Şunu aradınız:: sysselsättningsriktlinjer (İsveççe - Fince)

sysselsättningsriktlinjer för 1999.
työllisyyden suuntaviivat vuodeksi 1999 (neuvoston asiakirja n:o 5530/99)

ur 2002 års sysselsättningsriktlinjer.
(työllisyyden suuntaviivoista vuodeksi 2002)

del 2 sysselsättningsriktlinjer (2005-2008) 25
2 osa – työllisyyden suuntaviivat (2005–2008) 25

nya europeiska sysselsättningsriktlinjer skall antas 2003.
neuvoston edustaja per stig mØller totesi, että ulkopolitiikka on jäsenmaiden toimivaltaan kuuluvaa, mutta yhteinen ulkopolitiikka on todellisuutta.

rådet antog i december 1997 sysselsättningsriktlinjer för 1998.
tämän jälkeen neuvosto hyväksyi joulukuussa 1997 työllisyyttä koskevat suuntaviivat vuodelle 1998.

europeiska rådet godkänner årliga sysselsättningsriktlinjer för medlemsstaterna.
eurooppa-neuvosto antaa vuosittain suuntaviivatjäsenvaltioiden työllisyyspolitiikalle.

dessa rapporter underbygger kommissionens förslag till sysselsättningsriktlinjer för 1999.
unioni tukee sopeutustoimia aktiivisesti.

sysselsättningsriktlinjer, som varje år godkänns av rådet på förslag av kommissionen.
työllisyyspolitiikan suuntaviivat,jotka neuvosto vahvistaa vuosittain komission ehdotuksesta.

de nya sysselsättningsriktlinjer som antogs den het koncentreras till mindre gynnade områden (3
3) lisäksi työttö- tyy yleensä huono-osaisille alueille. ( myyden muodostama haaste kasvaa noin viidellämiljoonalla 10 uuden jäsenvaltion liittyessä unioniin1. toukokuuta 2004.

3.1 regionkommittén ställer sig positiv till att antalet sysselsättningsriktlinjer har reducerats från 22 till 19.
3.1 alueiden komitea on tyytyväinen suuntaviivojen lukumäärän vähentämiseen 22:sta 19:ään.

den svenska sysselsättningspolitiken går hand i hand med de gemensamma sysselsättningsriktlinjer som eu:s medlemsstater enats om.
ruotsin työllisyyspolitiikka noudattelee työllisyyden suuntaviivoja, joista eu:n jäsenvaltiot ovat sopineet yhteisesti.

detta visar att vi, mer än sysselsättningsriktlinjer, behöver förändra den ekonomisk-finansiella politiken och penningpolitiken.
tämä kaikki osoittaa selvästi, että on välttämätöntä muuttaa pikemminkin talous-, finanssi- ja rahapolitiikkoja kuin työllisyyspolitiikan suuntaviivoja.

dess mest synliga inslag är luxemburgprocessen, genom vilken rådet varje år antar sysselsättningsriktlinjer som omsätts i nationella handlingsplaner i varje medlemsstat.
sen näkyvimmän osuuden muodostaa 'luxemburgin prosessi', jossa 'kansalliset työllisyys strategiat', jotka neuvosto hyväksyy vuosittain, siirretään kunkin jäsenvaltion 'kansallisiin toimintasuunnitelmiin'.

aktivt åldrande är en viktig del av de förnyade sysselsättningsriktlinjerna.
uudistetuissa työllisyyden suuntaviivoissa aktiivinen ikääntyminen on keskeinen tekijä.