您搜索了: ammattikoulutusjärjestelmien (芬兰语 - 立陶宛语)

8) ammattikoulutusjärjestelmien täytäntöönpanon on annettava säätiölle mahdollisuus innovatiivisten suunnitelmien kokeiluun ja hyvien kokemusten vaihtoon,
(8) kadangi profesinio mokymo programų įgyvendinimas turėtų suteikti fondui galimybę išbandyti novatoriškas programas ir perduoti geriausią praktiką;

4. edellä olevat 1–3 kohta eivät vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan sellaisen ammattipätevyyden määrittelemiseksi, joka vaaditaan ammatin harjoittamiseen jäsenvaltioiden alueella, eikä niiden ammattikoulutusjärjestelmien sisältöön eikä järjestämiseen.
4. Šio straipsnio 1–3 dalys neturi poveikio valstybių narių kompetencijai nuspręsti dėl profesinės kvalifikacijos, kuri reikalinga norint užsiimti profesija jų teritorijoje, taip pat dėl jų profesinio rengimo sistemų turinio bei organizavimo.

1. perustamissopimuksen 127 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti tällä ohjelmalla pyritään valtioiden rajat ylittävän yhteistyön avulla kehittämään ammattikoulutusjärjestelmien ja -käytäntöjen laatua, innovaatiota ja eurooppalaista ulottuvuutta. ohjelman tavoitteet ovat seuraavat:
1. remiantis sutarties 127 straipsnyje nustatytais tikslais, ši programa siekia tarptautinio bendradarbiavimo pagalba profesinio mokymo sistemose ir praktikoje plėtoti kokybę, naujoviškumą ir europinį požiūrį. programos tikslai yra:

(13) ammattihenkilöiden vapaan liikkuvuuden edistämiseksi siten, että samalla varmistetaan riittävä pätevyystaso, erilaisten ammatillisten yhdistysten ja järjestöjen tai jäsenvaltioiden olisi voitava ehdottaa euroopan laajuisesti yhteisiä vähimmäisvaatimuksia. tässä direktiivissä olisi tällaiset aloitteet otettava huomioon tietyin edellytyksin siten, että samalla otetaan huomioon jäsenvaltioiden toimivalta päättää pätevyysvaatimuksista eri ammattien harjoittamiseksi niiden alueella samoin kuin niiden koulutus-ja ammattikoulutusjärjestelmien sisällöstä ja organisoinnista sekä noudatetaan yhteisön lainsäädäntöä ja erityisesti yhteisön kilpailulainsäädäntöä; samalla olisi kuitenkin edistettävä automaattista tunnustamista yleisessä järjestelmässä. jotta ammatillinen järjestö voisi esittää yhteisiä vähimmäisvaatimuksia, sen olisi oltava edustava kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. yhteiset vähimmäisvaatimukset ovat vaatimuksia, joilla voidaan tasoittaa hyvinkin erilaisia olennaisia eroja, joita on havaittu koulutusvaatimusten välillä vähintään kahdessa kolmasosassa jäsenvaltioista, joissa mukana ovat kaikki ne jäsenvaltiot, joissa ammattia säännellään. näihin vaatimuksiin voisi kuulua esimerkiksi täydennyskoulutus, valvottu harjoittelujakso, kelpoisuuskoe tai säädetty työkokemuksen vähimmäismäärä tai näiden yhdistelmiä.
13) siekiant skatinti laisvą kvalifikuotų darbuotojų judėjimą ir kartu užtikrinti pakankamą kvalifikacijos lygį, įvairios profesinės asociacijos ir organizacijos arba valstybės narės turėtų turėti galimybę siūlyti bendrąsias platformas europos lygiu. tam tikromis aplinkybėmis, laikantis valstybių narių kompetencijos nuspręsti dėl kvalifikacijos, būtinos užsiimti profesija jų teritorijoje, taip pat dėl jų profesinio rengimo sistemų turinio bei organizavimo, ir laikantis bendrijos teisės, ypač konkurencijos teisės, ši direktyva turi atsižvelgti į tas iniciatyvas, kartu skatinant labiau automatinį pripažinimą pagal bendrąją sistemą. profesinės asociacijos, kurios turi galimybę pateikti bendrąsias platformas, turėtų būti atstovaujamos nacionaliniu ir europos lygiu. bendroji platforma – tai kriterijų rinkinys, kuris leidžia kompensuoti plačiausią esminių skirtumų gamą, nustatytą rengimo reikalavimams bent dviejuose trečdaliuose valstybių narių, įskaitant visas valstybes nares, kurios reglamentuoja tą profesiją. Šie kriterijai galėtų, pvz., apimti papildomo rengimo, adaptacijos laikotarpio atliekant prižiūrimą praktiką, tinkamumo testo ar nustatyto minimalaus profesinės patirties lygio arba jų derinių reikalavimus.