Şunu aradınız:: linjebeteckning (İsveççe - Fince)

gemensam linjebeteckning
yhteisten reittitunnusten käyttö

pnr-uppgifter om code share (gemensam linjebeteckning)
yhteislentojen pnr-tiedot

flygningar med gemensam linjebeteckning skall behandlas som anslutande flygtrafik.
yhteisin tunnuksin tapahtuvia lentoja pidetään liityntälentoina.

-inom gemenskapen använda samma linjebeteckning för kombinerade flygförbindelser med tredje och fjärde frihetsrättigheterna,
-käyttää yhteisössä samaa lennon numeroa yhdistetyssä kolmannen ja neljännen vapauden liikenteessä.

det skall klart framgå vilka flygningar som innebär mellanlandningar, flygplansbyte, byte av flygplats och/eller har gemensam linjebeteckning.
esittelyssä on selvästi ilmoitettava, kuuluuko säännöllisen lentoliikenteen lentoon välilaskuja, koneenvaihtoja tai lentoaseman vaihtoja sekä/taikka, käytetäänkö yhteistä tunnusta.

före avgång ska operatörerna tillhandahålla avgångs- och ankomstflygplatserna nödvändig information för att man ska kunna möjliggöra korrelation mellan linjebeteckningen i färdplanen och den linjebeteckning som anmälts för motsvarande ankomst- och avgångstid.
ennen lentoa lentotoiminnan harjoittajien on toimitettava lähtö- ja saapumislentoasemille tarvittavat tiedot, jotta lentosuunnitelmassa ilmoitettu lennon tunnus ja lentoaseman lähtö- ja saapumisaikaa varten tiedoksi annettu lennon tunnus ovat keskenään yhdenmukaiset.

vid regelbunden lufttrafik till eller från två eller flera orter i en annan eller andra medlemsstater än registreringsstaten skall de berörda staterna ge ett eg-lufttrafikföretag rätt att kombinera flygförbindelser i regelbunden lufttrafik och att använda samma linjebeteckning. trafikrättigheter mellan de kombinerade orterna får utövas enligt artikel 8.
asianomaisten valtioiden on annettava yhteisön lentoliikenteen harjoittajan, joka harjoittaa säännöllistä lentoliikennettä kahteen tai useampaan sellaiseen paikkaan taikka kahdesta tai useammasta sellaisesta paikasta, jotka sijaitsevat muun jäsenvaltion tai muiden valtioiden kuin liikenteenharjoittajan rekisteröintivaltion alueella, yhdistää tällainen säännöllinen liikenne ja käyttää samaa lennon numeroa. liikenneoikeuksia yhdistettyjen paikkojen välillä saadaan käyttää 8 artiklan mukaisesti.

570 -närmare redogörelse för förslaget 1. skärpning av kraven för beviljande och återkallande av operativa licenser lufttrafikföretags ekonomiska ställning kontrolleras mer eller mindre strängt beroende på vilken medlemsstat som har utfärdat licensen. i praktiken garanteras därför inte konkurrens på lika villkor mellan lufttrafikföretag från olika medlemsstater, och konsolideringen av marknaden bromsas upp. det faktum att finansiellt svaga lufttrafikföretag fortsätter att bedriva verksamhet innebär dessutom flygsäkerhetsrisker, utöver de ekonomiska risker som kunder löper vid konkurser. enligt förslaget skall medlemsstaterna skärpa tillsynen av operativa licenser och återkalla dem då kraven i förordningen inte längre uppfylls (artiklarna 5–10). kommissionen skall också ha rätt att återkalla licenser i fall då medlemsstater låter bli att ingripa (artikel 14). förslaget har utformats så att man i framtiden skall kunna utvidga befogenheterna hos europeiska byrån för luftfartssäkerhet (european aviation safety agency – easa) när det gäller tillsyn av säkerhet och licenser. syftet är att garantera en så effektiv och enhetlig tillsyn av lufttrafikföretagen som möjligt. 