Usted buscó: keuhkotoiminnan (Finés - Maltés)

aa keuhkotoiminnan heikkeneminen
tnaqqis fil- funzjoni pulmonari

enintään kaksi vuotta kestäneissä kliinisissä tutkimuksissa keuhkotoiminnan
fi studji kliniċi li jdumu għaddejjin mhux aktar minn sentejn, ma kien

keuhkotoiminnan muutos ilmenee ensimmäisten hoitokuukausien aikana, eikä is
din il- bidla sseħħ fi żmien l- ewwel ftit xhur ta ’ trattament u ġeneralment ma tmurx għall- agħar hekk kif tkompli t- trattament.

hengitysvaikeudet, yskä, hengityksen vinkuminen, jalkaterien tai jalkojen turpoaminen (keuhkotoiminnan häiriöiden merkkejä)
tbatija biex tieħu n- nifs, sogħla, tħarħir, nefħa tas- saqajn jew riġlejn (sinjali ta ’ disturbi tal - pulmun)

e) annosmuutosten suuruusluokka ja tästä seuraavat varotoimet f) keuhkotoiminnan muutos ja keuhkotoiminnan seurannan tarve g) tupakoinnin indusoimat farmakokinetiikan muutokset lä
f) il- bidla fil- funzjoni pulmonari u l- ħtieġa għal sorveljanza tal- funzjoni pulmonari g) it- tipjip fir- rigward tal - kambjament indott fil- farmakokinetiċi pr

up kliinisissä tutkimuksissa hoitoryhmien välillä on havaittu vertailuaineen eduksi pieniä mutta yhdenmukaisia eroja keuhkotoiminnan (erityisesti uloshengityksen sekuntitilavuuden, fev1- arvon)
fi provi kliniċi ġew osservati differenzi żgħar imma konsistenti fit- tnaqqis tal- funzjoni pulmonari fil - grupp tat- trattament (b’ mod partikolari volum espiratorju sfurzat f’ sekonda (fev1) li jiffavorixxu suġġetti ttrattati b’ komparatur.

m kliinisissä tutkimuksissa hoitoryhmien välillä on havaittu vertailuaineen eduksi pieniä mutta yhdenmukaisia eroja keuhkotoiminnan (erityisesti uloshengityksen sekuntitilavuuden, fev1- arvon) heikkenemisessä.
fi provi kliniċi ġew osservati differenzi żgħar imma konsistenti fit- tnaqqis tal- funzjoni pulmonari fil - grupp tat- trattament (b’ mod partikolari volum espiratorju sfurzat f’ sekonda (fev1)) li jiffavorixxu suġġetti ttrattati b’ komparatur.

niitä on myös saattanut esiintyä vain hyvin harvoilla potilailla. • nopea painon nousu, käsien, nilkkojen, jalkaterien tai kasvojen turpoaminen • rintakipu, korkea verenpaine, sydämen rytmihäiriöt (sydäntoiminnan häiriöiden merkkejä) • hengitysvaikeudet, yskä, hengityksen vinkuminen, jalkaterien tai jalkojen turpoaminen (keuhkotoiminnan häiriöiden merkkejä) • kuume, kurkkukipu, suun haavaumat, heikotus, mustelmat, usein toistuvat infektiot (veren häiriöiden merkkejä) • raajojen tai kasvojen voimattomuus tai halvaantuminen, puhumisvaikeudet, voimakas päänsärky, näkö -, kuulo - tai tuntoharhat (hermoston häiriöiden merkkejä) • jano, ihon kuivuminen, ärtyisyys, tummavirtsaisuus, virtsanerityksen väheneminen (munuaistoiminnan häiriöiden merkkejä) • näön hämärtyminen, näön heikkeneminen, näkyvä verenvuoto silmävalkuaisissa (näköhäiriöiden merkit) • jonkin ruumiinosan turvotus ja kipu (veritulpan merkkejä) • vatsakipu, pahoinvointi, verioksennukset, mustat ulosteet, ummetus, vatsan turvotus (ruoansulatuselimistön häiriöiden merkkejä) • ihon ja silmänvalkuaisten keltaisuus, pahoinvointi, ruokahaluttomuus, virtsan vaaleus (maksatoiminnan häiriöiden merkkejä) • ihottuma, kivuliaat punoittavat kyhmyt, nivel - ja lihaskipu (ihon häiriöiden merkkejä) • voimakas jano, runsas virtsaneritys, ruokahalun voimistuminen ja samanaikainen painon lasku, väsymys (korkeiden verensokeriarvojen merkkejä) jos sinulle kehittyy jokin näistä, kerro siitä lääkärillesi välittömästi.
dawn l- effetti sekondarji huma komuni, mhux komuni jew kienu rrappurtati f’ numru żgħir ħafna ta ’ pazjenti. • żieda mgħaġġla fil- piż, nefħa ta ’ l- idejn, għekiesi, saqajn jew wiċċ • uġigħ fis- sider, presjoni għolja, ritmu irregolari tal- qalb (sinjali ta ’ disturbi tal- qalb) • tbatija biex tieħu n- nifs, sogħla, tħarħir, nefħa tas- saqajn jew riġlejn (sinjali ta ’ disturbi tal - pulmun) • deni, grieżem misluħin, selħiet fil- ħalq, dgħjufija, tbenġil, infezzjonijiet frekwenti (sinjali ta ’ disturbi tad- demm) • dgħjufija jew paraliżi tar- riġlejn, dirgħajn jew tal- wiċċ, tbatija biex titkellem, uġigħ ta ’ ras qawwi, tara, tħoss jew tisma affarjiet li ma jkunux hemm (sinjali ta ’ disturbi fis- sistema nervuża) • għatx, ġilda xotta, irritabilità, awrina skura, żieda fil- volum ta ’ awrina (sinjali ta ’ disturbi fil - kliewi) • vista mċajpra, telf tal- vista, jidher id- demm fl- abjad ta ’ l- għajn (sinjali ta ’ disturbi fl- għajnejn) • nefħa u uġigħ f’ xi parti tal- ġisem (sinjal li għaqad id- demm f’ xi vina) • uġigħ fl- addome, dardir, rimettar tad- demm, ippurgar iswed, stitikezza, addome minfuħ (sinjali ta ’ disturbi gastro- intestinali) • ġilda u għajnejn sofor, dardir, telf ta ’ l- aptit, awrina ċara fil- kulur (sinjali ta ’ mard tal- fwied) • raxx, għoqiedi ħomor li jweġgħu, ugigħ fil- ġogi u l- muskoli (sinjali ta ’ disturbi tal- ġilda) • għatx eċċessiv, produzzjoni ta ’ volum kbir ta ’ awrina, żieda fl- aptit u telf tal- piż, għeja (sinjali ta ’ livell għoli ta ’ zokkor fid- demm) jekk ikollok xi wieħed minn dawn, għid lit- tabib tiegħek minnufih.