您搜索了: likvideerimisväärtuse (爱沙尼亚语 - 芬兰语)

suurim võimalik tagasisaadav summa on väiksem peamiselt suurte likvideerimiskulude ja ettevõtte varade madala likvideerimisväärtuse tõttu.
takaisinperittävän määrän supistuminen johtuu pääasiassa korkeista likvidaatiokustannuksista ja yrityksen likvidoidun omaisuuden arvon alenemisesta.

et ote on piiratud vastutusega aktsiaselts, vastutab kreeka ote aktsiakapitali enamusomanikuna ettevõtja võlgade eest ainult ettevõtja varade likvideerimisväärtuse ulatuses.
koska ote on osakeyhtiö, valtio on suurimpana osakkeenomistajana vastuussa yhtiön veloista vain sen osakkeiden myyntiarvoon asti.

see on bilansiline väärtus (166 miljonit slovaki krooni), mida ekorda on korrigeerinud debitoorsete võlgade likvideerimisväärtuse kajastamiseks.
kirjanpitoarvo (116 miljoonaa slovakian korunaa), jonka ekorda-yhtiö on korjannut saatavien likvidaatioarvoon.

likvideerimisväärtuse osas märgib komisjon, et pankrotistsenaariumi korral väheneks nende varade väärtus kiirmüügi olukorras umbes 50 % seoses tõsiasjaga, et need müüdaks eraldi ja need ei satuks tegevust jätkava ettevõtte kasutusse.
omaisuuden likvidaatioarvon osalta komissio huomauttaa, että maksukyvyttömyystilanteessa omaisuuden arvo alenee pakkomyynnissä noin 50 prosenttia, koska omaisuuserät myydään erikseen sen sijaan että niitä hyödynnettäisiin toimivana yrityksenä. arvoa alentaa myös se, että teollisen omaisuuden kysyntä on talouskriisin vuoksi vähentynyt.

(65) seoses sellega tuleb aga vastu väita, et austria ei ole esitanud mingeid kalkulatsioone, mis seda väidet kinnitaks. vastavalt kpmg austria piiratud vastutusega auditeerimisühingu 17. juuni 2000. aasta hinnangule oleks bb maksujõuetuse korral tulnud burgenlandi liidumaal maksta 247 miljoni euro suurune summa. see vähem kui kahe tagatise kogusumma, ehkki tuleb tähelepanu juhtida, et see summa arvutati välja enne teist laiaulatuslikku debitoorse võlgnevuse auditit, mis viidi läbi 2000. aasta teisel poolel, ning pidanuks tänapäevasest perspektiivist vaadatuna suurem olema. siiski puudub kindlus, kuidas austria jõudis 247 miljoni euroni. oma otsuses hytasa [8] kohta kirjutas euroopa kohus ette, et "tuleb teha vahet kohustustel, mille riik peab äriühingu aktsiakapitali omanikuna võtma, ning tema kohustustel ametivõimuna". et bb on aktsiaselts, vastutab liidumaa kui äriühingu aktsiate omanik tema võlgade eest ainult tema aktivate likvideerimisväärtuse ulatuses. eespoolnimetatud kohtuotsuses nendib euroopa kohus, et "koondamiste, töötutoetuste maksmise ja tööstusliku infrastruktuuri ümberkorraldusabi kuludest tekkivaid kohustusi ei tohi arvesse võtta erainvestori testi kohaldamiseks". näib, et austria on seda vahet teinud ning et tema arvutused põhinevad samuti kuludel, mida liidumaa kannaks seadusliku vastutuse alusel kohustuste täitmatajätmise eest. siiski ei ole need kulud kuidagi seotud burgenlandi liidumaa kui bb aktsiate omaniku rolliga. need on hoopis erilise seadusliku nõudmise, nimelt riigi kohustuste täitmatajätmisvastutuse tulemus, mis ei puudutaks erainvestorit kunagi.
(65) itävallan viranomaiset eivät kuitenkaan ole esittäneet laskelmia tämän väitteen tueksi. johdanto-osan 13 kappaleessa mainitun kpmg:n 17 päivänä kesäkuuta 2000 antaman lausunnon mukaan burgenlandin osavaltion olisi bb:n maksukyvyttömyystilanteessa täytynyt kattaa 247 miljoonaa euroa. tämä on vähemmän kuin takaukset yhteensä. tässä yhteydessä on huomattava, että kyseinen luku laskettiin ennen vuoden 2000 loppupuolella toteutettua toista, "perusteellista" lainasalkun tarkastelua, minkä vuoksi sen pitäisi tämän päivän näkökulmasta olla suurempi. on kyseenalaista, kuinka itävallan viranomaiset ylipäänsä päätyivät 247 miljoonan euron lukuun. euroopan yhteisöjen tuomioistuin on asiassa hytasa antamassaan tuomiossa [8] todennut, että on tehtävä ero niiden velvoitteiden välillä, joita valtiolla on yhtäältä yhtiön osakkeenomistajana ja toisaalta julkisen vallan edustajana. koska bb perustettiin osakeyhtiönä, osavaltio on yhtiön osakkeenomistajana vastuussa sen veloista ainoastaan omaisuuden likvidaatioarvoon asti. tuomioistuin toteaa mainitussa tuomiossa, että velvoitteita, jotka ovat seurausta työntekijöiden irtisanomisesta aiheutuvista kuluista, työttömyyskorvausten maksusta ja teollisuustoiminnan palauttamiseen myönnetyistä tuista, ei saa ottaa huomioon sovellettaessa yksityistä sijoittajaa koskevaa arviointiperustetta. näyttää siltä, että itävallan viranomaiset eivät ole tehneet tätä eroa ja niiden laskelmissa otetaan huomioon myös ne kustannukset, joita osavaltiolle aiheutuisi lakisääteisen täytetakauksen vuoksi. nämä kustannukset eivät kuitenkaan liity burgenlandin osavaltion asemaan bb:n osakkeenomistajana. ne ovat ennemminkin seurausta erityisestä lakisääteisestä velvoitteesta, nimittäin valtion täytetakauksesta, jollaista yksityisellä sijoittajalla ei voi koskaan olla.