kui ilmnevad intoksikatsiooni nähud on vajalik hospitaliseerimine üldise toetava raviga.
jos ilmenee myrkytyksen merkkejä, sairaalassa annetut yleiset tukihoitotoimenpiteet saattavat olla tarpeen.

soovitatav on hospitaliseerimine ja rakendada tuleb üldiseid meetodeid nagu maoloputus koos korduva aktiivsöe manustamisega.
hoidoksi suositellaan potilaan ottamista sairaalaan ja yleisiä tukitoimenpiteitä kuten mahahuuhtelua ja toistuvaa lääkehiilen antoa.

kliinilise botulismikahtluse puhul võib vajalik olla hospitaliseerimine hingamisfunktsiooni jälgimiseks (algav hingamispuudulikkus).
jos kliinisesti epäillään botulismia, potilas on mahdollisesti toimitettava sairaalaan hengitystoiminnan (alkava hengitysvajaus) valvomiseksi.

näitaja hõlmas: surm, kopsusiirdamine, hospitaliseerimine pah tõttu, kodade septostoomia, teiste pah ravimite lisamine ja varajase katkestamise kriteeriumid.
kliinisen tilan huononemiseen otettiin mukaan mm. kuolema, keuhkonsiirto, sairaalaan joutuminen pulmonaalihypertension vuoksi, atriaalinen septostomia, muiden pulmonaalihypertension hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden lisääminen ja ennenaikainen hoidon keskeyttämistarve.

lühiajalise kokkupuute mõjude hulka kuuluvad põletikulised reaktsioonid kopsudes, hingamisteede probleemid, kahjulik mõju südame-veresoonkonnale ning kasvav ravimite tarvitamine, hospitaliseerimine ja suremus.
lyhyeen altistumiseen liittyviä terveyshaittoja ovat tulehdusreaktiot keuhkoissa, hengitysoireet, verenkiertoelimistön häiriöt sekä lääkkeiden käytön, sairaalahoidon ja kuolleisuuden lisääntyminen.

Ühel teisel patsiendil, kellele manustati efalizumabi intravenoosselt annuses 10 mg/ kg, tekkis efalizumabi manustamise järgselt raske oksendamine, mille tõttu osutus samuti vajalikuks hospitaliseerimine.
toisella tutkimushenkilöllä, joka sai 10 mg/ kg annoksen laskimoon, esiintyi efalitsumabin annon jälkeen vaikeaa oksentelua, joka vaati myös sairaalahoitoa.

(27) hollandi ametivõimud rõhutavad, et seos õhus levivate osakestega kokkupuute ja rea tervisemõjude vahel on tõestatud ning seda on rõhutatud mitmetes viimasel ajal avaldatud teaduslikes väljaannetes. tahkete osakeste mõju tervisele võib jagada akuutseks, mis tekib suhteliselt lühikese kokkupuuteaja jooksul, ning krooniliseks, mis tekib pikaajalise kokkupuute jooksul. madalmaade esitatud uuringud näitavad, et kuigi lühiajalisest kokkupuutest tingitud tervisemõjud ei ole tühised, on pikaajalisel kokkupuutel õhus levivate tahkete osakestega palju olulisem mõju. lühiajalise kokkupuute mõjude hulka kuuluvad põletikulised reaktsioonid kopsudes, hingamisteede probleemid, kahjulik mõju südame-veresoonkonnale ning kasvav ravimite tarvitamine, hospitaliseerimine ja suremus. pikaajalise kokkupuute mõjude hulka kuuluvad alumiste hingamisteede probleemide ja krooniliste obstruktiivsete kopsuhaiguste kasv, laste ja täiskasvanute kopsutalitluse häired ning keskmise eluea lühenemine, mida põhjustab peamiselt suremus südame-ja kopsuhaigustesse ning tõenäoliselt kopsuvähki.
(27) alankomaiden viranomaiset esittävät, että ilmassa oleville hiukkasille altistumisen ja lukuisten terveyshaittojen välinen yhteys on todistettu ja että sitä on korostettu monissa uusissa tieteellisissä julkaisuissa. hiukkasten terveyshaitat voidaan jakaa suhteellisen lyhyestä altistumisesta aiheutuviin ("akuutit") ja pitkästä altistumisesta aiheutuviin ("krooniset"). alankomaiden toimittamat tutkimukset osoittavat, että lyhyestä altistumisesta aiheutuvat terveyshaitat eivät ole vähäisiä mutta että pitkällä altistumisella ilmassa oleville hiukkasille on suurempia vaikutuksia. lyhyeen altistumiseen liittyviä terveyshaittoja ovat tulehdusreaktiot keuhkoissa, hengitysoireet, verenkiertoelimistön häiriöt sekä lääkkeiden käytön, sairaalahoidon ja kuolleisuuden lisääntyminen. pitkään altistumiseen liittyviä terveyshaittoja ovat alempien hengitysteiden oireiden ja kroonisen obstruktiivisen keuhkosairauden lisääntyminen, keuhkojen vajaatoiminta lapsilla ja aikuisilla sekä eliniänodotteen aleneminen, joka johtuu pääosin sydän-ja keuhkotautikuolleisuudesta sekä mahdollisesti myös keuhkosyövästä.