Hai cercato la traduzione di arbetslivsorganisationerna da Svedese a Finlandese

ett projekt från arbetslivsorganisationerna är på väg att slutföras.
tällä alalla allekirjoitettiin vuonna 1994 yhteinen lausunto naisten ammattikoulutusmahdollisuuksien parantamisesta.

arbetslivsorganisationerna önskar också disku­tera framtagandet av en stadga och en uppfö­randekodex.
työmarkki­naosapuolet haluavat keskustella myös perus­kirjan ja käytännesääntöjen laatimisesta.

arbetslivsorganisationerna (fen1 och euro-fiet) antog 1995 riktlinjer för yrkesutbildningen.
televiestintäalan puitesopimuksessa, joka allekirjoitettiin brysselissä 8. tammikuuta 1998, kaavaillaan koulutuskysymysten analysoimista yhdessä.

europarådet framhöll i sina slutsatser den viktiga roll som arbetslivsorganisationerna har att spela i sysselsättningprocessen.
• estetään heikossa asemassa olevien syrjäytymistä ja edistetään heidän yhtäläisiä mahdollisuuksiaan.

en överenskommehe som arbetslivsorganisationerna l·de fram som sitt sektoriella bidrag till den europeiska syssehättningsstrategin.
työmarkkinaosapuolten mielestä tämä sopimus on heidän alakohtainen myötävaikutuksensa euroopan unionin työllisyysstrategiaan.

arbetslivsorganisationerna (1ru och fst) övervakade år 1997 en undersökning om vidareutbildning i denna sektor.
sopimuksessa analysoidaan sekä koulutusta että ammatillista uudelleenkoulutusta koskevia kysymyksiä.

arbetslivsorganisationerna angav tonen i början av året när unice, ceep och ces kom fram till ett ramavtalsförslag för tidsbegränsade arbeten.
työmarkkinaosapuolet määräsivät tahdin aivan vuoden alussa, koska unice, ceepja eay saivat laadittua luonnoksen puitesopimukseksi, joka koskee määräaikaisia työsopimuksia.

1 denna nya situation anmodades arbetslivsorganisationerna att spela en nyckelroll, på såväl medlemsländernas nivå som på eu-nivå.
työmarkkinaosapuolia on kehotettu tässä uudessa yhteydessä olemaan keskeisessä asemassa niin jäsenvaltioiden kuin yhteisönkin tasolla.

efter att ha deltagit i undersökningen om sysselsättningstendenserna inom postsektorn godkände arbetslivsorganisationerna den 23 mars 1998 en överenskommelse som syftar till att främja sysselsättningen inom denna sektor.
työmarkkinaosapuolet järjestivät tammikuussa brysselissä seminaarin, jossa käsiteltiin yhtenäismarkkinoiden vaiku

i slutet på förra året kunde man konstatera flera viktiga utvecklingar; som alla är nya utmaningar och möjligheter utan motstycke för de europeiska arbetslivsorganisationerna.
ne kaikki merkitsevät ennennäkemättömän uusia haasteita ja mahdollisuuksia euroopan tason työmarkkinaosapuolille.

arbetslivsorganisationerna (cec och fse:thc) ger en praktisk uppföljning av den europeiska undersökningen om utvecklingen av yrkesutbildningsbehoven inom sektorn.
sähköisen kaupankäynnin työllisyysvaikutuksia koskevan tutkimuksen jälkeen työmarkkinaosapuolet ovat juuri esittäneet euroopan sosiaalirahastolle koulutushankkeen tällä alalla.

2.1 för att arbetslivsorganisationerna på ett mer effektivt sätt skall kunna delta i utformningen och genomförandet av unionens politik krävs att dessa organisationer har tillgång till den information som krävs.
2.1 jotta työmarkkinaosapuolet voivat osallistua tehokkaasti unionin politiikan suunnitteluun ja toimeenpanoon, niillä on oltava käytettävissään riittävästi asianmukaista tietoa.

arbetslivsorganisationerna (europêche/cogeca och fst) behandlar just nu frågan om ömsesidigt erkännande av betyg inom eu-länderna.
työmarkkinaosapuolet (cec ja fse:thc) toteuttavat tämän alan koulutustarpeiden kehitystä koskevaan eurooppalaiseen tutkimukseen liittyvät jatkotoimet.