2. skärpning av kraven för leasing av luftfartyg (artikel 13) wet-leasing av luftfartyg från tredjeländer – dvs. leasing med besättning – skapar värdefull flexibilitet hos eg-lufttrafikföretagen och ökar på så sätt lönsamheten i den europeiska luftfartssektorn, något som kommer kunderna till nytta. tillämpningen av de nuvarande bestämmelserna i förordning (eeg) nr 2407/92 ger emellertid anledning till oro när det gäller arbetsmarknadsaspekter och flygsäkerhet. bestämmelser och praxis för leasing – och framför allt då wet-leasing – skiljer sig åt mellan medlemsstaterna. bedömning av säkerheten hos leasade luftfartyg från tredjeländer görs inte lika strängt i alla medlemsstater, och det skapar osäkerhet beträffande säkerhetsnivån. ibland förekommer det att lufttrafikföretag sätter i system att använda wet-leasing från tredjeländer, och det väcker farhågor om negativa arbetsmarknadsmässiga effekter. genom förslaget införs strängare krav för att minimera risken för negativa arbetsmarknadsmässiga effekter och för att förbättra säkerheten. det betonas att den behöriga tillståndsmyndigheten vid sitt godkännande av leasingavtal måste intyga att säkerhetsnormer likvärdiga med dem i gemenskapen är uppfyllda. leasing av luftfartyg registrerade i tredjeländer får bara tillåtas under extraordinära förhållanden under en sammanhängande period av högst sex månader. perioden får förnyas högst en gång, och då för en period av högst sex månader som inte följer direkt på den första perioden. 3. bestämmelserna om allmän trafikplikt preciseras (artiklarna 16, 17 och 18) kommissionen har omarbetat bestämmelserna om allmän trafikplikt för att förenkla administrationen, för att undvika överdriven användning av allmän trafikplikt och för att locka fler konkurrenter att delta i anbudsförfaranden. bestämmelsen om offentliggörande har ändrats på så sätt att kommissionen behöver införa enbart ett kortfattat meddelande i europeiska unionens officiella tidning. för att undvika överdriven användning av allmän trafikplikt får kommissionen i enskilda fall kräva in en ekonomisk redogörelse som beskriver bakgrunden till trafikplikten. bedömningen av huruvida en allmän trafikplikt är ändamålsenlig bör göras med särskild omsorg när den är avsedd att införas på sträckor som redan har järnvägstrafik med mindre än tre timmars restid. anbudsförfarandena har ändrats på så sätt att den längsta koncessionstiden förlängts från tre till fyra år, och till fem år för regioner i de yttersta randområdena. en inbjudan om att delta i ett anbudsförfarande som avser förlängning av en koncession skall offentliggöras minst sex månader innan löptiden för den nya koncessionen börjar. syftet är att man noggrant skall kunna utvärdera huruvida det fortfarande är nödvändigt att begränsa tillträdet till den aktuella linjen. vidare har en bestämmelse införts så att man skall kunna klara av plötsliga avbrott i trafiken på linjer med allmän trafikplikt. om den föreslagna förordningen, när den väl har antagits, har kvar sådana garantier om öppen redovisning, icke-diskriminering och proportionalitet som är likvärdiga med dem i kommissionens förslag om fastställande och utbetalning av ersättning för utövande av allmän trafikplikt, och för att garantera aktörerna rättssäkerhet i fråga om utbetalning av ersättning för utövande av allmän trafikplikt, för vilken kontrakt tilldelats enligt