Sie suchten nach: landbrugsindkomsterne (Dänisch - Finnisch)

landbrugsindkomsterne er styrtdykket.
maataloustulot ovat romahtaneet.

sidste år faldt landbrugsindkomsterne med 3,1 %.
viime vuonna maataloustulo laski 3, 1 prosenttia.

udviklingen i landbrugsindkomsterne i eu-medlemsstaterne — 1990-2002
maataloustulojen kehitys eu:n jäsenvaltioissa vuosina 1990–2002

en forøgelse af udbuddet gavner ikke per definition landbrugsindkomsterne.
tarjonnan lisääminen ei missään mielessä lisää maataloustuloja.

formålet er at afbøde følgerne af væsentlige reva­lueringer for landbrugsindkomsterne ved at yde
1.3.137 ehdotus: neuvoston asetus tukijärjes­telmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille an­

5 mellem 2003 og 2011 for eu-2 vokse hvor landbrugsindkomsterne steg med gennemsnitligt
eu-25:n todellisten maataloustulojen odotetaan kaud ella 2003–2011 kasvavan työ- oiden panoksesta, sillä maataloustulot kasvoivat nä issä maissa keskimäärin 53,8 pro- voimayksikköä kohden 14,2

dataene omfatter også produktionsfaktorer som inputomkostninger og viser, hvordan landbrugsindkomsterne har udviklet sig.
kustannusten nousu huomioon ottaen maataloustulot nousivat koko eu:ssa reaalisesti 3,3 prosenttia.

landbrugsforskning er med til at afhjælpe hungersnødog fattigdom i landdistrikter ved at forbedre produktiviteten og øge landbrugsindkomsterne.
tämä ala kattaa liikenteen, vesi- ja viemärihuollon,kaivostoiminnan ja energian sekä tietotekniikan jateleviestinnän tukemisen.

agenda 2000 dersøgt de følger, dets forslag vil kunne få for ud­viklingen i landbrugsindkomsterne og for forbru­gerne.
agenda 2000 kevia komission ehdotuksia komitea katsoo eri­tyisesti viljakasveista, ettei interventiohintaa ole tarpeen laskea 20 prosentilla ja että viljakas­vien vientituen­poistamisen hyväksyminen seu­raavissa yvto­neuvotteluissa olisi vaarallista unionille.

fabre­aubrespy mine kollegers, hr. des piaces og hr. souchets, bemærk­ninger til støtten til landbrugsindkomsterne.
stewart-clark, sir jack tinnöstänne, uskokaa minua: komissio on ottanut huumeiden vastaisen taistelun yhdeksi ensisijaisista tehtävistään.

udviklingen i landbrugsindkomsterne i eu-medlemsstaterne i 2002 (ændring i % i forhold til 2001)
maataloustulojen kehitys eu:n jäsenvaltioissa vuonna 2002 (muutosprosentti verrattuna vuoteen 2001)

jeg tilslutter mig naturligvis mine kollegers, hr. des places og hr. souchets, bemærkninger til støtten til landbrugsindkomsterne.
luonnollisesti kannatan kollegoitteni des places' n ja souchetin maataloustuottajien tulotuesta tekemiä havaintoja.

i 2000 offentliggjorde inlb de makroøkonomiske resultater for landbruget i den europæiske unions 15 medlems­stater, bl.a. landbrugsindkomsterne og produktionsomkostningerne.
kirjanpidon tietoverkossa (fadn) julkaistiin vuonna 2000 euroopan unionin 15 jäsenvaltion osalta erityisesti maataloustuloihin ja tuotantokustannuksiin liittyvät makrotalouden tulokset.

hvad angår landbrugsindkomsterne, var systemet knyttet til produktionsmængderne, og det tilgodeså derfor ikke længere i tilstrækkelig grad hovedparten af de små og mellemstore familiebrug.
maataloustuottajien tulot puolestaan eivät enää ohjautuneet asianmukaisesti pienten ja keskikokoisten perhetilojen suurelle enemmistölle, koska jär­jestelmä oli yhteydessä tuotannon määrään.

hvert år i oktober gennemgår komitéen, hvorledes landbrugsindkomsterne i fællesskabet udvikler sig, bl.a. på grundlag af informationsnettets ajourførte resultater.
komitea tutkii joka vuoden lokakuussa yhteisön maataloustulojen kehityksen erityisesti tietoverkon ajan tasalle saatettujen tulosten perusteella.

d landbrugsindkomsterne: vedtagelse af en for­ordning, idet den tyske delegation stemte imod (—* punkt 1.2.127).
lisäksi hän arvioi työlusyyden kasvun olevan yhteisön ensisi­ jaisten toimien kohteena talous­ ja rahahiton kolmannen vaiheen alkaessa.

denne strategi var grundlaget for 1992-reformen, som stort set har været en succes, både hvad angår markedsligevægten og stabiliseringen af landbrugsindkomsterne. sterne.
tähän lähestymistapaan perustui vuoden 1992 uudistus, jolla onnistuttiin sekä tasapainottamaan markkinoita että vakauttamaan maatilojen tulotasoa.

det er først og fremmest hensigten gradvis at afskaffe de forbrugerprissubsidier, der på nuværende tidspunkt betales til forarbejdningsindustrien, og at støtte landbrugsindkomsterne gennem støttepriser for de vigtigste landbugsprodukter, direkte betalinger og investeringsstøtte.
pääsuuntaus on tällä hetkellä jalostusteollisuudelle maksettavien tukien muodossa sovellettavien kuluttajahintatukien pois taminen asteittain sekä maatilojen tulojen tukeminen soveltamalla pääasiallisten maataloustuotteiden tukihintoja, suoria maksuja ja investointitukia.

støtten pr. produktionsenhed i stedet for efter produktionsmængde har i kop-sektoren haft den gunstige effekt, at landbrugsindkomsterne er steget efter i flere år at være stagneret for ikke at sige direkte faldet.
maataloutta käsittelevä luku on vastaus neuvoston ilmaisemaan ja komitean tukemaan vaatimukseen. siinä esitetään nykyisen yhteisen maatalouspolitiikan muuttamista koskevat ehdotukset ja madridissa 1995 kokoontuneen neuvoston hyväksymän strategian mukaisesti syvennetään ja laajennetaan vuoden 1992 uudistusta erityisesti seuraavien tavoitteiden suhteen:

dette indebærerøget markedsorientering og større konkurrenceevne,fødevaresikkerhed og -kvalitet, stabilisering af landbrugsindkomsterne, integration af miljøhensyn ilandbrugspolitikken, udvikling af landdistrikterneslevedygtighed, forenkling og større decentralisering.
näihintavoitteisiin kuuluvat lisääntynyt markkinasuuntautuneisuus, yhä parempi kilpailukyky sekä elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu, maataloustulojen vakauttaminen, ympäristönäkökohtien sisällyttäminen maatalouspolitiikkaan, maaseutualueiden elinvoimaisuuden kehittäminen, toimenpiteiden yksinkertaistaminen ja entistä voimakkaampi hajauttaminen.