Results for eelarvepuudujääk translation from Estonian to Finnish

struktuurne eelarvepuudujääk
rakenteellinen alijäämä

valitsemissektori eelarvepuudujääk -
julkisen talouden alijäämä -

valitsemissektori nominaalne eelarvepuudujääk
julkisen sektorin alijäämä

hinnanguline eelarvepuudujääk 2002. aastal
ennakkoon laskettu vaje vuonna 2002

kuigi eelarvepuudujääk tõusis rekordtasemele.
budjettivaje onkin noussut ennätyslukemiin.

hetkel on kuues riigisülemäärane eelarvepuudujääk.
inflaatiovauhti pysyi 2 prosentin tuntumassa vuoden2004 alkuun asti.

mõju eelarvepuudujäägile (°) -2004. aasta eelarvepuudujääk -
vaikutus alijäämään (°) -alijäämä vuonna 2004 -

Üldhinnangust järeldub, et portugalis on ülemäärane eelarvepuudujääk.
kokonaisarvion perusteella todetaan, että portugalissa on liiallinen alijäämä.

3 % kontrollväärtust ületav eelarvepuudujääk ei olnud erandlik.
alijäämän 3 prosentin viitearvon ylittyminen ei ollut poikkeuksellinen.

Üldhinnangust selgub, et kreekas eksisteerib ülemäärane eelarvepuudujääk.
kokonaisarvion perusteella todetaan, että kreikassa on liiallinen alijäämä.

Üldhinnangust järeldub, et ülemäärane eelarvepuudujääk maltal on korrigeeritud.
kokonaistilanteen arviointi osoittaa, että maltan liiallisen alijäämän tilanne on korjattu.

malta eelarvepuudujääk 2006. aastal moodustanud 3,3% skpst.
2020 mennessä kasvavan maltassa 2,2 prosenttiyksikköä suhteessa bkt:hen.

Üldhinnangu põhjal võib teha järelduse, et itaalias on ülemäärane eelarvepuudujääk.
kokonaisarvion perusteella todetaan, että italiassa on liiallinen alijäämä.

2005. aastal peakseuroala keskmine eelarvepuudujääk vähenemaligi 0,5 protsendipunkti skpst.
ekp vuosikertomus 2004

suur eelarvepuudujääk ja võlakoormus võivad raskendada ühtse rahapoliitika ülesannet säilitada hinnastabiilsus.
julkisen alijäämän ja velan suuruus voi lisäksi hankaloittaa yhteisen rahapolitiikan tehtävää, hintavakauden ylläpitämistä.

eeldatavalt vähenes euroala valitsussektori eelarvepuudujääk 2007. aastal 0,8%ni skpst.
euroalueen julkisen talouden alijäämän arvioidaan supistuneen 0,8 prosenttiin bkt:stä vuonna 2007.

komisjoni soovituse põhjal otsustas nõukogu, et neis kahes liikmesriigis eksisteerib ülemäärane eelarvepuudujääk.
toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava konkreettisella tasolla suhteessa asianomaisiin tavaroihin tai palveluihin rekisteröitäväksi haetun tavaramerkin omia ominaisuuksia.

eelarvepuudujääk oleks ka ühekordsete tuludeta allpool kontrollväärtust ning moodustaks 2,9 % skpst.
ilman kertaluonteisia eriäkin alijäämä jäisi alle viitearvon ja olisi 2,9 prosenttia suhteessa bkt:hen.

-aastatel 2000-2006 oli riikide eelarvepuudujääk keskmiselt veidi üle 4% skpst;
-julkisen talouden alijäämä oli vuosina 2000–2004 keskimäärin hieman yli 4% bkt:stä,

aastal 2004 esines ülemäärane eelarvepuudujääk seitsmes Ühtekuuluvusfondist abi saavas liikmesriigis, sealhulgas ka kuues uues liikmesriigis.
vuonna 2004 liiallista alijäämää katsottiin esiintyvän seitsemässä koheesiorahastotukea saavassa jäsenvaltiossa, joista kuusi oli uutta jäsenvaltiota.