denna förordning, avser kommissionen att senast när denna förordning träder i kraft med stöd av artikel 86.3 i eg-fördraget anta en bindande rättsakt där kommissionen förklarar att ersättningar, som utbetalas i enlighet med förordningen, är förenliga med fördragets regler om statligt stöd och undantar dem från anmälningsskyldighet. denna rättsakt kan ha formen av en uppdatering av kommissionens beslut av den 28 november 2005 (egt l 312, 29.11.2005) med införande av en hänvisning till den nya förordningen och en utvidgning av tillämpningsområdet till att omfatta även ersättning för utövande av trafikplikt för vilken kontrakt tilldelas lufttrafikföretag i enlighet med denna förordning. 4. brister i överensstämmelsen mellan den inre luftfartsmarknaden och tjänster till tredjeländer (artiklarna 15 och 22) har avlägsnats i förslaget tas hänsyn till de åsikter som framfördes under samrådet så till vida att förbindelser med tredjeländer behandlas endast i den utsträckning de är direkt kopplade till bestämmelser i tredje luftfartspaketet. för att säkerställa enhetlighet mellan den inre marknaden och dess förbindelser utåt, bland annat i fråga om det gemensamma europeiska gemensamma luftrummet (single european sky), bör tillträde till gemenskapsmarknaden för lufttrafikföretag från tredjeländer hanteras på ett enhetligt sätt genom förhandlingar på gemenskapsnivå. därför kommer europeiska gemenskaperna att bli ansvariga för förhandlingar med tredjeländer om trafikrättigheter inom gemenskapen. kvarvarande begränsningar från gamla bilaterala avtal mellan medlemsstaterna upphävs så at det inte kan förekomma diskriminering i fråga om gemensamma linjebeteckningar (code share) och i fråga om prissättning hos eg-lufttrafikföretag på flyglinjer till tredjeländer med start eller mellanlandningar på flygplatser i andra medlemsstater än lufttrafikföretagens egna medlemsstater. 5. tydligare bestämmelser om fördelning av flygtrafik mellan flygplatser (artikel 19) det nuvarande förfarandet i två steg – dvs. först inrättande av ett flygplatssystem och därefter fastställande av bestämmelser om fördelning av flygtrafik mellan flygplatserna – ersätts av ett förfarande i ett steg. den innebär att modellen med ett flygplatssystem överges. medlemsstaterna får i stället införa regler om trafikfördelning mellan flygplatser som betjänar samma stad eller storstadsregion efter kommissionens förhandsgodkännande och efter samråd med berörd kommitté. vidare gäller att de aktuella flygplatserna måste betjänas av en tillfredsställande transportinfrastruktur och att flygplatserna och den stad eller storstadsregion som de skall betjäna är förbundna med varandra genom pålitlig och effektiv kollektivtrafik med täta avgångar. enligt förslaget skall reglerna om trafikfördelning följa principerna om proportionalitet och öppenhet och grundas på objektiva kriterier. genom denna regel fastslås att reglerna inte får missbrukas för att diskriminera mellan lufttrafikföretag. 