— en integration av arbetslivsorganisationerna i eu:s utvidgningsstrategi gentemot central- och Östeuropa genom en förstärkt dialog och bildandet av gemensamma rådgivande kommittéer.
työllisyyttä, koulutusta ja sosiaalipolitiikkaa koskevat kysymykset on asetettava tärkeysjärjestyksessä ensimmäisiksi näissä ohjelmissa ja talous- ja yhteiskuntaelämän osapuolet on saatava niihin mukaan

arbetslivsorganisationerna i denna sektor åtog sig i bryssel den 30 november 1998 att samarbeta för att förbättra yrkesutbildningsnivån, att anpassa sig till nya teknologier och att överväga speciell· bestämmeher som kan gynna distansarbetande och äldre arbetstagare.
tämän al·n työmarkkinaosapuolet sitoutuivat 30. marraskuuta 1998 brysselissä tekemään yhteistyötä parantaakseen koulutustasoa, totuttautuakseen uusiin tekniikkoihin ja tarkaste^kseen etätyöntekijöiden ja ikääntyvien työntekijöiden hyväksi annettavia erityismääräyksiä.

arbetslivsorganisationerna (efa och geopa/copa) prioriterar utarbetandet av en europeisk vitbok om yrkesutbildningen inom lantbruket och de utvärderar utsikterna till förhandlingar om ett europeiskt avtal på detta område.
euro-fiet esitteli 2. lokakuuta 1998 ehdotusluonnoksen ammattikoulutuksen mukauttamisesta vakuutusalan muutostarpeisiin.

1.15 de ökade kraven på tillståndsgivning medför risk för en enormt ökad administrativ arbetsbörda för hamnförvaltningen, vilket motverkar målsättningarna med ett direktiv om "avreglering". enligt förslaget måste samtliga tjänsteleverantörer som omfattas av direktivet (det gäller teknisk-nautiska tjänster som lotsning, bogsering och förtöjning, all lasthantering samt passagerartjänster) i framtiden ha tillstånd. detta gäller även de hamntjänster som hittills utförts utan tillstånd. i framtiden måste hamnförvaltningen utfärda betydligt fler tillstånd, eftersom exempelvis markägare som bedriver hamntjänsteverksamhet på sin egen mark kommer att behöva ha tillstånd för denna. Även för egenhanterare krävs det tillstånd, som visserligen inte behöver vara tidsbegränsade men som endast gäller så länge villkoren för tillståndsgivningen uppfylls. hamnförvaltningen skulle dessutom vara tvungen att övervaka tillstånden. förutom kontroll av villkoren för tillstånden skall dessutom anställningsfrågor och sociala frågor följas upp, vilket egentligen är en uppgift för arbetslivsorganisationerna. summan av dessa åtaganden kan leda till alltför stor arbetsbörda för vissa hamnförvaltningar.
1.15 pelkää, että lupamenettelyä koskevat vaatimukset aiheuttavat satamien hallintoelimille valtavan byrokraattisen taakan, joka on ristiriidassa vapauttamisdirektiivin tavoitteiden kanssa. ehdotuksen mukaan kaikille direktiivin soveltamisalaan kuuluville satamapalveluille (meritekniset luotsaus-, hinaus-ja kiinnityspalvelut, kaikki rahdinkäsittelypalvelut sekä matkustajapalvelut) on tulevaisuudessa oltava toimilupa. tämä koskee myös sellaisia satamapalveluita, joita on tähän asti suoritettu ilman erillistä lupaa. tulevaisuudessa satamahallintojen on myönnettävä huomattavasti enemmän lupia kuin aikaisemmin, koska esimerkiksi myös maanomistajat, jotka suorittavat omalla maallaan satamapalveluita, tarvitsevat luvan. myös omahuolinnan harjoittajilla on oltava lupa, joka tosin voidaan myöntää rajoittamattomaksi ajaksi, mutta jonka voimassaolo päättyy, kun sen haltija ei enää täytä luvan myöntämisen ehtoja. satamahallinnon olisi siis myös valvottava luvanhaltijoita. myöntämiskriteerien noudattamisen lisäksi olisi tarkistettava mm. myös työllisyys-ja sosiaalimääräysten soveltamista, mikä on lähtökohtaisesti työmarkkinaosapuolten tehtävä. yksittäistapauksissa nämä velvoitteet voivat kokonaisuudessaan ylittää satamahallinnon kapasiteetin.