6. Öppnare och tydligare prisredovisning för kunder. sund prissättning bruket att publicera passagerarpriser exklusive skatter och avgifter – och ibland t.o.m. exklusive bränsletillägg – har blivit vitt spritt och det gör det svårt för kunderna att skaffa sig en ordentlig överblick. det leder till snedvridning av konkurrensen, vilket i sin tur leder till att kunderna i genomsnitt måste betala högre passagerarpriser. kommissionen kan också fortfarande konstatera att det förekommer fall med diskriminering på grundval av passagerares bosättningsort. enligt förslaget måste passagerarpriserna inkludera alla tillämpliga skatter och avgifter, och lufttrafikföretagen måste förse allmänheten med uttömmande information om sina passagerarpriser och fraktpriser och därmed förbundna villkor (artiklarna 2.18 och 24.1). lufttrafikföretagen skall sätta sina passagerarpriser utan att tillämpa någon diskriminering på grundval av passagerarens nationalitet eller bosättningsort (artikel 24.2). det är också otillåtet med diskriminering som innebär att tillgång till ett lufttrafikföretags passagerarpriser begränsas på grundval av researrangörens etableringsort. erfarenheterna från genomförandet av tredje åtgärdspaketet för avreglering av luftfarten visar att det inte förekommit några marknadsstörningar som skulle motivera bibehållandet av särskilda bestämmelser om reglering av passagerarpriser, t.ex. bestämmelserna om prisskydd i artikel 6 i förordning (eeg) nr 2409/92. av denna anledning, och med hänsyn till de allmänna konkurrensreglerna, avskaffas dessa branschspecifika bestämmelser. -
ehdotuksen yksityiskohtaiset perustelut 1. liikenneluvan myöntämiseen ja peruuttamiseen liittyviä vaatimuksia tiukennetaan. nykyisellään lentoyhtiöiden taloudellisen kunnon tarkastamista koskevat vaatimukset vaihtelevat riippuen siitä, mikä jäsenvaltio on myöntänyt luvan. siksi aidosti tasapuolisia toimintaedellytyksiä ei voida aina taata eri jäsenvaltioiden lentoyhtiöiden välillä ja markkinoiden konsolidaatio hidastuu. lisäksi taloudellisesti heikossa kunnossa olevien lentoyhtiöiden toiminnan jatkamiseen liittyy turvallisuusriskejä niiden taloudellisten riskien lisäksi, jotka aiheutuvat asiakkaille lentoyhtiön konkurssitapauksessa. ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot velvoitetaan tiukentamaan liikennelupien valvontaa ja peruuttamaan liikennelupa määräajaksi tai kokonaan, jos asetuksen vaatimukset eivät enää täyty (5–10 artikla). siltä varalta, että jäsenvaltio itse ryhdy vaadittuihin toimiin, ehdotuksella on määrä antaa myös komissiolle oikeus peruuttaa liikennelupa (14 artikla). ehdotus on laadittu siten, että se mahdollistaa euroopan lentoturvallisuusviraston (easa) toimivallan laajentamisen tulevaisuudessa turvallisuuden valvonnan ja/tai lupien alalla, jotta voidaan taata lentoyhtiöiden mahdollisimman tehokas ja yhdenmukainen valvonta. 2. ehdotus tiukentaa ilma-alusten leasingiin liittyviä vaatimuksia (13 artikla). mahdollisuus vuokrata ilma-aluksia miehistöineen (nk. wet leasing) kolmansista maista lisää eu:n lentoyhtiöiden toiminnan joustavuutta, joka puolestaan tehostaa eu:n lentoyhtiötoiminnan taloutta kuluttajien hyödyksi. asetuksen (ety) n:o 2407/92 nykyisten säännösten soveltaminen nostaa kuitenkin esille sosiaalisia ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. leasingiin (erityisesti wet leasingiin) liittyvät säännöt ja käytännöt vaihtelevat jäsenvaltioiden välillä. kolmansista maista liisattavien ilma-alusten turvallisuusarviointia ei tehdä yhtä perusteellisesti kaikissa jäsenvaltioissa, mikä aiheuttaa huolta turvallisuustasosta. toisinaan säännöllisestikin harjoitettava wet leasing kolmansista maista johtaa huoleen myös epäsuotavista sosiaalisista seurauksista. ehdotuksessa esitetään tiukempia vaatimuksia, joilla voidaan minimoida epäsuotavien sosiaalisten vaikutusten riski ja parantaa turvallisuutta. ehdotuksen mukaan toimivaltaisen lupaviranomaisen on vahvistettava, että eu:n turvallisuusnormeja vastaavat turvallisuusnormit täyttyvät, muussa tapauksessa leasingsopimuksia ei voida hyväksyä. kolmansissa maissa rekisteröityjen ilma-alusten liisaus sallitaan ehdotuksen mukaan vain poikkeuksellisissa olosuhteissa enintään kuuden kuukauden ajaksi, ja leasingsopimus voidaan uusia vain kerran uudeksi enintään kuuden kuukauden ajanjaksoksi, joka ei seuraa heti ensimmäistä ajanjaksoa. 3. ehdotuksessa selvennetään julkisen palvelun velvoitteisiin sovellettavat säännöt (16, 17 ja 18 artikla). julkisen palvelun velvoitteita koskevia sääntöjä on tarkistettu hallinnollisen taakan keventämiseksi, niiden liiallisen käytön välttämiseksi ja useampien tarjousten saamiseksi tarjousmenettelyssä. julkaisuvelvoitteita on supistettu siten, että euroopan unionin virallisessa lehdessä tarvitsee julkaista enää tiivistetty ilmoitus. julkisen palvelun velvoitteiden liiallisen käytön välttämiseksi komissio voi vaatia yksittäisissä tapauksissa erityistä taloudellista selvitystä, jossa selvitetään julkisen palvelun velvoitteiden käytön tausta. julkisen palvelun velvoitteiden soveltuvuus olisi arvioitava erityisen huolellisesti, kun niitä on määrä asettaa reiteille, joita jo liikenöidään rautateitse alle kolmen tunnin matkustusajalla. tarjousmenettelyjä muutettaisiin pidentämällä toimiluvan enimmäiskesto kolmesta neljään vuoteen (viiteen vuoteen syrjäisimpien alueiden tapauksessa). tarjousmenettely toimiluvan uusimiseksi on käynnistettävä vähintään kuusi kuukautta etukäteen, jotta voitaisiin arvioida huolellisesti, onko pääsy reitille edelleen tarpeen pitää rajoitettuna. lisäksi käyttöön on otettu kiireellisyysmenettely, jota käytetään, jos liikennöinti keskeytyy äkillisesti julkisen palvelun velvoitteen alaisilla reiteillä. jotta voitaisiin tarjota liikenteenharjoittajille oikeusvarmuus liittyen tämän asetuksen mukaisesti asetettavien julkisen palvelujen velvoitteiden suorittamisesta maksettaviin korvauksiin, komissio aikoo antaa viimeistään asetuksen voimaantuloajankohtana 86 artiklan 3 kohdan nojalla sitovan säädöksen, jolla julistetaan asetuksen mukaisesti myönnettävät korvaukset yhteismarkkinoille soveltuviksi ja vapautetaan ne ilmoitusmenettelystä siltä osin kuin ne voivat muodostaa valtiontukea. tämän ehtona on kuitenkin, että ehdotettu asetus sisältää lopullisesti hyväksytyssä muodossaan vastaavat takeet avoimuudesta, syrjimättömyydestä ja oikeasuhteisuudesta kuin julkisista palveluista suoritettavien korvausten määrittämistä ja maksamista koskeva komission ehdotus. säädös voitaisiin antaa 28. marraskuuta 2005 tehdyn komission päätöksen (eyvl l 312, 29.11.2005) päivityksenä lisäämällä siihen viittaus tähän uuteen asetukseen ja laajentamalla sen soveltamisalaa siten, että siihen kuuluvat kaikki lentoyhtiöille julkisen palvelun velvoitteista tämän asetuksen mukaisesti myönnettävät korvaukset. 4. ehdotuksella poistetaan lentoliikenteen sisämarkkinoiden ja kolmansiin maihin liikennöitävien palvelujen välisiä epäjohdonmukaisuuksia (15 ja 22 artikla). kuulemisprosessissa ilmaistut kannanotot on otettu huomioon, minkä vuoksi ehdotus koskee suhteita kolmansien maiden kanssa vain siltä osin kuin ne kytkeytyvät suoraan kolmannen paketin säännöksiin. jotta varmistettaisiin sisämarkkinoiden ja sen ulkoisten näkökohtien keskinäinen johdonmukaisuus – mukaan lukien yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ulkoiset näkökohdat –, kolmansien maiden lentoyhtiöiden pääsyn yhteisön sisäisen lentoliikenteen markkinoille olisi tapahduttava johdonmukaisella tavalla ja siitä olisi sovittava neuvotteluilla, jotka käydään yhteisön tasolla. siksi euroopan yhteisön on määrä vastata eu:n sisäisten liikenneoikeuksien neuvottelemisesta kolmansien maiden kanssa. edelleen jäljellä olevia, jäsenvaltioiden välisistä kahdenvälisistä sopimuksista johtuvia rajoituksia poistetaan. näin taataan ei-syrjivyys yhteistunnusten käytössä ja hinnoittelussa eu:n lentoyhtiöiden liikennöidessä kolmansiin maihin reiteillä, joihin liittyy välilaskuja muissa kuin niiden omassa jäsenvaltiossa. 5. ehdotuksessa selvennetään säännöt, joita sovelletaan liikenteen jakamiseen lentoasemien välillä (19 artikla). nykyinen kaksivaiheinen menettely – jossa ensin määritellään lentoasemajärjestelmä ja sen jälkeen liikenteen jakamissäännöt – korvataan yksivaiheisella menettelyllä, jossa ”lentoasemajärjestelmän” käsitteestä luovutaan: jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön liikenteen jakamista koskevat säännöt samaa kaupunkia tai taajama-aluetta palveleville lentoasemille, mutta tälle vaaditaan komission hyväksyntä (kun asiasta on kuultu asianomaista komiteaa). ehdotuksessa edellytetään lisäksi, että kyseisiä lentoasemia palvelee riittävä liikenneinfrastruktuuri ja että lentoasemien ja niiden palveleman kaupungin tai taajama-alueen välillä on tiheästi liikennöitävät, luotettavat ja tehokkaat julkiset liikennepalvelut. ehdotuksessa painotetaan, että liikenteen jakamista koskevissa säännöissä on kunnioitettava suhteellisuus-ja avoimuusperiaatetta ja että niiden on perustuttava puolueettomiin perusteisiin. tämä sääntö takaa, että liikenteen jakamista koskevia sääntöjä ei väärinkäytetä joidenkin lentoyhtiöiden syrjimiseksi. 6. ehdotuksella edistetään hintojen avoimuutta matkustajille ja oikeudenmukaista hinnoittelua. kuljetusmaksujen ilmoittamisesta ilman veroja, maksuja ja jopa polttoainemaksuja on tullut laajalle levinnyt käytäntö, joka vähentää hintojen avoimuutta. riittämätön hintojen avoimuus johtaa kilpailun vääristymiin ja sitä kautta korkeampiin keskimääräisiin kuljetusmaksuihin kuluttajille. komissio on lisäksi edelleen pannut merkille tapauksia, jossa matkustajaan sovelletaan syrjivää kohtelua asuinpaikan perusteella. ehdotuksessa esitetään, että lentoliikenteen kuljetusmaksujen on sisällettävä kaikki niihin sovellettavat verot ja maksut ja että lentoyhtiöiden on annettava yleisölle kattavat tiedot kuljetus-ja rahtimaksuistaan ja niihin liittyvistä ehdoista (2 artiklan 18 kohta ja 24 artiklan 1 kohta). kaikki kuljetusmaksut on vahvistettava ilman, että matkustajaan sovelletaan syrjiviä käytäntöjä asuinpaikan tai kansalaisuuden perusteella yhteisössä (24 artiklan 2 kohta). lisäksi lentoyhtiön kuljetusmaksujen on oltava matkatoimistojen saatavilla riippumatta siitä, minne matkatoimisto on sijoittautunut. lentoliikennemarkkinoiden vapauttamisen kolmannen paketin soveltamisesta saatu kokemus on osoittanut, ettei ole tullut esiin mitään sellaista markkinahäiriötä, jolla voitaisiin perustella kuljetusmaksuja sääntelevien erityissäännösten – kuten asetuksen (ety) n:o 2409/92 6 artiklassa säädettyjen suojatoimenpiteiden – voimassa pitämistä. tämän vuoksi ja yleisten kilpailusääntöjen mukaisesti nämä alakohtaiset toimenpiteet poistetaan asetuksesta. -